Järjestyksenvalvoja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”järjestysmies” ohjaa tänne. Järjestysmies oli aiemmin myös järjestysoikeuden puheenjohtaja.
Kaksi järjestyksenvalvojaa ja järjestyksenvalvojien esimies (oranssi liivi) Kamasa Drag Race Week -kiihdytyskilpailussa Alastaron moottoriradalla kesäkuussa 2012.

Järjestyksenvalvoja on Suomen lainsäädännön mukaan henkilö, jonka tehtävänä on valvoa järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia toimialueellaan.[1] Järjestyksenvalvojan tehtävää voi hoitaa vain tehtävään suostuva ja poliisin järjestyksenvalvojaksi hyväksymä ja järjestyksenvalvonta-alueelle järjestyksenvalvojaksi laissa säädetyllä tavalla asetettu henkilö. Järjestyksenvalvojasta tai järjestyksenvalvontatehtävästä saatetaan yleisesti käyttää lyhennettä "JV".

Järjestyksenvalvojan asettaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksenvalvojaksi voidaan Suomessa hyväksyä tehtävään sopiva ja suostuva täysivaltainen henkilö, joka on saanut sisäministeriön määrittämän koulutuksen. Järjestyksenvalvojaksi hyväksyy hakijan kotikunnan poliisilaitos enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Järjestyksenvalvojaksi voidaan hyväksyä se, joka

  1. on täyttänyt 18 vuotta
  2. tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva,
  3. on hyväksytysti suorittanut sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävän koulutuksen, joka sisältää ainakin järjestyksenvalvojatoimintaan, järjestyksenvalvojan tehtäviin sekä järjestyksenvalvojan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät opetusaiheet (järjestyksenvalvojan peruskoulutus 40 tuntia),
  4. on hyväksytysti suorittanut aikaisintaan kuusi kuukautta ennen uuden hyväksymisen hakemista sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävän kertauskoulutuksen (järjestyksenvalvojan kertauskoulutus 8 tuntia), jos järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä hakeva on jo aikaisemmin hyväksytty järjestyksenvalvojaksi 3. kohdan perusteella.

Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen on voimassa enintään viisi vuotta. Järjestyksenvalvojaksi hyväksymiseen voidaan erityisistä syistä liittää koulutuksesta, henkilökohtaisista ominaisuuksista ja muista vastaavista seikoista johtuvia ajallisia ja alueellisia sekä järjestyksenvalvontatehtäviä koskevia ehtoja ja rajoituksia.[2]

Järjestyksenvalvojan asettaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksenvalvoja voidaan asettaa kokoontumislain 18 §:n (530/1999), ulkoilulain 22 §:n (606/1973) merimieslain 18 §:n (423/1978), järjestyslain (612/2003) tai majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 5 §:n tai majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen (727/1991) nojalla valvomaan järjestystä ja turvallisuutta. Järjestyksenvalvojien toiminta perustuu lakiin järjestyksenvalvojista (533/1999) sekä järjestyslakiin (612/2003). Järjestyksenvalvoja voi toimia majoitus- ja ravitsemisliikkeissä, yleisissä kokouksissa, yleisötilaisuuksissa, leirintäalueilla ja matkustaja-aluksilla.[3]

Järjestyksenvalvojan koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksenvalvojan peruskurssin kesto on 40 oppituntia ja viiden vuoden välein joutuu käymään kahdeksan tunnin kertauskurssin. Voimankäyttökoulutukset, myös eri voimankäyttövälineille, on suoritettava erikseen.

Järjestyksenvalvojan tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksenvalvojian tunnukset määritetään sisäasianministeriön asetuksessa järjestyksenvalvojan tunnuksista (8.10.2003/848).

Järjestyksenvalvojan on käytettävä tunnistelaattaa tai tunnisteliiviä. Poliisi voi tarvittaessa määrätä, kumpaa edellä mainitusta järjestyksenvalvojan on käytettävä.

Tunnukseen merkitään sanapari " JÄRJESTYKSENVALVOJA - ordningsvakt" tai sama toisin päin. Tunnukseen voidaan tarvittaessa lisätä sana "security", jonka sijasta voidaan käyttää kokoontumislain mukaisissa urheiluun liittyvissä urheilutilaisuuksissa käyttää sanaa "steward".

