Vantaankoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vantaankoskea heinäkuussa 2010
Vantaankoski ja vanha tehdasrakennus
Tämä artikkeli kertoo koskesta. Vantaankosken rautatieasemasta on oma artikkelinsa.

Vantaankoski (ruots. Vandaforsen) on kulttuurihistoriallisesti merkittävä koski Vantaanjoessa. Koskella on pituutta 240 metriä ja pudotuskorkeutta 5 metriä.

Koski sijaitsee Vantaan kaupungin alueella, jakautuneena kolmen eri kaupunginosan alueelle. Kosken länsirannalla sijaitsevat Vantaanlaakso ja Piispankylä, mutta kosken itäranta kuuluu Viinikkalaan.

Kosken historiaa ja nykypäivää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaankosken ympäristö on esihistoriallista asuinseutua, josta on asuttu jo kivikaudella.[1] Paikasta rakentui liikenteen solmukohta, jossa risteytyivät erisuuntaiset tiet sekä pohjoiseen johtava vesireitti.[1] 1500-luvulla koskelle perustettiin Vantaan kylien yhteismyllyjä. Paikalle syntyi kahden talon Myllymäen kylä. 1830-luvulla käynnistyi Kvarnbackan kosken ruukin toiminta ja malminjalostus.[2] Vuonna 1876 valmistunut kosken ylittävä puinen Vantaankosken silta toimi osana Turun–Viipurin Kuninkaantietä.

1890-luvulle tultaessa Vantaankoskesta oli muodostunut pienimuotoinen teollinen tuotantoalue, jossa sijaitsi myllyn ja ruukin lisäksi sahoja, päretuotantoa, huovutuslaitos, trasselitehdas ja hopeasulatto. Kosken rannalle kohosi asuntoja, konttoreita ja varastoja. Puurakenteinen Dahlforsin viilatehdas perustettiin joen itärannalle vuonna 1889[3], ja vuonna 1903 tehdas korvattiin tiilirakennuksella.[2] Tuotantoaan viilatehdas jatkoi aina 1960-luvulle saakka, ja 2000-luvun alussa rakennus kunnostettiin.[2] Vuodesta 2002 alkaen viilatehtaan tiloissa on toiminut tilausravintola ja ohjelmapalveluyritys.[4]

Kosken ylittää aikoinaan Turun–Viipurin Suurena Rantatienä toiminut Kuninkaantie. Vuonna 1876 valmistunut Vantaakosken silta on edelleen käytössä oleva tieliikennesilta. Hieman pohjoisempana kosken ylittää myös Kehä III, yksi pääkaupunkiseudun poikittaisista suurväylistä. Vantaankoskessa on kunnostettu pato näiden teiden välisellä osuudella. Kehä III:n rakentaminen muutti hieman alueen maisemaa, ja väylän myötä hävisi esimerkiksi vanha ruukki.[1] Vantaankosken kuuluu silti suojeltuun, valtakunnallisesti arvokkaana pidettyyn Vantaanjokilaakson maisema-alueeseen.

Vantaankoski

Vesimäärä koskessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veden määrä eli joen virtaama Vantaankoskessa vaihtelee paljon sateiden ja sulamisvesien mukaan. Kuivana kautena vettä saattaa virrata vain 1,2 m3/s luokkaa, jolloin alajuoksulla on aika kuivan ja hiljaisen näköistä. Toisaalta Vantaanjoen ennätystulvissa on saavutettu jopa noin 230 m3/s huippuvirtaama pitkään jatkuneiden rankkasateiden jälkeen. Vantaanjoen vedenkorkeus on kosken yläjuoksulla Myllymäessä vaihdellut runsaat 3,7 metriä (vaihteluväli noin 23,1–26,8 metriä vertailutason yläpuolella).

Vantaankosken alueen kehityssuunnitelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaankosken ympäristöä ollaan kehittämässä tulevaisuudessa merkittävästi. Vastikään avautunut Vantaankosken asema ja kehäratayhteys lentokentälle lisäävät alueen kehityspotentiaalia. Vantaankosken ympäristön työpaikkaluku on jopa kaksinkertaistumassa tulevaisuudessa. Suunnitteluideoita alueelle etsitään ideakilpailun avulla.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Vantaanlaakso VAV. Viitattu 31.3.2021.
  2. a b c Alueen historia Uusi Vantaankoski -ideakilpailu. Viitattu 31.3.2021.
  3. Kaikkonen, Raija: Viilatehdas odotti uuskäyttöä lähes 30 vuotta Helsingin Sanomat. 29.7.2002. Viitattu 31.3.2021.
  4. Esittely Kuninkaan Lohet. Viitattu 31.3.2021.
  5. Uusi Vantaankoski -ideakilpailu www.uusivantaankoski.fi. Viitattu 13.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vantaankoski.