Helsingin seutu
| Helsingin seutu Helsingforsregionen |
|
|---|---|
 |
|
| Valtio |
 Suomi |
| Maakunta | Uusimaa |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 3 698 km² |
| Väkiluku | 1 524 489 |
| – Väestötiheys | 370 as./km² |
Helsingin seutu (ruots. Helsingforsregionen) on Suomessa sijaitseva 1 597 042 (2022)[3] asukkaan kasvukeskus ja metropolialue. Viranomaiskielen Helsingin seutu koostuu 14 kunnasta: pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, sekä kehyskunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen.[4][5] Helsingin seutu sijaitsee Suomen eteläosassa Suomenlahden rannalla.
Helsingin seutu on Suomen suurin kaupungistunut alue ja se on talouden, kulttuurin, tieteen, ja politiikan osalta maan tärkein keskus. Viisi Suomen viidestätoista yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat seudulla, kuten myös Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaa.
Alueella toimivia yhteistyöelimiä ovat muun muassa joukkoliikennettä hoitava Helsingin seudun liikenne (HSL) sekä muun muassa jätehuoltoa ja vesihuoltoa hoitava Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). On arvioitu että Helsingin seudulla asuisi vuoden 2030 paikkeilla noin 1,6 miljoonaa asukasta.[4]
Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita. Asutus on kuitenkin keskimäärin väljää – jopa Pohjoismaiden mittakaavassa - mutta tiivistä Suomen oloissa. Toisaalta Pohjoismaiseen taajamamääritelmään perustuvan Helsingin keskustaajaman väkiluku vuoden 2019 lopussa oli 1 305 893 asukasta ja pinta-ala 631,11 km². Tämä tarkoittaa yhtenäistä kaupunkimaisesti asutettua aluetta jossa rakennusten väli ei ylitä 200 metriä. Taajama ulottuu yhtenäisenä 12 kunnan alueelle (kahdeksan kuntakeskusta sijaitsee taajaman alueella) ja sen väestötiheys on 1 836,8 asukasta neliökilometriä kohden.
Yleiskielisellä ilmaisulla Helsingin seutu ei ole tarkkaa merkitystä, vaan se tarkoittaa karkeasti Helsinkiä ja sen lähiseutuja.[5]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin seutu on ylivoimaisesti Suomen vaurainta aluetta. Se tuottaa koko maan bruttokansantuotteesta yli kolmanneksen[6]. Asukasta kohti BKT on 54 444 € kun se koko maassa on 40 999 € ja Euroopan unionissa keskimäärin 28 280 € [7] . Myös työllisyysaste on parempi ja työttömyys alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Alueella sijaitsee noin 812 300 työpaikkaa.[4]
Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskus ja sillä on merkittävä rooli koko maan kansantaloudessa ja työllisyydessä. Seudulla asuu lähes kolmannes maan väestöstä, syntyy lähes 44 prosenttia koko maan yritysten liikevaihdosta ja työskentelee 33 prosenttia henkilöstöstä. Yritykset tarjoavat kolme seudun neljästä työpaikasta.[8]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seudun autoilijoita palvelevat kuusi suurta säteittäistä tieliikenneväylää, Kantatie 51, Valtatie 1 (Turunväylä), Valtatie 3, Tuusulanväylänä tunnettu Kantatie 45, Lahdenväylänä tunnettu Valtatie 4 ja Valtatie 7, sekä kolme kehätietä Kehä I, Kehä II ja Kehä III, joista Kehä II on nykyisellään vain poikittaistie. Näiden suurten liikenneväylien liikennemäärät ovat usein noin 50 000–100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vilkkain tie on Kehä I Länsi-Pakilassa, 113 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Helsinkiläisiä palvelee myös laaja raideliikenneverkosto. Säteittäisiä junaratoja menee Karjaalle, Vantaankoskelle, Riihimäelle sekä Lahteen. Vantaan ja Helsingin yhdistävät Kehärata. Helsingissä ja Espoossa joukkoliikenteen matkustajia palvelee 30 aseman metroverkko, jota on tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa itään (Itämetro). Helsingissä on myös raitiotieverkko ja kattava bussiliikenteen verkosto.
Seudun asukkaiden liikenteen suunnittelusta vastaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. HSL hankkii linja-auto-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunaliikennepalvelut ja vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmän suunnitelman laatimisesta. HSL huolehtii myös joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta, hyväksyy taksa- ja lippujärjestelmän ja lippujen hinnat sekä vastaa matkalippujen tarkastuksesta.
