Helsingin seutu

Helsingin seutu Helsingforsregionen
Valtio	Suomi
Maakunta	Uusimaa
Pinta-ala
– Maa	3 698 km²
Väkiluku	1 420 284
– Tiheys	370 as./km²
Pinta-ala: Uudenmaan liitto (1.1.2013). Väkiluku: (1.1.2015)
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Helsingin seutu (ruots. Helsingforsregionen) on Suomessa sijaitseva 1 437 799 asukkaan kasvukeskus ja metropolialue. Viranomaiskielen Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudun kunnista, jotka ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä kehyskunnista Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen. Helsingin seutu sijaitsee Suomen eteläosassa Suomenlahden rannalla.

Helsingin seutu on Suomen suurin kaupungistunut alue ja se on talouden, kulttuurin ja tieteen osalta maan tärkein keskus. Viisi Suomen viidestätoista yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat seudulla, kuten myös Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaa.

Alueella toimivia yhteistyöelimiä ovat muun muassa joukkoliikennettä hoitava Helsingin seudun liikenne (HSL) sekä muun muassa jätehuoltoa ja vesihuoltoa hoitava Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). On arvioitu että Helsingin seudulla asuisi 2030 paikkeilla noin 1,6 miljoonaa asukasta.

Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita. Asutus on kuitenkin keskimäärin väljää - jopa Pohjoismaiden mittakaavassa - mutta tiivistä Suomen oloissa. Toisaalta Pohjoismaiseen taajamamääritelmään perustuvan Helsingin keskustaajaman väkiluku vuonna 2011 oli 1 159 211 asukasta ja pinta-ala 631,11 km². Tämä tarkoittaa yhtenäistä kaupunkimaisesti asutettua aluetta jossa rakennusten väli ei ylitä 200 metriä. Taajama ulottuu yhtenäisenä 12 kunnan alueelle (kahdeksan kuntakeskusta sijaitsee taajaman alueella) ja sen väestötiheys on 1 836,8 asukasta neliökilometriä kohden.

Yleiskielisellä ilmaisulla Helsingin seutu ei ole tarkkaa merkitystä, vaan se tarkoittaa karkeasti Helsinkiä ja sen lähiseutuja.

Talous

Helsingin seutu on ylivoimaisesti Suomen vaurainta aluetta. Se tuottaa koko maan bruttokansantuotteesta yli kolmanneksen. Asukasta kohti BKT on 46 517 € kun se koko maassa on 33 337 € ja Euroopan unionissa keskimäärin 24 400 €. Myös työllisyysaste on parempi ja työttömyys alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Alueella sijaitsee noin 744 600 työpaikkaa.

Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskus ja sillä on merkittävä rooli koko maan kansantaloudessa ja työllisyydessä. Seudulla asuu neljännes maan väestöstä, syntyy lähes 44% koko maan yritysten liikevaihdosta ja työskentelee 33 % henkilöstöstä. Yrityssektori tarjoaa kolme seudun neljästä työpaikasta.

Liikenne

Lähijunat palvelevat laajaa aluetta Helsingin seudulla

Seutua palvelevat kuusi suurta säteittäistä tieliikenneväylää, Kantatie 51, Valtatie 1 (Turunväylä), Valtatie 3, Tuusulanväylänä tunnettu Kantatie 45, Lahdenväylänä tunnettu Valtatie 4 ja Valtatie 7, sekä kolme kehätietä Kehä I, Kehä II ja Kehä III, joista Kehä II on nykyisellään vain poikittaisväylä. Näiden suurten liikenneväylien liikennemäärät ovat usein noin 50 000–100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vilkkain tie on Kehä I Länsi-Pakilassa (113 000 ajoneuvoa vuorokaudessa).

Myös varsin laaja raideliikenneverkosto palvelee Helsingin seutua. Säteittäisiä junaratoja menee Karjaalle, Vantaankoskelle, Riihimäelle sekä Lahteen. Lisäksi Helsingissä joukkoliikennettä palvelee 17 aseman metroverkko, jota on tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa sekä itään että länteen (Länsimetro), ja myöhemmin myös pohjoiseen ja etelään. Helsingissä on myös raitiotieverkko. Bussiliikenne on myös kattavaa.

Seudun liikenteen suunnittelusta vastaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. HSL hankkii bussi-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunaliikennepalvelut ja vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. HSL huolehtii myös joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta, hyväksyy taksa- ja lippujärjestelmän ja lippujen hinnat sekä vastaa matkalippujen tarkastuksesta.

