Helsingin seutu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin seutua. Helsingin seutukunnasta on oma artikkeli.
Helsingin seutu
Helsingforsregionen
Helsingin seutu suomi.svg
Valtio Suomi Suomi
Maakunta Uusimaa
Pinta-ala
 – Maa 3 698 km²
Väkiluku 1 475 095
 – Tiheys 370 as./km²
Pinta-ala: Uudenmaan liitto (1.1.2013)[1].
Väkiluku: (31.12.2018)[2]











Helsingin seutu (ruots. Helsingforsregionen) on Suomessa sijaitseva 1 475 095[3] asukkaan kasvukeskus ja metropolialue. Viranomaiskielen Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudun kunnista, jotka ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä kehyskunnista Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen[4][5]. Helsingin seutu sijaitsee Suomen eteläosassa Suomenlahden rannalla.

Helsingin seutu on Suomen suurin kaupungistunut alue ja se on talouden, kulttuurin ja tieteen osalta maan tärkein keskus. Viisi Suomen viidestätoista yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat seudulla, kuten myös Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaa.

Alueella toimivia yhteistyöelimiä ovat muun muassa joukkoliikennettä hoitava Helsingin seudun liikenne (HSL) sekä muun muassa jätehuoltoa ja vesihuoltoa hoitava Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). On arvioitu että Helsingin seudulla asuisi 2030 paikkeilla noin 1,6 miljoonaa asukasta.[4]

Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita. Asutus on kuitenkin keskimäärin väljää - jopa Pohjoismaiden mittakaavassa - mutta tiivistä Suomen oloissa. Toisaalta Pohjoismaiseen taajamamääritelmään perustuvan Helsingin keskustaajaman väkiluku vuonna 2011 oli 1 159 211 asukasta ja pinta-ala 631,11 km². Tämä tarkoittaa yhtenäistä kaupunkimaisesti asutettua aluetta jossa rakennusten väli ei ylitä 200 metriä. Taajama ulottuu yhtenäisenä 12 kunnan alueelle (kahdeksan kuntakeskusta sijaitsee taajaman alueella) ja sen väestötiheys on 1 836,8 asukasta neliökilometriä kohden.

Yleiskielisellä ilmaisulla Helsingin seutu ei ole tarkkaa merkitystä, vaan se tarkoittaa karkeasti Helsinkiä ja sen lähiseutuja.[5]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin seutu on ylivoimaisesti Suomen vaurainta aluetta. Se tuottaa koko maan bruttokansantuotteesta yli kolmanneksen[6]. Asukasta kohti BKT on 54 444 € kun se koko maassa on 40 999 € ja Euroopan unionissa keskimäärin 28 280 € [7] . Myös työllisyysaste on parempi ja työttömyys alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Alueella sijaitsee noin 812 300 työpaikkaa.[4]

Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskus ja sillä on merkittävä rooli koko maan kansantaloudessa ja työllisyydessä. Seudulla asuu lähes kolmannes maan väestöstä, syntyy lähes 44 prosenttia koko maan yritysten liikevaihdosta ja työskentelee 33 prosenttia henkilöstöstä. Yritykset tarjoavat kolme seudun neljästä työpaikasta.[8]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähijunat palvelevat laajaa aluetta Helsingin seudulla

Seutun autoilijoita palvelevat kuusi suurta säteittäistä tieliikenneväylää, Kantatie 51, Valtatie 1 (Turunväylä), Valtatie 3, Tuusulanväylänä tunnettu Kantatie 45, Lahdenväylänä tunnettu Valtatie 4 ja Valtatie 7, sekä kolme kehätietä Kehä I, Kehä II ja Kehä III, joista Kehä II on nykyisellään vain poikittaistie. Näiden suurten liikenneväylien liikennemäärät ovat usein noin 50 000–100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vilkkain tie on Kehä I Länsi-Pakilassa, 113 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Helsinkiläisiä palvelee myös laaja raideliikenneverkosto. Säteittäisiä junaratoja menee Karjaalle, Vantaankoskelle, Riihimäelle sekä Lahteen. Vantaan ja Helsingin yhdistävät Kehärata. Helsingissä ja Espoossa joukkoliikenteen matkustajia palvelee 25 aseman metroverkko, jota on tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa sekä itään (Itämetro) että länteen (Länsimetron toinen vaihe). Helsingissä on myös raitiotieverkko ja kattava bussiliikenteen verkosto.

Seudun asukkaiden liikenteen suunnittelusta vastaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. HSL hankkii bussi-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunaliikennepalvelut ja vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmän suunnitelman laatimisesta. HSL huolehtii myös joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta, hyväksyy taksa- ja lippujärjestelmän ja lippujen hinnat sekä vastaa matkalippujen tarkastuksesta.

