Terveys
Terveys voidaan määritellä negatiivisesti ruumiillisten ja henkisten sairauksien poissaolona tai positiivisesti hyvänä ruumiin ja hengen tilana, jota kuvaa parhaiten sana hyvinvointi. Terveys on kuitenkin laaja käsite, jonka määritelmää on vaikea esittää. Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan ”terveys on päivittäisen elämän voimavara, ei elämän päämäärä. Terveys sisältää sosiaaliset ja henkilökohtaiset voimavarat sekä fyysisen toimintakyvyn”.[1]
Tulotaso korreloi voimakkaasti ihmisen terveyden kanssa. Swazimaan asukkailla oli ihmiskunnan alhaisin elinajanodote (32 vuotta) vuonna 2009. Seuraavana tuli Angola (38 vuotta).[2] Vain runsas puolet pienituloisista suomalaista arvioi terveytensä hyväksi vuonna 2019, mutta suurituloisista yli 80 prosenttia[3]. Pienituloisten havaittu ylikuolleisuus näyttäisi selittyvän suureksi osaksi sillä, että he nukkuvat muita vähemmän ja heidän unenlaatunsa on tavallista huonompi[4].
Terveysongelmien koetaan rajoittavan arjen aktiviteetteja Suomessa enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Suomelle on tyypillistä myös se, että vaikka naiset elävät miehiä pidempään, miehillä on keskimäärin neljä terveydellisistä rajoituksista vapaata elinvuotta enemmän kuin naisilla.[5]
Terveyttä edistäviä tekijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liikuntaa on pidetty terveyttä edistävänä asiana, koska liikunnallisia toimintoja harrastavat elävät keskimäärin kaksi vuotta muita pidempään. Liikunnalisten ihmisten liikunnallisiin toimintoihin on toisaalta kulunut yhteensä kaksi vuotta tai enemmänkin.[6] Vuonna 2016 julkaistun identtisiin kaksosiin perustuvan suomalaisen väitöskirjan mukaan aikuisiässä harjoitettu liikunta ei kuitenkaan pidennä elinikää. Liikunnalliset ihmiset elävät kyllä muita kauemmin, mutta syynä ei ole liikunta, vaan se, että heillä on muita paremmat geenit. Aktiivinen liikunta ei lisännyt myöskään koe-eläinten elinikää.[7]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Fogelholm, Mikael; Huuhka, Helena & Reinikkala, Paula & Sundman, Tuula: Terve! 1, Terveyden perusteet, s. 10. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 2014. ISBN 978-952-63-0845-6.
- ↑ CIA The World Factbook 2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ OECD: Elintasosairauksien yleistyminen on lähes pysäyttänyt eliniän pitenemisen. 11.2019. https://yle.fi/uutiset/3-11056365
- ↑ Sleep Gap Increases Premature Death Risk in Low Income Communities www.colorlines.com. 9.8.2021. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Tilasto: Suomalaisella on toistakymmentä vuotta vähemmän terveitä elinvuosia kuin ruotsalaisella – THL:n mukaan EU:n luvut johtavat harhaan Yle Uutiset. Viitattu 7.4.2020.
- ↑ Ruchi Sharma: Six surprising reasons why lazy people live longer than active people Bumppy. 5.4.2016. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Väitös: 22.4.2016 Aikuisiän liikunta-aktiivisuus ei lisännyt elinikää (Karvinen) — Jyväskylän yliopisto www.jyu.fi. Viitattu 26.7.2021.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Honkasalo, Marja-Liisa & Salmi, Hannu (toim.): Terveyttä kulttuurin ehdoilla: Näkökulmia kulttuuriseen terveystutkimukseen. Turku: k&h, Turun yliopisto, kulttuurihistoria, 2012. ISBN 978-951-29-5265-6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mitä terveys on?, Jussi Huttunen, Terveyskirjasto 10.11.2015
- Murphy, Dominic: Concepts of Disease and Health The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Sreenivasan, Gopal: Justice, Inequality, and Health The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)