Tämä on lupaava artikkeli.

Kehärata

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kehärata
Kehärata-Ringbanan.svg
Kehärata: punainen=pintarata, katkoviiva=tunneli.
Perustiedot
Reitti  Tikkurila–Vantaankoski
Rakennettu  2009–2015
Avattu  1. heinäkuuta 2015[1]
Omistaja  Suomen valtio
Ylläpitäjä  Liikennevirasto
Rakennuskustannus  773,8 milj. €[2]
Liikenne
Operaattori(t)  VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Pituus  18 km
Raiteiden lkm  2
Raideleveys  1 524 mm
Sähköistys  2 × 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus 
 • henkilöliikenteessä  120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus  Tikkurila–Vantaankoski
Ohjauskeskus  Helsinki
Suojastus  kyllä
Kulunvalvonta  JKV

Kehärata (ruots. Ringbanan, vuoteen 2005 asti Marja-rata) on poikittainen rautatieyhteys pääkaupunkiseudulla. Se yhdistää Vantaankosken radan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Suomen päärataan Vantaan Hiekkaharjussa. Rataa liikennöidään Stadlerin valmistamilla Sm5- eli FLIRT-kaupunkijunilla.[3] Rata avattiin 1. heinäkuuta 2015.[1]

Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke.[4]

Liikennöinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radan pääasiallinen tarkoitus on toimia osana pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä. Lisäetuna on raideyhteys kaukojunista lentoasemalle Tikkurilan kautta. Radalla liikennöivät I- ja P-junat. I-juna kulkee Helsingistä Tikkurilan suuntaan vastapäivää kehää ja P-juna Vantaankosken suuntaan myötäpäivään. Vantaankosken radalla liikennöineen M-junan kirjaintunnus poistui Kehäradan myötä käytöstä, koska etenkin turistit olivat sekoittaneet M-junan ja metrolinjan keskenään.[5]

Rata on noin 18 kilometriä pitkä. Se alittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kahdeksan kilometrin pituisessa tunnelissa. Rata liittyy päärataan Koivukylän ja Hiekkaharjun asemien välillä ja jatkaa Tikkurilaan. Ensimmäisen rakennusvaiheen asemia olivat Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä, joista Aviapolis ja Lentoasema ovat tunneliasemia. Lisäksi rataosuudella on kolme asemavarausta: Petas sekä tunneliasemat Viinikkala ja Ruskeasanta. Näiden toteuttamiseen myöhemmin on varauduttu tunnelia louhittaessa.[6] Lentoasemalla junat alkoivat pysähtyä vasta 10. heinäkuuta, jolloin avattiin Tietotien sisäänkäynti. Terminaalin sisäänkäynti avataan syksyllä 2015.[7] 10 kilometriä pitkällä maanpäällisellä rataosuudella on 23 siltaa.[8]

Matka-aika Helsingin keskustasta lentoasemalle on noin 27 minuuttia Tikkurilan kautta ja 32 minuuttia Myyrmäen kautta. Junat pysähtyvät kaikilla asemilla. Vuoroväli on päiväsaikaan 10 minuuttia, iltaisin klo 19–22 15 minuuttia ja sen jälkeen sekä aamuyöstä puoli tuntia.[9]

Rataa liikennöidään Stadlerin valmistamilla Sm5- eli FLIRT-kaupunkijunilla.[3]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen nimi ”Marja-rata” (ruots. Marja-banan)[10] oli lyhenne sanoista Martinlaakson radan jatke.[11] Vantaan kaupunki päätti kuitenkin vuonna 2005, että uuden radan nimeksi tulee Marja-radan sijaan Kehärata.[12] Radan asemien nimet liittyvät asemien sijaintipaikkojen historiaan tai kuvaavat aseman ympäristön nykyistä ja tulevaa toimintaa. Osalle asemista on annettu myös ruotsinkielinen nimi.[11]

Kehäratahanke eteni rakennussuunnitteluvaiheeseen syyskuussa 2008. Radan peruskivi muurattiin 6. maaliskuuta 2009[13], ja rakennustyöt alkoivat 13. toukokuuta lentoaseman alittavan tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla.[14] Itse rautatietunneleiden louhinta aloitettiin marraskuussa 2009.[15] Radan piti alunperin valmistua vuonna 2014, mutta aikataulua jouduttiin venyttämään vuodella lentokentän kallioperästä löytyneen glykolin hajoamistuotteiden aiheuttamien lisätöiden takia.[6]

Kehäradan rakennutti Liikennevirasto ja sen sopimuskumppanit ovat Vantaan kaupunki ja Finavia.[16]

Ensimmäisenä Kehäradan kahdesta uudesta tunneliasemasta valmistui toukokuussa 2014 Aviapolis. Asema sijaitsee 40 metrin syvyydessä, ja se on Suomen ensimmäinen täysin maan alla sijaitseva rautatieasema.[17]

Kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 syyskuussa Liikennevirasto ilmoitti, että radan valmistuminen lykkääntyy kesään 2015 maaperän glykoliongelmien takia ja että uuteen määräaikaan mennessä valmistuu alkuperäiseen hankesuunnitelmaan verrattuna lisäksi Vehkalan asema, Kivistön aseman kattava kansi ja Kivistön aseman kolmas sisäänkäynti.[6] Kesäkuussa 2013 julkaistu Kehäradan tarkennettu kokonaiskustannusarvio on 738,5 miljoonaa euroa.[18]

Kehäradan yleissuunnitelmassa hankkeen arvioitu kannattavuuskerroin oli 1,5.[10] Kustannukset jaetaan valtion ja Vantaan kaupungin kesken.[19] Valtio on keväällä 2008 varannut omassa budjettikehyksessään vuosille 2009–2014 kehäradan rakentamiseen 374 miljoonaa euroa.[20] Lisäksi Finavia osallistuu lentoterminaalin kustannuksiin 30 miljoonalla eurolla.[21]

Euroopan unioni tuki Kehäradan rakentamista 17,76 miljoonalla eurolla. Tuki maksettiin vaiheittain vuosina 2009–2013 ja kohdistettiin ratalinjaan, asemille ja asemajärjestelyihin. Kyse on TEN- eli Trans-European Network -tuesta. Suomen rataverkosta osa kuuluu TEN-verkkoon.[22]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rata mahdollistaa uusien asuinalueiden rakentamisen kymmenille tuhansille ihmisille tulevina vuosikymmeninä, muun muassa Kivistöön on suunnitteilla asuntoja 30 000 asukkaalle.[23] Myös uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän kehäradan varteen: esimerkiksi Aviapolikseen sijoittuu jatkossa 50 000 työpaikkaa.[23]

Taiteen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehäradan taiteen avulla asemista pyritään tekemään turvallisempia ja viihtyisämpiä, ja se myös yksilöi asemia ja helpottaa suunnistamista Kehäradalla. Asemille tulevat teokset ovat intiimejä ja kestävät lähempää tarkastelua, kun taas radan varrelle voidaan sijoittaa näkyviä ja suuria teoksia. Kehäradan taidetta määrää erityinen ympäristötaidekaava.[24]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tasoristeys 4/2014 – Resiinalehti.fi
  2. Kehärata, Liikennevirasto
  3. a b Kehärata lentoasemalle Vr.fi. Viitattu 4.8.2015.
  4. Juhani Paajanen: Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 2.
  5. M-juna jää historiaan – kehäradan junat ohittavat ehkä kolme asemaa pääradalla 31.7.2014, metro.fi
  6. a b c Ajankohtaista, Tiedotteet, Liikennevirasto
  7. 4.6.2015: Kehäradan liikenne alkaa 1.7. – lentoaseman juna-asema käyttöön viimeistään 10.7 (Tiedote) 4.6.2015. Liikennevirasto. Viitattu 2.7.2015.
  8. 23 siltaa suunnittelussa. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 1.
  9. Maija Aalto: Kehärata ei juuri nopeutakaan matkaa lentoasemalle – junat pysähtyvät kaikilla asemilla Helsingin Sanomat. 14.4.2015. Viitattu 16.4.2015.
  10. a b Marja-Rata Yleissuunnitelma 2003 (pdf) Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki. Viitattu 13.6.2013.
  11. a b Vantaan kaupunki - Kehärata Vantaa.fi. Viitattu 4.8.2015.
  12. Perttu, Jukka: Kehäradan suunnittelu aloitettiin jo 1970-luvulla 17.6.2015. HS.fi. Viitattu 4.8.2015.
  13. Räisänen, Kari: Kehäradan peruskivi muurattiin Vantaalla hs.fi. 7.3.2009. Sanoma Oyj. Viitattu 17.8.2015.
  14. Karumo, Markku: Kehäradan ajotunnelin louhinta alkoi hs.fi. 14.5.2009. Sanoma Oyj. Viitattu 17.8.2015.
  15. Kehäradan möyrintä vauhdittuu Vantaalla tekniikkatalous.fi
  16. Kehäradan yleisesite (PDF) Liikennevirasto. Viitattu 17.8.2015. (archive.org)
  17. Hankkeet Liikennevirasto.
  18. Tiedotteet, Liikennevirasto
  19. Tietoa kehäradasta, Liikennevirasto
  20. Repo, Harri: Kehärata läpäisi budjetin 1.8.2008. Tekniikkatalous.fi. Viitattu 4.8.2015.
  21. Salonen, Juha: Kehäradan ongelmat uhkaavat jo asuntomessuja 5.11.2014. Vantaansanomat.fi. Viitattu 4.8.2015.
  22. EU myönsi TEN-tukea. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 5.
  23. a b Viisi kuukautta Kehäradan avautumiseen - uusi aikakausi odottaa 10.2.2015. HSL. Viitattu 11.5.2015.
  24. Asemat omaksi taiteen avulla. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]