Oikeustoimikelpoisuus

Oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa oikeussubjektin kelpoisuutta antaa ja vastaanottaa oikeustoimia eli oikeudellisesti sitovia tahdonilmaisuja, joilla perustetaan, muutetaan tai kumotaan henkilön oikeuksia tai velvollisuuksia. Oikeustoimikelpoisuus merkitsee siis kykyä määrätä omasta oikeusasemastaan eli yksinkertaisesti sanottuna tehdä itseään koskevia päätöksiä. Henkilöä, jolla ei ole oikeustoimikelpoisuutta, on vajaavaltainen, ja hänen puolestaan oikeustoimia tekee pääasiassa hänen edunvalvojansa. Oikeustoimikelpoisuutta ei tule sekoittaa oikeuskelpoisuuteen.

Oikeustoimikelpoisuus Suomessa

Luonnollinen henkilö saavuttaa oikeustoimikelpoisuuden tullessaan täysi-ikäiseksi eli täyttäessään 18 vuotta. Alle 18-vuotiaat ovat vajaavaltaisia, ja heidän edunvalvojinaan toimivat yleensä heidän huoltajansa. Alaikäinenkin voi kuitenkin ryhtyä joihinkin laissa erikseen mainittuihin toimiin, ja hänen mielipidettään on kuultava joidenkin häntä koskevien toimien yhteydessä. Myös täysi-ikäiselle henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja, hänen toimintakelpoisuuttaan voidaan rajoittaa tai hänet voidaan julistaa vajaavaltaiseksi, jos hän ei itse kykene huolehtimaan omista asioistaan esimerkiksi sairauden tai henkisen toiminnan häiriintymisen johdosta. Henkilö menettää oikeustoimikelpoisuutensa kuollessaan. Oikeustoimikelpoisuus on henkilölle lain mukaan kuuluva ominaisuus, josta henkilö ei voi omin toimin luopua.

Oikeushenkilö saavuttaa oikeustoimikelpoisuuden samalla, kun siitä tulee oikeuskelpoinen, eli pääsääntöisesti silloin, kun se on rekisteröity. Oikeushenkilö vastaa itse nimissään tehdyistä toimista sen nimissä toimineiden luonnollisten henkilöiden sijasta, elleivät he ole rikkoneet heille asetettuja normeja. Oikeushenkilöt käyttävät oikeustoimikelpoisuuttaan toimielintensä välityksellä, eikä niiden toiminta ole siten riippuvaista toimielimen muodostavien luonnollisten henkilöiden toiminnasta. Jos oikeushenkilön nimissä on tehty oikeustoimia ennen sen rekisteröintiä, näistä toimista vastaavat niihin osallistuneet tai niistä päättäneet henkilöt henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Oikeushenkilö ei ole toimintakelpoinen, jos sillä ei ole sen sääntöjen ja lain mukaista nimikirjoitukseen oikeutettua hallitusta, jolloin oikeushenkilöä koskeva lainsäädäntö määrää, miten on meneteltävä.

Oikeustoimikelpoisuus muissa oikeusjärjestelmissä

Islamilaista oikeutta noudattavissa valtioissa oikeustoimikelpoisuuden aste vaihtelee. Korkein oikeustoimikelpoisuuden aste on vapaa, täysi-ikäinen (20–21 vuotta) ja täysijärkinen muslimimies.

Oikeustoimikelpoisuus kansainvälisessä yksityisoikeudessa

Kansainvälisessä yksityisoikeudessa oikeustoimikelpoisuus kuuluu henkilöstatuutin alaan. Luonnollisen henkilöön oikeustoimikelpoisuutta liittyvissä kysymyksissä on Suomessa perinteisesti sovellettu tämän kansalaisuuden mukaista lakia, mutta nykyään niissä sovelletaan pääsääntöisesti tämän koti- ja asuinpaikan mukaista lakia. Oikeushenkilön oikeustoimikelpoisuuteen liittyvissä kysymyksissä sovelletaan tämän rekisteröintivaltion lakia.

Lähteet

• Hoppu, Esko; Hoppu, Kari: Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet. Helsinki: Talentum Pro, 2016.
• Hulkko, Pekka; Hyvärinen, Heikki; Ohvo, Sirkku: Yksityisoikeuden perusteet. Vantaa: WSOY, 2004.
• Mattila, Heikki E.S. (päätoim.): Encyclopædia Iuridica Fennica III: Perhe-, työ- ja sosiaalioikeus. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 1996.
• Mattila, Heikki E.S. (päätoim.): Encyclopædia Iuridica Fennica VI: Kansainväliset suhteet. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 1998.