Tämä on lupaava artikkeli.

Kehärata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kehärata
Kehärata: punainen=pintarata, katkoviiva=tunneli.
Kehärata: punainen=pintarata, katkoviiva=tunneli.
Perustiedot
Reitti Tikkurila–Vantaankoski
Rakennettu 2009–2015
Avattu 1. heinäkuuta 2015 (5 vuotta sitten)[1]
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Rakennuskustannus 773,8 milj. €[2]
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR HSL:n tilaamana
Tekniset tiedot
Pituus 18 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys 2 × 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus Tikkurila–Vantaankoski
Ohjauskeskus Helsinki
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV

Kehärata (ruots. Ringbanan, vuoteen 2005 asti Marja-rata) on poikittainen rautatieyhteys pääkaupunkiseudulla. Se yhdistää Vantaankosken radan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Suomen päärataan Vantaan Hiekkaharjussa. Rataa liikennöidään Stadlerin valmistamilla Sm5- eli Flirt-junilla.[3] Rata avattiin 1. heinäkuuta 2015.[1]

Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke.[4]

Liikennöinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataan kuuluvat asemat Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä, joista Aviapolis ja Lentoasema ovat tunneliasemia.

Radan pääasiallinen tarkoitus on toimia osana pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä. Lisäetuna on raideyhteys kaukojunilta lentoasemalle Tikkurilan kautta. Radalla liikennöivät I- ja P-junat. I-juna kulkee Helsingistä Tikkurilan suuntaan vastapäivää kehää, ja P-juna Vantaankosken suuntaan myötäpäivään. Vantaankosken radalla liikennöineen M-junan kirjaintunnus poistui Kehäradan myötä käytöstä, koska etenkin turistit olivat sekoittaneet M-junan ja metrolinjan keskenään.[5]

Rata on noin 18 kilometriä pitkä.[6] Se alittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kahdeksan kilometrin pituisessa tunnelissa. Kymmenen kilometriä pitkällä maanpäällisellä rataosuudella on 23 siltaa.[7] Rata liittyy päärataan Koivukylän ja Hiekkaharjun asemien välillä ja jatkaa Tikkurilaan. Hiekkaharjussa on vaihtoyhteys Keravan kaupunkiradan lähijuniin.

Matka-aika Helsingin keskustasta lentoasemalle on noin 27 minuuttia Tikkurilan kautta ja 32 minuuttia Myyrmäen kautta. Junat pysähtyvät kaikilla asemilla. Vuoroväli on päiväsaikaan 10 minuuttia, iltaisin klo 19–22 15 minuuttia ja sen jälkeen sekä aamuyöstä puoli tuntia.[8]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataosuudella on neljä asemavarausta: Petas, Lapinkylä sekä tunneliasemat Viinikkala ja Ruskeasanta. Näiden toteuttamiseen myöhemmin on varauduttu tunnelia louhittaessa.[9]

Klaukkalan radan on suunniteltu erkanevan Petaksen aseman kohdalla Kehäradalta, ja radalle on maankäytön tilavaraus alueen lähiympäristössä.[10]

Kehäradan ottamista myös kaukojunaliikenteen käyttöön on pohdittu. Syyskuussa 2016 Kehäradan Tikkurila–Martinlaakso-osuudella tehtiin koeajoja Sr2-sähköveturin vetämällä kaksikerroksisella Intercity-vaunukalustolla. Kaukojunaliikennettä Kehäradalla ei olla kuitenkaan aloittamassa ainakaan lähitulevaisuudessa.[11]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen nimi ”Marja-rata” (ruots. Marja-banan)[12] oli lyhenne sanoista Martinlaakson radan jatke.[13] Vantaan kaupunki päätti kuitenkin vuonna 2005, että uuden radan nimeksi tulee Marja-radan sijaan Kehärata.[14] Radan asemien nimet liittyvät asemien sijaintipaikkojen historiaan tai kuvaavat aseman ympäristön nykyistä ja tulevaa toimintaa. Osalle asemista on annettu myös ruotsinkielinen nimi.[13]

