Helsingin seutu
| Helsingin seutu Helsingforsregionen |
|
|---|---|
 |
|
| Valtio |
 Suomi |
| Maakunta | Uusimaa |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 3 698 km² |
| Väkiluku | 1 420 284 |
| – Tiheys | 370 as./km² |
Helsingin seutu (ruots. Helsingforsregionen) on Suomessa sijaitseva 1 437 799[3] asukkaan kasvukeskus ja metropolialue. Viranomaiskielen Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudun kunnista, jotka ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä kehyskunnista Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen[4][5]. Helsingin seutu sijaitsee Suomen eteläosassa Suomenlahden rannalla.
Helsingin seutu on Suomen suurin kaupungistunut alue ja se on talouden, kulttuurin ja tieteen osalta maan tärkein keskus. Viisi Suomen viidestätoista yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat seudulla, kuten myös Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaa.
Alueella toimivia yhteistyöelimiä ovat muun muassa joukkoliikennettä hoitava Helsingin seudun liikenne (HSL) sekä muun muassa jätehuoltoa ja vesihuoltoa hoitava Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). On arvioitu että Helsingin seudulla asuisi 2030 paikkeilla noin 1,6 miljoonaa asukasta.[4]
Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita. Asutus on kuitenkin keskimäärin väljää - jopa Pohjoismaiden mittakaavassa - mutta tiivistä Suomen oloissa. Toisaalta Pohjoismaiseen taajamamääritelmään perustuvan Helsingin keskustaajaman väkiluku vuonna 2011 oli 1 159 211 asukasta ja pinta-ala 631,11 km². Tämä tarkoittaa yhtenäistä kaupunkimaisesti asutettua aluetta jossa rakennusten väli ei ylitä 200 metriä. Taajama ulottuu yhtenäisenä 12 kunnan alueelle (kahdeksan kuntakeskusta sijaitsee taajaman alueella) ja sen väestötiheys on 1 836,8 asukasta neliökilometriä kohden.
Yleiskielisellä ilmaisulla Helsingin seutu ei ole tarkkaa merkitystä, vaan se tarkoittaa karkeasti Helsinkiä ja sen lähiseutuja.[5]
Sisällysluettelo
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin seutu on ylivoimaisesti Suomen vaurainta aluetta. Se tuottaa koko maan bruttokansantuotteesta yli kolmanneksen[6]. Asukasta kohti BKT on 46 517 € kun se koko maassa on 33 337 € ja Euroopan unionissa keskimäärin 24 400 €. Myös työllisyysaste on parempi ja työttömyys alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Alueella sijaitsee noin 744 600 työpaikkaa.[4]
Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskus ja sillä on merkittävä rooli koko maan kansantaloudessa ja työllisyydessä. Seudulla asuu neljännes maan väestöstä, syntyy lähes 44% koko maan yritysten liikevaihdosta ja työskentelee 33 % henkilöstöstä. Yrityssektori tarjoaa kolme seudun neljästä työpaikasta.[7]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seutua palvelevat kuusi suurta säteittäistä tieliikenneväylää, Kantatie 51, Valtatie 1 (Turunväylä), Valtatie 3, Tuusulanväylänä tunnettu Kantatie 45, Lahdenväylänä tunnettu Valtatie 4 ja Valtatie 7, sekä kolme kehätietä Kehä I, Kehä II ja Kehä III, joista Kehä II on nykyisellään vain poikittaisväylä. Näiden suurten liikenneväylien liikennemäärät ovat usein noin 50 000–100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vilkkain tie on Kehä I Länsi-Pakilassa (113 000 ajoneuvoa vuorokaudessa).
Myös varsin laaja raideliikenneverkosto palvelee Helsingin seutua. Säteittäisiä junaratoja menee Karjaalle, Vantaankoskelle, Riihimäelle sekä Lahteen. Lisäksi Helsingissä joukkoliikennettä palvelee 25 aseman metroverkko, jota on tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa sekä itään (Itämetro) että länteen (Länsimetron toinen vaihe), ja myöhemmin myös pohjoiseen ja etelään. Helsingissä on myös raitiotieverkko. Bussiliikenne on myös kattavaa.
Seudun liikenteen suunnittelusta vastaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. HSL hankkii bussi-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunaliikennepalvelut ja vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. HSL huolehtii myös joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta, hyväksyy taksa- ja lippujärjestelmän ja lippujen hinnat sekä vastaa matkalippujen tarkastuksesta.
