Mielenterveys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mielenterveys on pyritty määrittelemään useilla tavoilla. Suomen kielen sanakirjassa se on ”Psyykkinen hyvinvointi ja riittävä sopeutuminen sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön”[1]

Sigmund Freudin sanoin kyseessä on ”kyky rakastaa ja kyky tehdä työtä”.

Mielenterveys on edelleen arvioitu omien mahdollisuuksien tiedostamiseksi, pyrkimykseksi toteuttaa ja lisätä omia mahdollisuuksia ja itsensä hyväksymistä.[2]

Yleisesti katsotaan, että ihminen on mieleltään terve, kun hän kykenee selviytymään itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista (ihmissuhteista, päivittäisestä liikkumisesta, työstä ja vapaa-ajasta) siten että itse ja kanssaihmiset eivät kärsi.

Mielenterveyttä on määritelty monilla tavoilla. Sigmund Freudin aikoinaan esittämä määritelmä, kyky rakastaa ja tehdä työtä, sopii nykyolosuhteisiin jo huonosti. Määrittelyssä on seuraavat periaatteet:

  1. Subjektiivisuusperiaate: arvioidaan tutkittavaa arvioitsijan omien näkemysten ja tuntemusten perusteella.
  2. Kulttuuriperiaate: verrataan tutkittavaa tietystä kulttuurinormistosta saatuun kuvaan tai malleihin.
  3. Tehokkuusperiaate: arvioidaan tutkittavan käyttäytymisen vaikutusta toiminnan tehokkuuteen tai selviytymiskykyyn.
  4. Ihanneperiaate: verrataan tutkittavaa tiettyyn ihanteeseen.
  5. Tilastollinen periaate: verrataan tutkittavaa tiettyyn tilastotietoon, jolloin vähemmistössä tai keskiluvusta kaukana oleminen on huonoa/hyvää mielenterveyttä
  6. Valtaperiaate: arvioidaan tutkittavaa vallan antamien käyttäytymisen rajojen tai mahdollisuuksien pohjalta.
  7. Kognitiivinen periaate: arvioidaan tutkittavaa tietyn tiedon, ajattelun, ihmiskäsityksen tai vaikka muuttuvan maailmankuvan perusteella.

Mikään näistä periaatteista ei yksinään toimi.[3]

Mielenterveyden häiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen tavoitteiden ja henkisen toimintakyvyn ristiriita on yksi keskeinen mielenterveyden häiriön tarkastelunäkökulma. Mielenterveyttä voivat järkyttää moninaiset vinoutumat ja sairaudet, jotka voivat häiritä ja rajoittaa vakavastikin ihmisen sekä muiden ihmisten tai jopa koko yhteiskunnan elämää. Vakavimmat mielenterveyden häiriöt voivat joskus vammauttaa ihmisen lähes kokonaan ja sulkea hänet yhteiskunnan toimintojen ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Tyypillisesti lievemmissä mielenterveyden häiriöissä ihminen on itse tietoinen tilanteesta ja hän itse kärsii. Vakavimmissa häiriössä (psykoosit) ihminen voi olla sairaudentunnoton ja kärsimys voi kohdistua etenkin muihin ihmisiin (esimerkiksi mustasukkaisuusparanoia).

Psyykkiset oireet liittyvät usein suoraan neurologisen sairauden aiheuttamiin aivojen toiminnan muutoksiinlähde?, ja toisaalta moniin psyykkisiin sairauksiin liittyy neuropsykologisia oireita, kuten esimerkiksi muistin ongelmia. Monien ihmisten hoidossa täytyy siksi olla mukana vaihdellen psykiatrian, psykologian, lääketieteen, hoitamisen, sosiaalityön ja toimintaterapian ammattilaisia eli häiriötä hoidetaan moniammatillisesti.

Vaikka ihmisen mielen perusta onkin evoluution kuluessa geneettisesti syntynyt, ympäristö vaikuttaa mieleen ja mielenterveyteen.

Nykyisin paljon keskustelua herättävät muun muassa persoonallisuushäiriöt, koska raja persoonaallisuuden piirteiden ja diagnostiset kriteerit täyttävän häiriöksi luokiteltavan sairauden välillä on joskus häilyvä.

Mielenterveyden häiriöiden syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psykologisen selitysmallin mukaan mielenterveyden häiriöt johtuvat siitä, että oma persoona ja kyvyt eivät vastaa toisten asettamia odotuksia, jotka henkilö on sisäistänyt. Tämä ristiriita aiheuttaa tasapainottomuutta ja ahdistusta. Jos tällainen tilanne jatkuu kauan, itsetoteutus estyy ja psyykkinen häiriö on mahdollinen.[4] Joidenkin mielenterveyden häiriöiden takana voi olla jokin fyysinen syy, kuten iskun aikaansaama aivovaurio. Useimmiten selkeää syytä mielenterveyden häiriölle ei tiedetä. Aikoinaan arveltiin, että mikrobit saattaisivat aiheuttaa myös mielisairauksia. Teoria hautautui psykoanalyysin myötä. Kuitenkin raskauden aikana sairastetun influenssan on nykypäivänäkin epäilty lisäävän jälkeläisen riskiä sairastua skitsofreniaan aikuisiällä. Tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia, eikä syy-yhteyttä ole varmennettu. Skitsofreniaan ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan sairastuvuuteen vaikuttavat perinnölliset tekijät sekä ympäristötekijät yhdessä. Yksilötasolla äidin raskaudenaikaisen influenssan aiheuttama mahdollinen riskin lisäys on merkityksetön. [5] Nykytietämyksen mukaan vaikuttavina tekijöinä mielenterveyden häiriöiden syntyyn ovat negatiivinen yksinäisyys, lapsuuden ja nuoruuden mallit, perimän tai ympäristön tuottama stressi, pettymykset, rangaistukset ja menetykset sekä mahdollisuudet vältellä elämän merkittävien tosiasioiden kohtaamista. Minkään yksittäisen tekijän ei katsota aiheuttavan mielenterveydellisiä häiriöitä, vaan kyse on useiden tekijöiden summasta. Usein jokin stressitekijä lopulta laukaisee mielenterveydellisen häiriön, jonka puhkeamiselle muut tekijät ovat jo aiemmin luoneet pohjaa. On myös todisteita sille, että mielenterveyteen vaikuttaa yhteiskunnan tai lähiympäristön nopeat muutokset, joihin yhteisöllä tai yksittäisellä ihmisellä ei ole ollut riittävästi aikaa sopeutua.

Mielenterveyden häiriöiden luokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden häiriöitä (ICD-10 F-luokitus) ovat esimerkiksi:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heiska, J. (2010) Ennakoiva mielenterveystyö, kirja meille kaikille. Tampere:Mediapinta

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uusi suomen kielen sanakirja, Gummerus 1998
  2. Taantuman tuoma paha olo näkyy nousukaudella. Jenni Frilander. Helsingin Sanomat 10.8.2009, A 16.
  3. Viitamäki, R. (1973) Kliininen psykologia ja sen sovellus. Helsinki: WSOY. Heiska, J. (1988) Mielenterveyden häiriön määritelmä. Mielenterveys-lehti 6.
  4. Koettu hallitsematon minuus psykoottisen potilaan hoitotyön lähtökohdaksi. Oulun yliopisto. http://herkules.oulu.fi/isbn951427007X/html/c67.html
  5. HUS-tietopankki: Influenssa. Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri. http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2049,2265,2260,3437,28375,35208

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]