Kehäratahanke eteni rakennussuunnitteluvaiheeseen syyskuussa 2008. Radan peruskivi muurattiin 6. maaliskuuta 2009[15], ja rakennustyöt alkoivat 13. toukokuuta lentoaseman alittavan tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla.[16] Itse rautatietunneleiden louhinta aloitettiin marraskuussa 2009.[17] Radan piti alun perin valmistua vuonna 2014, mutta aikataulua jouduttiin venyttämään vuodella lentokentän kallioperästä löytyneen glykolin hajoamistuotteiden aiheuttamien lisätöiden takia.[9]

Kehäradan rakennutti Liikennevirasto (nykyisin Väylävirasto) ja sen sopimuskumppanit ovat Vantaan kaupunki ja Finavia.[18]

Asemien valmistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehäradan asemista ensimmäisenä valmistui Leinelä 9. lokakuuta 2013.[6][19] Toukokuussa 2014 valmistunut Aviapolis sijaitsee 40 metrin syvyydessä, ja se on Suomen ensimmäinen täysin maan alla sijaitseva rautatieasema.[20] Vehkalan asema valmistui 28. lokakuuta 2014[21][22] ja Kivistö 28. tammikuuta 2015.[23]

Lentoasemalla junat alkoivat pysähtyä vasta 10. heinäkuuta 2015, jolloin avattiin Tietotien sisäänkäynti.[24] Terminaalin sisäänkäynti avattiin 18. joulukuuta 2015.[25] Liukuportaat otettiin käyttöön lentoasemalla 17. maaliskuuta 2016.[26]

Kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 syyskuussa Liikennevirasto ilmoitti, että radan valmistuminen lykkääntyy kesään 2015 lentoaseman kallioperän glykoliongelmien takia ja että uuteen määräaikaan mennessä valmistuu alkuperäiseen hankesuunnitelmaan verrattuna lisäksi Vehkalan asema, Kivistön aseman kattava kansi ja Kivistön aseman kolmas sisäänkäynti.[9] Kesäkuussa 2013 julkaistu Kehäradan tarkennettu kokonaiskustannusarvio on 738,5 miljoonaa euroa.[27] Vuoden 2020 raportti ilmoitti lopulliseksi kokonaiskustannukseksi noin 770 miljoonaa euroa.[28]

Kehäradan yleissuunnitelmassa hankkeen arvioitu kannattavuuskerroin oli 1,5.[12] Kustannukset jaettiin valtion ja Vantaan kaupungin kesken.[29] Valtio varasi keväällä 2008 omassa budjettikehyksessään vuosille 2009–2014 kehäradan rakentamiseen 374 miljoonaa euroa.[30] Lisäksi Finavia osallistui lentoterminaalin kustannuksiin 30 miljoonalla eurolla.[31]

Euroopan unioni tuki Kehäradan rakentamista 17,76 miljoonalla eurolla. Tuki maksettiin vaiheittain vuosina 2009–2013 ja kohdistettiin ratalinjaan, asemille ja asemajärjestelyihin. Kyse on TEN- eli Trans-European Network -tuesta. Suomen rataverkosta osa kuuluu TEN-verkkoon.[32]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rata mahdollistaa uusien asuinalueiden rakentamisen kymmenille tuhansille ihmisille tulevina vuosikymmeninä. Kivistöön on suunnitteilla asuntoja 30 000 asukkaalle.[33] Myös uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän kehäradan varteen: esimerkiksi Aviapolikseen sijoittuu jatkossa 50 000 työpaikkaa.[33]

Nousut junan kyytiin Vantaan rautatieasemilta kasvoivat radan avaamisen jälkeen 47 prosentilla.[28]

