Siirry sisältöön

Kauppatori (Helsinki)

Wikipediasta
Kauppatori
Sijainti Kaartinkaupunki, Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°10′01″N 24°57′18″E / 60.167°N 24.955°E / 60.167; 24.955
Rakennustyyppi Kauppatori
Kartta
Kauppatori

Kauppatori (ruots. Salutorget) on yksi Helsingin merkittävimmistä toreista. Se sijaitsee historiallisen keskustan etelälaidalla, Eteläsataman lahden perukassa ja rajautuu etelässä mereen, pohjoisessa torin reunaa pitkin kulkevaan Pohjoisesplanadiin, lännessä Unioninkatuun, jonka toisella puolelta alkaa Esplanadin puisto, sekä idässä Katajanokan kanavan suulla olevaan Linnanaltaaseen.

Katso myös: Helsingin historia
Ihmisiä Kauppatorilla vuonna 1918

1800-luvun alkuun asti Kauppatorin paikalla oli mutaisen Kaupunginlahden pohjukka kalalaitureineen. Lahtea käyttivät markkinapaikkanaan lähiseudun kalastajat, jotka kiinnittivät veneensä laitureihin ja myivät kalojaan helsinkiläisille. Noin nykyisen Pohjoisesplanadin paikalla kulki Eteläinen Rantakatu, jonka takaa alkoi kaupunkiasutus. Varsinaisena kauppatorina käytettiin tuolloin Suurtoria, joka sijaitsi nykyisen Senaatintorin paikalla.

Kauppatori syntyi 1800-luvun alussa, jolloin vastamuodostetun Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin. Helsingin jälleenrakennuskomitean puheenjohtaksi vuonna 1812 nimitetyn Johan Albrecht Ehrenströmin[1] asemakaavassa vuodelta 1812 vanhasta Suurtorista tehtiin uusi monumentaaliaukio Senaatintori ja entisten kalalaiturien paikalle sijoitettiin uusi kauppatori. Ranta-alueiden muotoiluun Ehrenströmin oletetaan ottaneen vaikutteita vuosien 1786–1787 Pietarin-matkaltaan.[2] Samoihin aikoihin Kolera-altaalta luoteeseen Töölönlahteen asti suunniteltiin Kluuvin kanavaa, joka olisi rakennettu silloisen Kluuvinlahden paikalle. Rahat eivät kuitenkaan riittäneet hankkeeseen, joka vuoden 1823 laskelmien perusteella todettiin äärimmäisen kalliiksi.

1890-luvulla Kauppatorin rantaa pitkin vedettiin Katajanokalle kulkenut satamarata; tämän vuoksi toria laajennettiin merelle päin ja sen päihin rakennettiin kaksi kääntösiltaa, jotta junat pääsisivät Kolera-altaan suun ja Katajanokan kanavan yli. Rautatieliikenne Katajanokalle lakkautettiin ja kiskot purettiin 1980-luvulla. Torin mukulakiveyksessä rataa on kuitenkin säilytetty noin parikymmentä metriä,[3] ja Kolera-altaan luokse on jätetty sillankääntäjän koppi.[4]

Ruoan myynti Kauppatorilla alkoi kiristyvien elintarvikelainsäädäntöjen myötä vähentyä 1800–1900-lukujen vaihteessa. Lihan myynti lopetettiin vuonna 1927. Vuonna 1957 määrättiin, että torimyyntipöytien katoskankaiden tuli olla oransseja.[5] Suomenlinnan lautan puinen odotuspaviljonki valmistui vuonna 1951.[6]

Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauppatori. Etualalla Kolera-allas, takana on tuomiokirkko. Torin varrella näkyvät muun muassa vaalensininen Helsingin kaupungintalo ja ruskea Ruotsin suurlähetystötalo.