Alueen lentoliikennettä palvelee Finavian ylläpitämä Helsinki-Vantaan lentoasema. Se on koko Suomen suurin lentoasema sekä Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikenneasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.

Väestö

Helsingin keskusta, seudun tihein alue, kuvattuna ilmasta.

Helsingin seudun kunnat

Kunta	Asukasluku	Pinta-ala (maata)
Helsinki	620 982	214 km²
Espoo	264 464	312,19 km²
Vantaa	210 096	238 km²
Kauniainen	9 207	6 km²
Hyvinkää	46 675	323 km²
Nurmijärvi	42 191	362 km²
Järvenpää	42 344	38 km²
Mäntsälä	20 649	580,86 km²
Pornainen	5 156	146,52 km²
Tuusula	37 942	220 km²
Kirkkonummi	37 583	366 km²
Kerava	34 499	31 km²
Vihti	28 666	522 km²
Sipoo	18 751	340 km²
Helsingin seutu yhteensä	1 420 284	2 982 km²

Helsingin seudun asukasluvun kehitys

Päivämäärä	Asukasluku	Lisäys vuoden alusta
31.12.2005	1 252 010	+ 11 477
31.12.2006	1 265 473	+ 13 463
31.12.2007	1 279 711	+ 14 238
31.12.2008	1 295 955	+ 16 244
31.12.2009	1 310 755	+ 14 800
31.12.2010	1 324 558	+ 13 803
31.12.2011	1 341 216	+ 16 658
31.12.2012	1 358 901	+ 17 685

Paikkoja

• 

  Helsingin empirekeskustaa.

• 

  Espoon Keilaniemeä.

• 

  Vantaan Pyhän Laurin kirkko

• 

  Bredantie Kauniaisissa.

• 

  Näyttelyesine Rautatiemuseossa Hyvinkäällä

• 

  Aleksis Kiven syntymäkoti Nurmijärvellä.

• 

  Puistoblues Järvenpäässä.

• 

  Retkiluistelua Tuusulanjärvellä Tuusulassa.

• 

  Porkkalanniemen rantaa Kirkkonummella.

• 

  Vesitorni ja säätutka Keravalla.

• 

  Ympyrkäinenlampi Vihdissä Nuuksion kansallispuistossa.

• 

  Sipoon lukio.

Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) taidemuseot

Amos Rex | Ateneumin taidemuseo | Designmuseo  | Didrichsenin taidemuseo | Espoon taidemuseo Emma | Gallen-Kallelan museo (Tarvaspää)  | Helsingin taidemuseo HAM | Nykytaiteen museo Kiasma | Sinebrychoffin taidemuseo | Suomen arkkitehtuurimuseo | Suomen valokuvataiteen museo | Taidehalli  | Vantaan taidemuseo | Villa Gyllenberg

Tulevaisuus

Tulevaisuudessa Helsingin seutua on tarkoitus laajentaa rautatieväylien avulla. Tällä halutaan vähentää tieliikenteen ympäristöhaittoja, lievittää ruuhkia ja estää kaupunkirakenteen hajoaminen. Olemassa olevia väyliä ovat lähiliikenneradat Riihimäelle ja Karjaalle sekä Lahden oikorata.

Vuonna 2015 valmistunut Kehärata yhdistää Vantaankosken radan päärataan. Kehärata kulkee Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Tämän lisäksi Helsinki suunnittelee metron jatkamista Sipooseen. Vantaalla on myös suunniteltu asuinalueita Kehäradan varteen.

Pidemmän tähtäimen suunnitelmia ovat Elsa-rata Nummelaan ja Lohjalle sekä rata Nurmijärven Klaukkalaan. Pitkällä aikavälillä tutkitaan raideliikenteen mahdollisuuksia Porvoon suuntaan. Suunnitelmana on lähiliikenneradan rakentaminen Porvooseen joko Keravalta tai Helsingin Tapanilasta.

Työssäkäyntialue

Työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on mittavaa pääradan varren kunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien nopeuden ja tiheän tarjonnan ansiosta.

Kunnat, joiden työvoimasta yli 35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Pornainen, Mäntsälä, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti.

Kunnat, joiden työvoimasta 10–35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Inkoo, Karjaa, Karkkila, Lohja, Loppi, Porvoo, Pukkila ja Riihimäki.

Katso myös

• Helsingin keskustaajama
• Kaupunkialue
• Metropolialue
• Pääkaupunkiseutu

Aiheesta muualla

• Helsingin seutuportaali
• Helsingin seudun opaskartta

Pääkaupunkiseutu, Helsingin seutu ja Helsingin seutukunta