Taiteen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehäradan taiteen avulla asemista pyrittiin tekemään turvallisempia ja viihtyisämpiä sekä yksilöimään asemia, jolloin suunnistaminen Kehäradalla helpottui. Asemien teokset ovat intiimejä ja kestävät lähempääkin tarkastelua, kun taas näkyviä ja suuria teoksia sijoitettiin radan varrelle. Kehäradan taidetta määrittää erityinen ympäristötaidekaava.[34]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tasoristeys 4/2014 – Resiinalehti.fi
  2. Kehärata, Liikennevirasto [vanhentunut linkki]
  3. Kehärata lentoasemalle Vr.fi. Viitattu 4.8.2015.
  4. Juhani Paajanen: Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 2.
  5. Jokinen, Juho: M-juna jää historiaan – kehäradan junat ohittavat ehkä kolme asemaa pääradalla Helsingin Sanomat. 31.7.2014. Viitattu 13.1.2021.
  6. a b Kehäradan ensimmäinen uusi asema valmistui Leinelässä Rakennuslehti. 10.10.2013. Viitattu 13.1.2021.
  7. 23 siltaa suunnittelussa. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 1.
  8. Maija Aalto: Kehärata ei juuri nopeutakaan matkaa lentoasemalle – junat pysähtyvät kaikilla asemilla Helsingin Sanomat. 14.4.2015. Viitattu 16.4.2015.
  9. a b c Ajankohtaista, Tiedotteet, Liikennevirasto
  10. Vantaan yleiskaava: Yleiskaavan selostus (PDF) (s.&nbsop;44) 17.12.2007. Vantaa: Vantaan kaupunki. Viitattu 28.11.2020.
  11. Tasoristeys 4/2016 Resiina-lehti. Viitattu 7.2.2017.
  12. a b Marja-Rata Yleissuunnitelma 2003 (pdf) Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki. Viitattu 13.6.2013.
  13. a b Vantaan kaupunki - Kehärata Vantaa.fi. Viitattu 4.8.2015.
  14. Perttu, Jukka: Kehäradan suunnittelu aloitettiin jo 1970-luvulla 17.6.2015. HS.fi. Viitattu 4.8.2015.
  15. Räisänen, Kari: Kehäradan peruskivi muurattiin Vantaalla hs.fi. 7.3.2009. Sanoma Oyj. Viitattu 17.8.2015.
  16. Karumo, Markku: Kehäradan ajotunnelin louhinta alkoi hs.fi. 14.5.2009. Sanoma Oyj. Viitattu 17.8.2015.
  17. Kehäradan möyrintä vauhdittuu Vantaalla tekniikkatalous.fi
  18. Kehäradan yleisesite (PDF) Liikennevirasto. Viitattu 17.8.2015. (archive.org)
  19. Kehäradan ensimmäinen uusi asema valmistui. 9.10.2013. Vantaan Sanomat. Arkistoitu 4.7.2015. Viitattu 19.1.2021.
  20. Hankkeet Liikennevirasto.
  21. Kehäradan kolmas uusi asema valmistui Vehkalaan Liikennevirasto. 28.10.2014. Viitattu 13.1.2021.
  22. Kehäradan Vehkalan asema valmistui Rakennuslehti. 28.10.2014. Viitattu 13.1.2021.
  23. Kehärata: Kivistön asema valmis Liikennevirasto. 28.1.2014. Viitattu 13.1.2021.
  24. Lentoaseman juna-asema otetaan käyttöön 10.7.2015 Liikennevirasto. 9.7.2015. Viitattu 13.1.2021.
  25. Kehärata: lentoaseman terminaalisisäänkäynti avataan koekäyttöön 18.12.2015 – rakennustyöt lentoaseman juna-asemalla jatkuvat liukuportaiden osalta (Tiedote) 10.12.2015. Liikennevirasto. Viitattu 10.1.12016.
  26. Liukuportaat Helsinki-Vantaan terminaalin ja juna-aseman välillä vihdoin käyttöön Yle Uutiset. 17.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
  27. Tiedotteet, Liikennevirasto
  28. a b Kehärata on ollut ilonamme jo viisi vuotta Liikennevirasto. 1.7.2020. Viitattu 13.1.2021.
  29. Tietoa kehäradasta, Liikennevirasto
  30. Repo, Harri: Kehärata läpäisi budjetin 1.8.2008. Tekniikkatalous.fi. Viitattu 4.8.2015.
  31. Salonen, Juha: Kehäradan ongelmat uhkaavat jo asuntomessuja 5.11.2014. Vantaansanomat.fi. Viitattu 4.8.2015.
  32. EU myönsi TEN-tukea. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 5.
  33. a b Viisi kuukautta Kehäradan avautumiseen - uusi aikakausi odottaa 10.2.2015. HSL. Viitattu 11.5.2015.
  34. Asemat omaksi taiteen avulla. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]