Pohjankurun rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjankuru
Skuru
Pohjankuru railway station.jpg
Perustiedot
Lyhenne Pku
Rataosa Helsinki–Turku
Sijainti 60°05′53″N, 023°33′08″E
Kunta Raasepori (vuoteen 2009 Pohja)
Etäisyydet Karjaa 7,9 km
Turku 104,7 km
Kuovila 11,6 km
Avattu 1. marraskuuta 1899[1]
Lakkautettu henkilöliikenne 26. toukokuuta 1979[1]
Liikenne
Tavaraliikenne kyllä
Muut tiedot junakohtauspaikka
Ratapiha
Raiteisto pääraide
2 sivuraidetta

Pohjankurun rautatieasema (lyh. Pku, ruots. Skuru järnvägsstation, ratakm 94+907) on rautatieasema Pohjankurussa Raaseporin kaupungissa rataosalla Helsinki–Turku. Rautatieasemaa ei enää käytetä henkilöliikenteessä, mutta Pohjankurun satamasta kulkee tavaraliikennettä.

Asema avattiin vuonna 1899. Ratapihan länsipään matala ylikulkusilta rajoitti rantaradan tavaraliikennettä, kunnes se purettiin vuonna 1990. Alueella oli jo ennen rantaradan rakentamista kapearaiteinen yksityisrata. [2]

Hangon rataa suunniteltiin 1860- ja 1870-luvuilla linjattavaksi Mustion, Antskogin ja Pohjankurun kautta ja edelleen Pohjanpitäjänlahden länsirantaa kohti Hankoa. Rata rakennettiin kuitenkin Karjaan ja Tammisaaren kautta. Ensimmäinen rautatie Pohjankuruun valmistui vuonna 1891, ja tätä kapearaiteista rataa pitkin hoidettiin raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetukset Fiskarsin ruukin ja Pohjankurun sataman välillä.[1]

Valtion rautateiden piiriin Pohjankuru pääsi vuonna 1899, kun Karjaan ja Turun välinen rataosa avattiin liikenteelle. Pohjankurun asemarakennus valmistui Bruno Granholmin piirustusten mukaan samana vuonna, mutta maaperän suuren painumisen vuoksi rakennus siirrettiin jo vuonna 1901 lännemmäksi paalutetuille perustuksille. Rakennusta laajennettiin alkuperäistä rakennustapaa noudattaen vuonna 1913. Samoin piirustuksin rakennettiin myös Perniön, Paimion ja Piikkiön asemarakennukset samalla rataosalla. [1]

Rautatieasema sijoittui Pohjankurun satamaan, joka oli tärkeä lastauspaikka ja höyrylaivalaituri Pohjanpitäjänlahden perukassa. Pohjan kirkonkylä jäi asemalta noin puolentoista kilometrin päähän, mutta vähitellen kirkonkylä ja Pohjankuru kasvoivat yhtenäiseksi taajamaksi. Rantaradan valmistumisen myötä liikenne Fiskarsin radalla vilkastui ja muuttui ympärivuotiseksi; aiemmin sillä oli liikennöity vain Pohjankurun sataman ollessa jäistä vapaa. Kapearaiteista rataa jatkettiin Fiskarsin omistamalle Åminneforsin terästehtaalle vuonna 1928. Liikenne Fiskarsiin jatkui vuoteen 1952 ja Åminneforsiin vuoteen 1958 saakka.[1]

Paikallisjunaliikenne Pohjankuruun lakkautettiin vuonna 1977 ja henkilöliikenne kokonaisuudessaan vuonna 1979. Liikennepaikka jäi tavaraliikenteen käyttöön ja junakohtauspaikaksi. Rataosan kauko-ohjauksen valmistuttua vuonna 1993 liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi. Asemarakennus on edelleen Ratahallintokeskuksen omistuksessa, koska sinne on sijoitettu asetinlaite. Museovirasto on luokitellut Pohjankurun rautatieaseman valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.[1]

Pohjankurussa on Suomen ensimmäinen rautatietunneli, 156 metrin pituinen ja rakennettu vuosien 1896–1897 aikana ja on teollisuusradan käytössä. Toinen tunneli on 1964 rakennettu tunneli, josta kiskot on nyttemmin purettu. Niiden välissä on 1990 valmistunut rantaradan nykyinen Högbackan tunneli.[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 35–36. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  2. Nummelin, Markku: Rantarata, s. 66. Julkaisija Laaksonen, 2008.
  3. Resiina-lehti
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.