Helsingin seutu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin seutua. Helsingin seutukunnasta on oma artikkeli.
Helsingin seutu
Helsingforsregionen
Helsingin seutu suomi.svg
Valtio Suomen lippu Suomi
Maakunta Uusimaa
Pinta-ala
 – Maa 3 698 km²
Väkiluku 1 420 284
 – Tiheys 370 as./km²
Pinta-ala: Uudenmaan liitto (1.1.2013)[1].
Väkiluku: (1.1.2015)[2]











Helsingin seutu (ruots. Helsingforsregionen) on Suomessa sijaitseva 1 437 799[3] asukkaan kasvukeskus ja metropolialue. Viranomaiskielen Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudun kunnista, jotka ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä kehyskunnista Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen[4][5]. Helsingin seutu sijaitsee Suomen eteläosassa Suomenlahden rannalla.

Helsingin seutu on Suomen suurin kaupungistunut alue ja se on talouden, kulttuurin ja tieteen osalta maan tärkein keskus. Viisi Suomen viidestätoista yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat seudulla, kuten myös Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaa.

Alueella toimivia yhteistyöelimiä ovat muun muassa joukkoliikennettä hoitava Helsingin seudun liikenne (HSL) sekä muun muassa jätehuoltoa ja vesihuoltoa hoitava Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). On arvioitu että Helsingin seudulla asuisi 2030 paikkeilla noin 1,6 miljoonaa asukasta.[4]

Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita. Asutus on kuitenkin keskimäärin väljää - jopa Pohjoismaiden mittakaavassa - mutta tiivistä Suomen oloissa. Toisaalta Pohjoismaiseen taajamamääritelmään perustuvan Helsingin keskustaajaman väkiluku vuonna 2011 oli 1 159 211 asukasta ja pinta-ala 631,11 km². Tämä tarkoittaa yhtenäistä kaupunkimaisesti asutettua aluetta jossa rakennusten väli ei ylitä 200 metriä. Taajama ulottuu yhtenäisenä 11 kunnan alueelle ja sen väestötiheys on 1 836,8 asukasta neliökilometriä kohden.

Yleiskielisellä ilmaisulla Helsingin seutu ei ole tarkkaa merkitystä, vaan se tarkoittaa karkeasti Helsinkiä ja sen lähiseutuja.[5]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin seutu on ylivoimaisesti Suomen vaurainta aluetta. Se tuottaa koko maan bruttokansantuotteesta yli kolmanneksen[6]. Asukasta kohti BKT on 46 517 € kun se koko maassa on 33 337 € ja Euroopan unionissa keskimäärin 24 400 €. Myös työllisyysaste on parempi ja työttömyys alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Alueella sijaitsee noin 744 600 työpaikkaa.[4]

Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskus ja sillä on merkittävä rooli koko maan kansantaloudessa ja työllisyydessä. Seudulla asuu neljännes maan väestöstä, syntyy lähes 44% koko maan yritysten liikevaihdosta ja työskentelee 33 % henkilöstöstä. Yrityssektori tarjoaa kolme seudun neljästä työpaikasta.[7]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähijunat palvelevat laajaa aluetta Helsingin seudulla

Seutua palvelevat kuusi suurta säteittäistä tieliikenneväylää, Kantatie 51, Valtatie 1 (Turunväylä), Valtatie 3, Tuusulanväylänä tunnettu Kantatie 45, Lahdenväylänä tunnettu Valtatie 4 ja Valtatie 7, sekä kolme kehätietä Kehä I, Kehä II ja Kehä III, joista Kehä II on nykyisellään vain poikittaisväylä. Näiden suurten liikenneväylien liikennemäärät ovat usein noin 50 000–100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vilkkain tie on Kehä I Länsi-Pakilassa (113 000 ajoneuvoa vuorokaudessa).

Myös varsin laaja raideliikenneverkosto palvelee Helsingin seutua. Säteittäisiä junaratoja menee Karjaalle, Vantaankoskelle, Riihimäelle sekä Lahteen. Lisäksi Helsingissä joukkoliikennettä palvelee 17 aseman metroverkko, jota on tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa sekä itään että länteen (Länsimetro), ja myöhemmin myös pohjoiseen ja etelään. Helsingissä on myös raitiotieverkko. Bussiliikenne on myös kattavaa.

Seudun liikenteen suunnittelusta vastaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. HSL hankkii bussi-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunaliikennepalvelut ja vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. HSL huolehtii myös joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta, hyväksyy taksa- ja lippujärjestelmän ja lippujen hinnat sekä vastaa matkalippujen tarkastuksesta.

Alueen lentoliikennettä palvelee Finavian ylläpitämä Helsinki-Vantaan lentoasema. Se on koko Suomen suurin lentoasema sekä Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikenneasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.[8]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin keskusta, seudun tihein alue, kuvattuna ilmasta.

Helsingin seudun kunnat

Kunta Asukasluku Pinta-ala (maata)
Helsinki 620 982[9] 214 km²
Espoo 264 464[9] 312,19 km²
Vantaa 210 096[9] 238 km²
Kauniainen 9 207[9] 6 km²
Hyvinkää 45 619 323 km²
Nurmijärvi 42 191 362 km²
Järvenpää 42 344 38 km²
Mäntsälä 20 649 580,86 km²
Pornainen 5 156 146,52 km²
Tuusula 37 942 220 km²
Kirkkonummi 37 583 366 km²
Kerava 34 499 31 km²
Vihti 28 666 522 km²
Sipoo 18 751 340 km²
Helsingin seutu

yhteensä

1 420 284[10] 2 982 km²


Helsingin seudun asukasluvun kehitys

Päivämäärä Asukasluku Lisäys vuoden alusta
31.12.2005 1 252 010 + 11 477
31.12.2006 1 265 473 + 13 463
31.12.2007 1 279 711 + 14 238
31.12.2008 1 295 955 + 16 244
31.12.2009 1 310 755 + 14 800
31.12.2010 1 324 558 + 13 803
31.12.2011 1 341 216 + 16 658
31.12.2012 1 358 901 + 17 685

Paikkoja ja tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulevaisuudessa Helsingin seutua on tarkoitus laajentaa rautatieväylien avulla. Tällä halutaan vähentää tieliikenteen ympäristöhaittoja, lievittää ruuhkia ja estää kaupunkirakenteen hajoaminen. Olemassa olevia väyliä ovat lähiliikenneradat Riihimäelle ja Karjaalle sekä Lahden oikorata.

Vuonna 2015 valmistunut Kehärata yhdistää Vantaankosken radan päärataan. Kehärata kulkee Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Tämän lisäksi Helsinki suunnittelee metron jatkamista Sipooseen. Vantaalla on myös suunniteltu asuinalueita Kehäradan varteen.

Pidemmän tähtäimen suunnitelmia ovat Elsa-rata Nummelaan ja Lohjalle sekä rata Nurmijärven Klaukkalaan. Pitkällä aikavälillä tutkitaan raideliikenteen mahdollisuuksia Porvoon suuntaan. Suunnitelmana on lähiliikenneradan rakentaminen Porvooseen joko Keravalta tai Helsingin Tapanilasta.

Työssäkäyntialue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on mittavaa pääradan varren kunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien nopeuden ja tiheän tarjonnan ansiosta.

Kunnat, joiden työvoimasta yli 35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Pornainen, Mäntsälä, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti.

Kunnat, joiden työvoimasta 10–35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Inkoo, Karjaa, Karkkila, Lohja, Loppi, Porvoo, Pukkila ja Riihimäki.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]