Järjestyksenvalvojan tunnuslaatta

Tämän säädöksen vuoksi sellainen henkilö, joka ei ole asetettu järjestyksenvalvojaksi, ei ole oikeutettu käyttämään sellaista järjestyksenvalvojaa erehdyttävästi muistuttavaa tunnistetta, jossa lukee teksti "security". Jos sanaa "security" käytetään, se sijoitetaan sanojen "JÄRJESTYKSENVALVOJA - ordningsvakt" alapuolelle.

Tunnistelaatan on oltava pohjaväriltään keltainen, ja teksti on merkittävä mustalla tai tummansinisellä tekstillä. Laatan vasempaan alakulmaan voidaan merkitä järjestyksenvalvojan tunnistenumero.

Liivin on oltava keltainen ja teksti on merkittävä mustalla tai tummansinisellä värillä. Liivin rintamukseen ja selän alaosaan voidaan merkitä tunnistenumero. Poliisi voi tarvittaessa määrätä järjestyksenvalvojaorganisaatiossa esimiesasemassa olevan käyttämään oranssia tunnisteliiviä jossa on sanapari "esimies - förman".

Muu kuin järjestyksenvalvontatehtävässä oleva järjestyksenvalvoja ei saa käyttää järjestyksenvalvojan asemaa osoittavaa tunnistetta.

Järjestyslain mukainen järjestyksenvalvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyslaki mahdollistaa poliisilaitoksen tapauskohtaisesti harkittavan päätöksen nojalla järjestyksenvalvojien asettamisen joukkoliikenteen kulkuneuvoihin, liikenneasemille ja kauppakeskuksiin ylläpitämään poliisin apuna järjestystä ja turvallisuutta, jos järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä perustellusta syystä edellyttää. Järjestyslain mukaisilta järjestyksenvalvojilta puuttuvat oikeudet säilöön ottamiseen, pääsyn estämiseen sekä paikalta poistamiseen silloin, jos henkilö jättää noudattamatta järjestyksenvalvojan antaman käskyn. Järjestyslain tarkoittaman järjestyksenvalvojan tulee olla vartioimisliikkeen palveluksessa oleva (työsopimus) ja hänellä tulee olla voimassa oleva hyväksyntä järjestyksenvalvojaksi sekä vartijaksi. Järjestyksenvalvoja- ja vartijakorttia tulee pitää mukana työtehtävissä.[4]

Järjestyksenvalvojan toimintaperiaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksenvalvojan on toiminnassaan asetettava etusijalle sellaiset toimenpiteet, jotka edistävät yleisön turvallisuutta. Järjestyksenvalvojan on toimittava asiallisesti ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen. Järjestyksenvalvojan tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta toimialueellaan. Järjestyksenvalvojan toimenpiteet on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Järjestyksenvalvojan on erityisesti valvottava, ettei hänen toimialueellaan vaaranneta kenenkään turvallisuutta.[5]

Järjestyksenvalvojan on toimittava laissa ja asetuksessa annettujen säännösten mukaisesti ja noudatettava poliisin sekä pelastus- ja muiden viranomaisten etukäteen tai tilaisuuden aikana antamia käskyjä ja määräyksiä.[6]

Järjestyksenvalvojan oikeudet ja velvollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksenvalvojien toimivaltuudet riippuvat siitä, minkä lain nojalla järjestyksenvalvoja on asetettu. Mikäli järjestyksenvalvoja on asetettu kokoontumislain (530/1999), ulkoilulain (606/1973), merimieslain (423/1978), tai majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) nojalla, hänellä on täydet toimivaltuudet. Mikäli järjestyksenvalvoja on asetettu järjestyslain (612/2003) nojalla kauppakeskukseen, liikenneasemalle tai joukkoliikenteen kulkuneuvoon, hänen toimivaltuutensa ovat rajatummat.

Pääsyn estäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksenvalvojalla on velvollisuus estää pääsy toimialueelleen henkilöltä, jonka päihtymyksensä, käyttäytymisensä tai varustautumisensa vuoksi on perusteltua syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta taikka joka ei ole täyttänyt sinne pääsyn edellytykseksi asetettua ikää. Järjestyksenvalvojalla on lisäksi oikeus (harkinnanvarainen estäminen) estää pääsy toimialueelleen henkilöltä

  1. jonka aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta,
  2. joka ei täytä ehtoja, jotka tilaisuuden järjestäjä tai alueen haltija on asettanut sinne pääsemiselle,
  3. jonka on syytä epäillä pitävän hallussaan esineitä tai aineita, joiden hallussapito siellä on lain taikka tilaisuuden järjestäjän tai poliisin asettamien ehtojen mukaan kielletty.

