Itämetro

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Itämetro
Itämetro-Östmetron.kartta-karta.svg
Linjakartta
Perustiedot
Reitti  Majvik – Mellunmäki (1. vaihe)
  Sibbesborg – Mellunmäki (2. vaihe)
Tekniset tiedot
Pituus  10 km
Raideleveys  1 522 mm

Itämetro (myös Östersundomin metro) on Helsingin metron suunniteltu jatko Mellunmäen asemalta itään. Itämetron asemista kaksi on suunniteltu Vantaalle, kolme Helsinkiin ja yksi Sipooseen. Metron on tarkoitus palvella Helsingin, Vantaan ja Sipoon alueille rakennettavan uuden Östersundomin alueen noin 70 000 asukasta. Sipoo on selvittänyt metron jatkamista Sibbesborgiin tai Eriksnäsiin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itämetron varhaisimmissa suunnitelmissa vuonna 2007 siitä suunniteltiin noin kuuden kilometrin mittaista ja siihen oli määrä rakentaa kolmesta neljään uutta asemaa. Metron hinnaksi arvoitiin tuolloin vain 150 miljoonaa euroa. Rakentamista suunniteltiin aloitettavaksi 2013, jolloin länsimetron olisi alun perin ollut tarkoitus valmistua.[1] Mellunmäki–Majvik-metroradan esiselvitys valmistui 2010. Vuotta myöhemmin julkaistussa Helsingin seudun liikenteen HLJ 2011 -raportissa sen rakennustöitä esitettiin aloitettavaksi vuoteen 2020 mennessä.[2] Neljä vuotta myöhemmin julkaistu HLJ 2015 -raportti siirsi itämetron toteutustavoitetta vasta vuosille 2025–2040.[3] Östersundomin yleiskaavan alustavassa toteutusaikataulussa metron toteutus on ajoitettu 2020-luvun puolivälistä 2030-luvun alkuun.[4]

Metron linjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itämetro Mellunmäki–Majvik[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itämetron ensimmäinen suunniteltu osa Mellunmäestä Majvikiin olisi noin kymmenen kilometriä pitkä ja osittain maanalainen. Sille suunniteltiin alun perin kolmesta kuuteen uutta asemaa,[5] joista vuoden 2014 joulukuussa valmistuneessa yleiskaavaehdotuksessa esitettiin toteutettavaksi viittä Vantaan Länsisalmeen, Helsingin Salmenkallioon, Östersundomiin ja Sakarinmäkeen, sekä Sipoon Majvikiin. Uusista asemista neljää suunniteltiin maanalaisiksi.[6]

Sipoon metro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoon vuonna 2013 teettämässä itämetron jatkeen esiselvityksessä esitettiin kolmea vaihtoehtoista reittiä metrolle. Ensimmäisessä metro kulkisi Majvikistä Sibbesborgiin Västerskogin ja Räddarbyn kautta. Radan jatkoa tutkittiin myös Sibbesborgista Eriksnäsiin. Metroradan pituudeksi tulisi ensimmäisessä vaihtoehdossa 6,34 kilometriä Sibbesborgiin tai 8,57 kilometriä Eriksnäsiin. Eriksnäsin asema olisi kokonaan maanalainen, Sibbesborgin osittain, muiden kahden ollessa pinta-asemia.[7]

Toinen reittivaihtoehto kulkisi jotakuinkin samaa linjausta ensimmäisen kanssa. Metron toinen asema olisi tosin Västerskogin sijasta Sipoon Joensuussa. Toisen reittivaihtoehdon pituudeksi tulisi 6,29 kilometriä Sibbesborgiin ja 8,58 kilometriä Eriksnäsiin.[8]

Kolmannessa reittivaihtoehdossa metrorata kulkisi muita selvästi etelämpänä Sipoon rannikkoa pitkin. Radan pituudeksi tulisi tällöin 6,27 kilometriä Eriksnäsiin ja 8,51 kilometriä Sibbesborgiin metron kulkiessa Gumbostrandin, Hitån, Eriksnäsin ja Sibbesborgin asemien kautta. Asemista Sibbesborg olisi osittain maanalainen ja Eriksnäs kokonaan muiden kahden ollessa pinta-asemia.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • HSL Liikennejärjestelmäosasto: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011. HSL, 2011. HSL:n julkaisuja 14/2011, ISBN 978-952-253-092-9. Raportin verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015).
  • HSL: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015. HSL, 2015. HSL:n julkaisuja 3/2015, ISBN 978-952-253-249-7. Raportin verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015).
  • Piela, Sari & Visanti, Matti: Östersundomin metron ja pikaraitiotien esiselvitykset – Tiivistelmä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 24.2.2011. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2011:6. Tiivistelmän verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015).
  • WSP Finland Oy: Itäisen metrokäytävän esiselvitys – Raporttiluonnos. Sipoon kunta, 14.1.2013. Raportin verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pyykkönen, Anna-Leena: Metrolla pääsee Sipooseen ehkä jo vuonna 2017 hs.fi. 3.8.2007. Sanoma Oyj. Viitattu 29.4.2015.
  2. HLJ 2011: s. 72
  3. HLJ 2015: s. 71
  4. Usein kysyttyä yhteinenostersundom.fi. Östersundom-toimikunta. Viitattu 29.4.2015.
  5. Östersundomin metron ja pikaraitiotien esiselvitykset – Tiivistelmä: s. 8
  6. Östersundom-projekti: Östersundomin yhteinen yleiskaava 1:20 000 (PDF) hel.fi. 9.12.2014. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.4.2015.
  7. Itäisen metrokäytävän esiselvitys: s. 30–31
  8. Itäisen metrokäytävän esiselvitys: s. 37–39
  9. Itäisen metrokäytävän esiselvitys: s. 44–45

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sito Oy, Arkkitehtitoimisto HKP Oy, Strafica Oy & FCG Planeco Oy: Itämetron esiselvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 5.2.2010. Selvityksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.4.2015).