Alueen lentoliikennettä palvelee Finavian ylläpitämä Helsinki-Vantaan lentoasema. Se on koko Suomen suurin lentoasema sekä Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikenneasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.[8]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Luvut ja summa eivät täsmää, kuntien luvut ilmeisesti eri ajankohdilta tms. |
Helsingin seudun kunnat
| Kunta | Asukasluku (31.12.2018) | Pinta-ala (maata) |
|---|---|---|
| Helsinki | 650 033[9] | 214 km² |
| Espoo | 283 944[9] | 312,19 km² |
| Vantaa | 228 166[9] | 238 km² |
| Kauniainen | 9 601[9] | 6 km² |
| Hyvinkää | 46 518 | 323 km² |
| Järvenpää | 43 421 | 38 km² |
| Nurmijärvi | 42 677 | 362 km² |
| Kirkkonummi | 39 275 | 366 km² |
| Tuusula | 38 644 | 220 km² |
| Kerava | 36 279 | 31 km² |
| Vihti | 29 228 | 522 km² |
| Mäntsälä | 20 704 | 580,86 km² |
| Sipoo | 20 643 | 340 km² |
| Pornainen | 5 073 | 146,52 km² |
| Helsingin seutu
yhteensä |
1 494 206[10] | 2 982 km² |
Helsingin seudun asukasluvun kehitys
| Päivämäärä | Asukasluku | Lisäys vuoden alusta |
|---|---|---|
| 31.12.2005 | 1 252 010 | + 11 477 |
| 31.12.2006 | 1 265 473 | + 13 463 |
| 31.12.2007 | 1 279 711 | + 14 238 |
| 31.12.2008 | 1 295 955 | + 16 244 |
| 31.12.2009 | 1 310 755 | + 14 800 |
| 31.12.2010 | 1 324 558 | + 13 803 |
| 31.12.2011 | 1 341 216 | + 16 658 |
| 31.12.2012 | 1 358 901 | + 17 685 |
Paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin empirekeskustaa.
Espoon Keilaniemeä.
Bredantie Kauniaisissa.
Näyttelyesine Rautatiemuseossa Hyvinkäällä
Aleksis Kiven syntymäkoti Nurmijärvellä.
Puistoblues Järvenpäässä.
Retkiluistelua Tuusulanjärvellä Tuusulassa.
Porkkalanniemen rantaa Kirkkonummella.
Vesitorni ja säätutka Keravalla.
Ympyrkäinenlampi Vihdissä Nuuksion kansallispuistossa.
Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulevaisuudessa Helsingin seutua on tarkoitus laajentaa rautatieväylien avulla. Tällä halutaan vähentää tieliikenteen ympäristöhaittoja, lievittää ruuhkia ja estää kaupunkirakenteen hajoaminen. Olemassa olevia väyliä ovat lähiliikenneradat Riihimäelle ja Karjaalle sekä Lahden oikorata.
Vuonna 2015 valmistunut Kehärata yhdistää Vantaankosken radan päärataan. Kehärata kulkee Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Tämän lisäksi Helsinki suunnittelee metron jatkamista Sipooseen. Vantaalla on myös suunniteltu asuinalueita Kehäradan varteen.
Pidemmän tähtäimen suunnitelmia ovat Elsa-rata Nummelaan ja Lohjalle sekä Klaukkalan rata Nurmijärven Klaukkalaan. Pitkällä aikavälillä tutkitaan raideliikenteen mahdollisuuksia Porvoon suuntaan. Suunnitelmana on lähiliikenneradan rakentaminen Porvooseen joko Keravalta tai Helsingin Tapanilasta.
Työssäkäyntialue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on mittavaa pääradan varren kunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien nopeuden ja tiheän tarjonnan ansiosta.
Kunnat, joiden työvoimasta yli 35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Pornainen, Mäntsälä, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti.
Kunnat, joiden työvoimasta 10–35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Inkoo, Karjaa, Karkkila, Lohja, Loppi, Porvoo, Pukkila ja Riihimäki.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uudenmaanliiton tietopalvelu
- ↑ http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_05_28_Tilastotietoja_Helsingist%C3%A4_2015_Askelo.pdf
- ↑ Helsingin seudun kuntien väkiluvut 31.12.2015 Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2016.
- ↑ a b c http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_05_28_Tilastotietoja_Helsingist%C3%A4_2015_Askelo.pdf
- ↑ a b Pääkaupunkiseutu, Suur-Helsinki ja Helsingin seutu; Kotus
- ↑ http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Sivut/ind.aspx?ind=50021&th=500 BKT:n %-osuudet Etelä-Suomen seutukunnissa
- ↑ Yritystoiminta pääkaupunkiseudulla
- ↑ a b c d Väestötietojärjestelmä, rekisteritilanne 30.09.2014
- ↑ http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_05_28_Tilastotietoja_Helsingist%C3%A4_2015_Askelo.pdf
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Pääkaupunkiseutu |
| Espoo • Helsinki • Kauniainen • Vantaa |
| Helsingin seutuun kuuluvat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi: |
| Hyvinkää • Järvenpää • Kerava • Kirkkonummi • Mäntsälä • Nurmijärvi • Pornainen • Sipoo • Tuusula • Vihti |
| Helsingin seutukuntaan kuuluvat Helsingin seudun kuntien lisäksi: |
| Karkkila • Lohja • Siuntio |