Erityisesti 2. kohdassa on järjestyksenvalvojan oltava erityisen tarkka jotta ei syyllistyisi syrjintään.

Kauppakeskuksessa, liikenneasemalla tai joukkoliikenteen kulkuneuvossa toimivalla järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole oikeutta pääsyn estämiseen. Sitä vastoin joukkoliikenteen kulkuneuvossa kuljettajalla ja konduktöörillä on tällainen oikeus.[7]

1.1.2017 alkaen em. velvollisuudet muuttuvat laissa järjestyksenvalvojista oikeuksiksi velvollisuuksien sijaan. Lisäksi 1.1.2017 alkaen järjestyksenvalvojalle tulee oikeus poistaa henkilö joka ilmeisen oikeudettomasti oleskelee valvottavalla alueella.

Henkilön poistaminen, kiinniottaminen, pääsyn estäminen ja säilössäpito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa toimialueeltaan henkilö, joka

  1. päihtyneenä häiritsee siellä järjestystä tai muita henkilöitä,
  2. uhkaavasti esiintyen, meluamalla tai väkivaltaisuudella häiritsee järjestystä tai vaarantaa turvallisuutta siellä tai,
  3. huomautuksesta huolimatta jättää noudattamatta järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseksi annetun tarpeellisen käskyn.

Jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämätön toimenpide eikä häiriötä tai vaaraa voida muutoin poistaa, järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa henkilö kiinni jos kiinniottaminen on välttämätöntä muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran torjumiseksi. Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisin haltuun. Oikeutta henkilön kiinniottamiseen järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole yleisessä kokouksessa. Jos kiinni otettua ei voida viipymättä luovuttaa poliisille, järjestyksenvalvojalla on poliisin suostumuksella oikeus pitää hänet säilössä enintään neljä tuntia kiinniottamisesta, kuitenkin enintään siihen asti, kun tilaisuus on päättynyt ja yleisö poistunut tai kun kiinniottamisen peruste on muutoin lakannut. Järjestyksenvalvojan tulee laatia jokaisesta säilössä pidettävästä henkilöstä allekirjoitettu säilöönottoilmoitus. Järjestyksenvalvojan on toimitettava säilöönottoilmoitus viipymättä tilaisuuden päättymisen jälkeen kihlakunnan poliisilaitokselle.[8]

Kauppakeskuksessa, liikenneasemalla tai joukkoliikenteen kulkuneuvossa toimivalla järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole oikeutta säilöön ottamiseen, eikä myöskään oikeutta paikalta poistamiseen, mikäli henkilö jättää noudattamatta järjestyksenvalvojan antaman käskyn.[9] Järjestyslain mukaisella järjestyksenvalvojalla on kuitenkin oikeus poistaa henkilö toimialueelta järjestyksenvalvojista annetun lain 7 § 1 momentin ensimmäisen ja toisen kohdan nojalla.[10][11] Joukkoliikenteen kulkuneuvossa kuljettajalla ja kondutöörillä on oikeus paikalta poistamiseen, mikäli henkilö heidän antamastaan kiellosta huolimatta jatkaa häiriön aiheuttamista kulkuneuvossa. Kuljettaja tai konduktööri voi määrätä järjestyksenvalvojan tai vartijan suorittamaan paikalta poistamisen pyytämällä tältä apua toimenpiteen suorittamisessa.[12]

Kielletyt esineet ja aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksenvalvojalla on oikeus metallinilmaisinta tai muuta sellaista teknistä laitetta käyttäen tarkastaa toimialueelleen pyrkivä tai siellä oleva henkilö sen varmistamiseksi, ettei hänellä ole yllään tai mukanaan sellaisia esineitä tai aineita, joilla voitaisiin aiheuttaa vaaraa järjestykselle tai turvallisuudelle taikka joiden hallussapito toimialueella on kielletty lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaan. Järjestyksenvalvojalla on kiinnioton yhteydessä oikeus tarkastaa kiinni otettu sen varmistamiseksi, ettei tällä ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla tämä voi vaarantaa säilössäpidon taikka aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut esineet ja aineet. Järjestyksenvalvojalla on myös oikeus ottaa pois hänen toimialueellaan olevalta henkilöltä tarkastuksessa tai muuten löydetty esine tai aine, jota voidaan käyttää henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen tekemiseen tai sellaisella rikoksella uhkaamiseen taikka jonka tuominen alueelle on muuten lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaan kielletty. Pois otetut esineet ja aineet on viipymättä luovutettava poliisille taikka, jollei siihen ole lain mukaan estettä, palautettava omistajalleen tai haltijalleen hänen poistuessaan paikalta.[13]

Kauppakeskuksessa, liikenneasemalla tai joukkoliikenteen kulkuneuvossa toimivalla järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole edellä mainittua oikeutta ennakkotarkastaa toimialueelleen pyrkiviä henkilöitä.

