Tori

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee aukiota. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla. Hakusana ”aukio” ohjaa tänne. Aukio on myös Anssi Kelan musiikkialbumi.
Toriaukio Puolassa.

Tori on julkinen aukio, joita on erityisesti kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa. Tori voi olla suunniteltu torikauppaa tai muuta käyttötarkoitusta varten.[1] Tavallisesti torialue on suljettu moottoriajoneuvoliikenteeltä.

Torin pinta on tavallisesti kivetty tai harvemmin asfaltoitu. Torilla voi myös olla patsaita, suihkulähteitä tai muita julkisia taideteoksia. Torit ovat yleensä sijoittuneet liikenteellisesti, väestöllisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäville paikoille. Toreilla järjestetään usein erilaisia tapahtumia, esimerkiksi konsertteja. Ne ovat myös merkittäviä kokoontumispaikkoja. Yleensä tori on rakennusten reunustama, mutta jotkin edustusaukiot ja etenkin maaseudun kauppatorit voivat sijaita väljemmin rakennetussa ympäristössä.

Torityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivaallisen rauhan aukio Pekingissä on esimerkki edustusaukiosta.

Torit ja aukiot voidaan jakaa käyttötarkoituksensa mukaan eri luokkiin, joita ovat muiden muassa kauppatorit, keskustorit, kaupunkikuvalliset tai edustukselliset aukiot, asema-aukiot ja liikenteelliset aukiot.

Torikauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kauppatori
Myyntikojuja Joensuun torilla tammikuussa 2007.

Torilla saa harjoittaa torikauppaa elinkeinolain säännösten puitteissa. Torikauppias maksaa myyntipaikasta säädetyn torimaksun, joka voi olla päiväkohtainen tai vuosimaksu. Maataloustuottajilla ja käsityöläisillä on kuitenkin oikeus harjoittaa torikauppaa tuottamistaan tuotteista ilman maksua ja elinkeinoilmoitusta, paitsi jos myyntipaikkaan sisältyy toripöytä tai koju.[2] Torilla on usein torivalvoja, jolta myyntipaikka tavallisesti varataan ja joka toimii torin järjestyksenvalvojana.lähde?

Myyntipaikan koko on määritelty kullakin torilla ja se voi olla merkitty maahan. Torikaupan aukioloaika on tavallisesti merkitty liikennemerkin lisäkilvellä, ja aukiota voidaan muina aikoina käyttää autojen pysäköintialueena tai siellä voidaan järjestää julkisia tilaisuuksia. Torilla noudatetaan yleistä järjestyslakia.

Sanan etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kielen sana tori juontuu ruotsin sanasta torg, joka on puolestaan lainattu muinaisvenäjän sanasta tŭrgŭ. Samaan muinaisvenäjän sanaan pohjautuu myös paikannimi Turku ja esimerkiksi viron toria tarkoittava sana turg.[3] Alkujaan kauppapaikkaa tarkoittanut sana on suomen kielessä sittemmin yleistynyt tarkoittamaan kaikkia aukioita.

Tunnettuja toreja ja aukioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Haarala, Risto et al. (toim.): Suomen kielen perussanakirja: S–Ö, s. 329. Helsinki: Edita – Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-37-3578-8.
  2. ”Torikauppa”, Otavan Iso Tietosanakirja, s. 1527. Helsinki: Otava, 1966.
  3. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1332, 1362. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.