Helsingin keskusta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin ydinkeskustaa ja Mannerheimintien alkupäätä Erottajan paloaseman tornista nähtynä syyskuussa 2012.

Helsingin ydinkeskusta sijaitsee päärautatieaseman ympäristössä, jonne suuri osa keskustan palveluista on keskittynyt. Tavallisimmin siihen luetaan kuuluvaksi Kluuvin kaupunginosa Kaisaniemen puistoa lukuun ottamatta sekä Kampin kaupunginosan itäisimmät ja pohjoisimmat korttelit. Täten sen rajoina voi suunnilleen pitää etelässä Bulevardia ja Esplanadin puistoa, idässä Unioninkatua, pohjoisessa Kaisaniemen puiston eteläreunaa, josta se jatkuu päärautatieaseman, Sanomatalon ja Kiasman pohjoispuolitse Rautatiekaduille, sekä lännessä ehkä Fredrikinkatua, jolloin Kampin keskus olisi osa ydinkeskustaa. Helsingin ydinkeskustan vain 2 km² laajuinen alue on yhä yritystoiminnan ja työpaikkojen ehdoton keskittymä. Sen itälaidalla sijaitsee myös Helsingin yliopiston keskustakampus. Keskustassa sijaitsee koko Helsingin seudun työpaikoista kymmenen prosenttia ja toimistotyöpaikoista lähes puolet.[1]

Keskustatunneli ja kävelykeskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin keskustan tärkein kauppa-alue ulottuu Sokokselta ja Kampin keskuksesta Stockmannille ja Aleksanterinkadulle. Tällä vyöhykkeellä on suunniteltu keskustan muuttamista autottomaksi kävelykeskustaksi, jos Helsingin keskustatunneli toteutuu. Kävelykeskustan takana ovat vahvimmin Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajat, autoilukeskustaa taas kannattavat Kokoomuksen ja RKP:n äänestäjät. Vahvimman kannatuksen autoton keskusta saa keski-ikäisiltä, eniten autoilua puolustavat taas 18–24-vuotiaat.lähde?

Yli puolet Suomen pääkaupunkiseudun asukkaista kannattaa ydinkeskustan rauhoittamista yksityisautoilta.[2]

Helsingin ydinkeskustaa. Kuvassa näkyy nykytaiteen museo Kiasma, Postitalo, keskustan Sokos, aivan oikealla näkyy Uusi Ylioppilastalo kupoleineen sekä Stockmann ja taustalla on Helsingin päärautatieasema.

Liikekeskusta ja asumiskeskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisesti Helsingin keskustassa on ollut sekä liiketoimintaa että asumista. 1960–1970-luvuilla keskustan vanhoja taloja purettiin isompien tieltä, asuntoja muutettiin yhä enemmän toimistoiksi ja keskustasta uhkasi tulla pelkkä liikekeskusta asumisen etääntyessä kauemmas lähiöihin. Lähiöissä oli enemmän luontoa ja asukkaat mieltyivät tilaviin asuntoihin ahtaiden keskusta-asuntojen jälkeen. 1980-luvulla kehitys kääntyi ja keskusta-asumisen arvostus alkoi kasvaa. 2000-luvulla kehitys on mennyt toiseen pisteeseen, eli että keskusta-asuminen ja keskustan viihdepalvelut ovat hyvin suosittuja, mutta työpaikat ovat alkaneet valua moottoriteiden varsille esikaupunkeihin. Helsingin keskustan rooli on siis historiansa aikana ja vielä nykyäänkin elää aikakautensa mukana toteuttaen kulloisiakin ihanteita.

Kuvia Helsingin keskustasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin kaupungin tietokeskus 2003:35; Laakso 2002:84).
  2. Helsingin Sanomat 28.12.2006, A3 ja A13

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]