Alkoholijuoman pois ottaminen ja hävittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravitsemisliikkeessä ja julkisessa tilaisuudessa toimivalla järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa henkilöltä pois alkoholijuoma astioineen ja hävittää se todisteellisesti, mikäli alkoholijuomaa on nautittu vastoin alkoholilaissa säädettyä nauttimiskieltoa. Tämä oikeus on myös liikkeen tai paikan omistajalla ja henkilökuntaan kuuluvalla tai tilaisuuden toimeenpanijalla.[14] Joukkoliikenteen kulkuneuvossa samansisältöinen oikeus on kuljettajalla ja konduktöörillä.[12]

Tupakointikiellon rikkojat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisen tilaisuuden järjestäjän, ravitsemisliikkeen, kauppakeskuksen taikka joukkoliikenteen aseman tai kulkuneuvon haltijan edustajana toimiva järjestyksenvalvoja saa poistaa näistä tiloista tupakkalaissa säädetyn kiellon vastaisesti tupakoivan henkilön, joka kehotuksesta huolimatta ei lopeta tupakointia, jollei hänen poistamistaan voida pitää kohtuuttomana. Sama oikeus on myös näiden tilojen haltijalla, tilaisuuden järjestäjällä ja liikennehenkilökuntaan kuuluvalla.[15]

Voimakeinojen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksenvalvojalla on tehtäväänsä suorittaessaan oikeus henkilön pääsyn estämiseksi, paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi, kiinni otetun tarkastamiseksi tai pakenemisen estämiseksi, esineen tai aineen poisottamiseksi taikka esteen poistamiseksi käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina. Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat. Järjestyksenvalvojan avustaessa poliisia on lisäksi voimassa, mitä poliisilaissa säädetään poliisimiestä tilapäisesti avustavan henkilön oikeudesta voimakeinojen käyttöön.[16]

Voimankäyttövälineet ja niiden kantaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksenvalvojan sallitut voimankäyttövälineet ovat:

Kantaakseen voimankäyttövälineitä järjestyksenvalvojan on suoritettava peruskoulutus. Kaasusumutinkoulutus on käytävä erikseen, jos sumuttimen haluaa käyttöönsä. Järjestyksenvalvojalla ei ole oikeutta kantaa teleskooppipatukkaa, lukuun ottamatta järjestyslain mukaista järjestyksenvalvojaa.

Voimankäyttövälineiden kantaminen

Työtehtävissään järjestyksenvalvojan on kannettava voimankäyttövälineitä asunsa alla siten, että ne eivät ole muiden havaittavissa (esim. takki/tunnusliivi, taskussa tms.). Jos voimankäyttövälineiden kantaminen järjestyksenvalvojan asun alla ei ole mahdollista niin niitä saa kantaa vyöhön (mm. varustevyö) kiinnitettävissä umpikoteloissa. Oikeista voimankäyttövälineiden kantotavoista järjestyksenvalvoja saa tietoa koulutuksensa yhteydessä (tai esim. työnantajalta).

Muuta tietoa järjestyksenvalvojista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksenvalvojaksi voi poliisi hyväksyä yhtä tapahtumaa varten myös sellaisen henkilön, jolla ei ole järjestyksenvalvojan koulutusta. Tällöin on kyse tilapäisestä järjestyksenvalvojasta, jolla ei ole oikeutta kiinniottamiseen, säilössä pitämiseen eikä voimankäyttövälineiden kantamiseen.[17] Tällä pyritään turvaamaan järjestyksenvalvojien saatavuus erityisesti suuria tapahtumia varten. Tällaisen järjestyksenvalvojan asettaminen on mahdollista ainoastaan kokoontumislain mukaisiin tilaisuuksiin. Tilapäisellä järjestyksenvalvojalla ei ole oikeutta kantaa voimankäyttövälineitä.

Järjestyksenvalvojat käyttävät yleensä keltaisia huomioliivejä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]