Alueen lentoliikennettä hoitaa Finavian ylläpitämä Helsinki-Vantaan lentoasema. Se on koko Suomen suurin lentoasema sekä Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikenneasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.[9]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| kunta | väkiluku [10] | maapinta-ala km² [11] | väestöntiheys (as./km²) |
|---|---|---|---|
| Espoo | 305 179 | 312,34 | 977,1 |
| Helsinki | 664 921 | 214,19 | 3 104,4 |
| Hyvinkää | 46 789 | 322,69 | 145 |
| Järvenpää | 45 632 | 37,54 | 1 215,6 |
| Kauniainen | 10 285 | 5,89 | 1 746,2 |
| Kerava | 37 649 | 30,63 | 1 229,2 |
| Kirkkonummi | 40 715 | 366,23 | 111,2 |
| Mäntsälä | 20 895 | 580,85 | 36 |
| Nurmijärvi | 44 437 | 361,90 | 122,8 |
| Pornainen | 5 008 | 146,53 | 34,2 |
| Sipoo | 22 313 | 339,67 | 65,7 |
| Tuusula | 40 383 | 219,53 | 184 |
| Vantaa | 242 917 | 238,38 | 1 019 |
| Vihti | 28 954 | 522,01 | 55,5 |
| yhteensä | 1 556 077 | 3 698,38 | 420,7 |
| päivämäärä | väkiluku[2] | väkilukun lisäys vuoden alusta[2] |
|---|---|---|
| 31.12.1990 | 1 062 320 | 11 078 |
| 31.12.1991 | 1 076 932 | 14 612 |
| 31.12.1992 | 1 090 501 | 13 569 |
| 31.12.1993 | 1 106 315 | 15 814 |
| 31.12.1994 | 1 122 570 | 16 255 |
| 31.12.1995 | 1 139 958 | 17 388 |
| 31.12.1996 | 1 156 739 | 16 781 |
| 31.12.1997 | 1 174 468 | 17 729 |
| 31.12.1998 | 1 191 554 | 17 086 |
| 31.12.1999 | 1 207 599 | 16 045 |
| 31.12.2000 | 1 221 327 | 13 728 |
| 31.12.2001 | 1 234 837 | 13 510 |
| 31.12.2002 | 1 245 649 | 10 812 |
| 31.12.2003 | 1 254 501 | 8 852 |
| 31.12.2004 | 1 262 950 | 8 449 |
| 31.12.2005 | 1 274 746 | 11 796 |
| 31.12.2006 | 1 288 781 | 14 035 |
| 31.12.2007 | 1 303 579 | 14 798 |
| 31.12.2008 | 1 320 220 | 16 641 |
| 31.12.2009 | 1 335 366 | 15 146 |
| 31.12.2010 | 1 349 453 | 14 087 |
| 31.12.2011 | 1 366 241 | 16 788 |
| 31.12.2012 | 1 383 993 | 17 752 |
| 31.12.2013 | 1 402 394 | 18 401 |
| 31.12.2014 | 1 420 284 | 17 890 |
| 31.12.2015 | 1 437 890 | 17 606 |
| 31.12.2016 | 1 456 619 | 18 729 |
| 31.12.2017 | 1 475 095 | 18 476 |
| 31.12.2018 | 1 491 845 | 16 750 |
| 31.12.2019 | 1 511 337 | 19 492 |
| 31.12.2020 | 1 524 489 | 13 152 |
Paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin empirekeskustaa.
Espoon Keilaniemeä.
Bredantie Kauniaisissa.
Veturi Tr2 Rautatiemuseossa Hyvinkäällä.
Aleksis Kiven syntymäkoti Nurmijärvellä.
Puistoblues Järvenpäässä.
Retkiluistelua Tuusulanjärvellä Tuusulassa.
Porkkalanniemen rantaa Kirkkonummella.
Vesitorni ja säätutka Keravalla.
Ympyrkäinenlampi Vihdissä Nuuksion kansallispuistossa.
| ||||||||||||||
Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulevaisuudessa Helsingin seutua on tarkoitus laajentaa rautatieväylien avulla. Tällä halutaan vähentää tieliikenteen ympäristöhaittoja, lievittää ruuhkia ja estää kaupunkirakenteen hajoaminen. Olemassa olevia väyliä ovat lähiliikenneradat Riihimäelle ja Karjaalle sekä Lahden oikorata.
Tämän lisäksi Helsinki suunnittelee metron jatkamista Sipooseen. Vantaalla on myös suunniteltu asuinalueita juuri rakennetun Kehäradan varteen.
Pidemmän tähtäimen suunnitelmia ovat Elsa-rata Nummelaan ja Lohjalle, Klaukkalan rata Nurmijärven Klaukkalaan ja Suomirata Helsingistä Tampereelle Helsinki-Vantaan ali.[12] Pitkällä aikavälillä tutkitaan raideliikenteen mahdollisuuksia Porvoon suuntaan. Suunnitelmana on lähiliikenneradan rakentaminen Porvooseen joko Keravalta tai Helsingin Tapanilasta.
Työssäkäyntialue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on mittavaa pääradan varren kunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien nopeuden ja tiheän tarjonnan ansiosta.
Kunnat, joiden työvoimasta yli 35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Pornainen, Mäntsälä, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti.
Kunnat, joiden työvoimasta 10–35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Inkoo, Karjaa, Karkkila, Lohja, Loppi, Porvoo, Pukkila ja Riihimäki.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uudenmaanliiton tietopalvelu[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2020 2021. Tilastokeskus. Arkistoitu 25.9.2021. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Väestö 31.12. muuttujina Alue, Ikä, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 4.7.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c https://www.helsinginseutu.fi/hs/fi/kaupunkitieto/
- ↑ a b Pääkaupunkiseutu, Suur-Helsinki ja Helsingin seutu; Kotus
- ↑ http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Sivut/ind.aspx?ind=50021&th=500 BKT:n %-osuudet Etelä-Suomen seutukunnissa
- ↑ Helsingin seutu helsinginseutu.fi.
- ↑ Yritystoiminta pääkaupunkiseudulla[vanhentunut linkki]
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Suomirata suomirata.fi.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| |||||||||||||