Alueen lentoliikennettä hoitaa Finavian ylläpitämä Helsinki-Vantaan lentoasema. Se on koko Suomen suurin lentoasema sekä Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikenneasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.[9]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin keskusta, seudun tihein alue, kuvattuna ilmasta.
Helsingin seudun kunnat
kunta väkiluku [10] maapinta-ala km² [11] väestöntiheys (as./km²)
Espoo 293 576 312,33 940
Helsinki 656 250 214,29 3 062,4
Hyvinkää 46 684 322,69 144,7
Järvenpää 44 722 37,54 1 191,3
Kauniainen 10 148 5,89 1 722,9
Kerava 37 193 30,63 1 214,3
Kirkkonummi 40 158 366,23 109,7
Mäntsälä 20 808 580,85 35,8
Nurmijärvi 43 895 361,87 121,3
Pornainen 5 083 146,52 34,7
Sipoo 21 913 339,69 64,5
Tuusula 38 957 219,54 177,4
Vantaa 238 033 238,37 998,6
Vihti 29 274 522,02 56,1
yhteensä 1 526 694 3 698,46 412,8
Helsingin seudun asukasluvun kehitys
päivämäärä väkiluku[12] väkilukun lisäys vuoden alusta[12]
31.12.1990 &&&&&&&&01062320.&&&&001 062 320 &&&&&&&&&&011078.&&&&0011 078
31.12.1991 &&&&&&&&01076932.&&&&001 076 932 &&&&&&&&&&014612.&&&&0014 612
31.12.1992 &&&&&&&&01090501.&&&&001 090 501 &&&&&&&&&&013569.&&&&0013 569
31.12.1993 &&&&&&&&01106315.&&&&001 106 315 &&&&&&&&&&015814.&&&&0015 814
31.12.1994 &&&&&&&&01122570.&&&&001 122 570 &&&&&&&&&&016255.&&&&0016 255
31.12.1995 &&&&&&&&01139958.&&&&001 139 958 &&&&&&&&&&017388.&&&&0017 388
31.12.1996 &&&&&&&&01156739.&&&&001 156 739 &&&&&&&&&&016781.&&&&0016 781
31.12.1997 &&&&&&&&01174468.&&&&001 174 468 &&&&&&&&&&017729.&&&&0017 729
31.12.1998 &&&&&&&&01191554.&&&&001 191 554 &&&&&&&&&&017086.&&&&0017 086
31.12.1999 &&&&&&&&01207599.&&&&001 207 599 &&&&&&&&&&016045.&&&&0016 045
31.12.2000 &&&&&&&&01221327.&&&&001 221 327 &&&&&&&&&&013728.&&&&0013 728
31.12.2001 &&&&&&&&01234837.&&&&001 234 837 &&&&&&&&&&013510.&&&&0013 510
31.12.2002 &&&&&&&&01245649.&&&&001 245 649 &&&&&&&&&&010812.&&&&0010 812
31.12.2003 &&&&&&&&01254501.&&&&001 254 501 &&&&&&&&&&&08852.&&&&008 852
31.12.2004 &&&&&&&&01262950.&&&&001 262 950 &&&&&&&&&&&08449.&&&&008 449
31.12.2005 &&&&&&&&01274746.&&&&001 274 746 &&&&&&&&&&011796.&&&&0011 796
31.12.2006 &&&&&&&&01288781.&&&&001 288 781 &&&&&&&&&&014035.&&&&0014 035
31.12.2007 &&&&&&&&01303579.&&&&001 303 579 &&&&&&&&&&014798.&&&&0014 798
31.12.2008 &&&&&&&&01320220.&&&&001 320 220 &&&&&&&&&&016641.&&&&0016 641
31.12.2009 &&&&&&&&01335366.&&&&001 335 366 &&&&&&&&&&015146.&&&&0015 146
31.12.2010 &&&&&&&&01349453.&&&&001 349 453 &&&&&&&&&&014087.&&&&0014 087
31.12.2011 &&&&&&&&01366241.&&&&001 366 241 &&&&&&&&&&016788.&&&&0016 788
31.12.2012 &&&&&&&&01383993.&&&&001 383 993 &&&&&&&&&&017752.&&&&0017 752
31.12.2013 &&&&&&&&01402394.&&&&001 402 394 &&&&&&&&&&018401.&&&&0018 401
31.12.2014 &&&&&&&&01420284.&&&&001 420 284 &&&&&&&&&&017890.&&&&0017 890
31.12.2015 &&&&&&&&01437890.&&&&001 437 890 &&&&&&&&&&017606.&&&&0017 606
31.12.2016 &&&&&&&&01456619.&&&&001 456 619 &&&&&&&&&&018729.&&&&0018 729
31.12.2017 &&&&&&&&01475095.&&&&001 475 095 &&&&&&&&&&018476.&&&&0018 476
31.12.2018 &&&&&&&&01491845.&&&&001 491 845 &&&&&&&&&&016750.&&&&0016 750
31.12.2019 &&&&&&&&01511337.&&&&001 511 337 &&&&&&&&&&019492.&&&&0019 492
31.12.2020 &&&&&&&&01524489.&&&&001 524 489 &&&&&&&&&&013152.&&&&0013 152

Paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulevaisuudessa Helsingin seutua on tarkoitus laajentaa rautatieväylien avulla. Tällä halutaan vähentää tieliikenteen ympäristöhaittoja, lievittää ruuhkia ja estää kaupunkirakenteen hajoaminen. Olemassa olevia väyliä ovat lähiliikenneradat Riihimäelle ja Karjaalle sekä Lahden oikorata.

Tämän lisäksi Helsinki suunnittelee metron jatkamista Sipooseen. Vantaalla on myös suunniteltu asuinalueita juuri rakennetun Kehäradan varteen.

Pidemmän tähtäimen suunnitelmia ovat Elsa-rata Nummelaan ja Lohjalle, Klaukkalan rata Nurmijärven Klaukkalaan ja Suomirata Helsingistä Tampereelle Helsinki-Vantaan ali.[13] Pitkällä aikavälillä tutkitaan raideliikenteen mahdollisuuksia Porvoon suuntaan. Suunnitelmana on lähiliikenneradan rakentaminen Porvooseen joko Keravalta tai Helsingin Tapanilasta.

Työssäkäyntialue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on mittavaa pääradan varren kunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien nopeuden ja tiheän tarjonnan ansiosta.

Kunnat, joiden työvoimasta yli 35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Pornainen, Mäntsälä, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti.

Kunnat, joiden työvoimasta 10–35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Inkoo, Karjaa, Karkkila, Lohja, Loppi, Porvoo, Pukkila ja Riihimäki.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]