Keskellä Kauppatoria on Keisarinnankivi, Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, joka pystytettiin Nikolai I:n puolison keisarinna Aleksandran ensimmäisen Helsingin-vierailun muistoksi 1835. Se paljastettiin vuonna 1835 paikalla, jossa keisari ja keisarinna olivat astuneet maihin laivastaan. Carl Ludvig Engelin suunnittelema Keisarinnan kivi on punagraniittinen obeliski, jonka huipulla on pronssinen maapallo ja sen päällä keisarillisen Venäjän kaksoiskotka. Venäläiset matruusit kivittivät pallon ja kotkan alas vallankumousvuonna 1917, mutta ne säilyivät tallessa ja palautettiin kunnostettuina paikalleen vuonna 1971.[7]

Torin länsipäässä lähellä Unioninkatua ja Esplanadin puistoa on suihkulähde Havis Amanda (Ville Vallgren 1908), yksi Helsingin tunnetuimpia veistoksia. Veistosta ympäröivää aukiota on kutsuttu myös Kukkatoriksi. Kaupunkisuunnitteluviraston nimistötoimikunta suosittelee nimeä Havis Amandan aukio.[8]

Ympäristön rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppatorin ympäristössä on joukko huomattavia historiallisia rakennuksia. Torin reunaa pitkin kulkevan Pohjoisesplanadin itäosan varrella sijaitsevat:

Torin läheisyydessä sijaitsevat lisäksi:

Turistikohde ja kansanjuhlien areena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lordi Kauppatorilla 26. toukokuuta 2006

Kauppatori on turistien suosima kohde. Torilta lähtee lauttoja Suomenlinnaan ja Korkeasaareen sekä Helsingin saariston sightseeing-risteilyille. Siellä on myös Porvooseen liikennöivän M/S J. L. Runeberg -aluksen laituri. Ennen kaikkea turistien iloksi myös aloitettiin 1980-luvulla iltatorikokeilu. Lokakuun ensimmäisellä viikolla Kauppatorilla järjestetään perinteiset silakkamarkkinat, joiden historia juontaa juurensa 1700-luvulle ja Kaupunginlahden kalalaitureiden aikaan asti.[9][10]

Kauppatorilla on järjestetty myös suuria yleisötilaisuuksia, muun muassa Suomen jääkiekkomaajoukkueen maailmanmestaruuden kunniaksi 8. toukokuuta 1995. Vuoden 2006 helmikuussa Kauppatorille pystytettiin kaksi suurta televisioruutua Torinon olympialaisten jääkiekkofinaalin Suomi-Ruotsi kunniaksi, joka televisioitiin suorana ympäri maan. Vaikka Suomi hävisikin ottelun, Kauppatorilla järjestettiin heti seuraavana yönä juhlatilaisuus hopeaa voittaneiden Leijonien kunniaksi. Tilaisuuteen osallistuivat myös Suomen maajoukkueen jäsenet, joilla ei ollut seuraavana yönä NHL-ottelua. 26. toukokuuta 2006 torilla järjestettiin myös suuret juhlallisuudet Lordin Eurovision laulukilpailuvoiton kunniaksi. Jälkimmäiseen tilaisuuteen osallistui noin 90 000 henkeä eli enemmän kuin mihinkään Suomessa aiemmin järjestettyyn tilaisuuteen. Tilaisuus toi suomalaisille myös ryhmäkaraoken maailmanennätyksen.[11]

  1. Klinge, Matti: Pääkaupunki. Helsinki ja Suomen valtio 1808–1863, s. 48. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26235-0
  2. Björkman 1986, s. 11
  3. Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 13.1.2023.
  4. Klinge, Matti: Eurooppalainen Helsinki, s. 199. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. ISSN 2323-7392 ISBN 978-951-858-185-0
  5. Björkman 1986, s. 49
  6. Kauppatorin kaupunkirakennehistorian selvitys, s. 81
  7. Keisarinnan kivi (Archive.org) Helsingin kaupungin taidemuseo. Arkistoitu 12.11.2016. Viitattu 16.6.2013.
  8. Kauppatorin kaupunkirakennehistorian selvitys, s. 11
  9. Silakkamarkkinat (Archive.org) Helsinki 200. 2012. Arkistoitu 22.5.2014. Viitattu 16.6.2013.
  10. Kauppatorin kaupunkirakennehistorian selvitys, s. 168
  11. Rytsä, Paavo: Kauppatorilla kansanjuhla Lordin kunniaksi 8.9.2006. YLE Elävä arkisto. Viitattu 16.6.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]