Pääkaupunkiseudun lähiliikenne

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin seudun lähiliikenne
Helsingin lähiliikenteen logo.png
Stadler FLIRT HSL:n väreissä Lentoasemalla.
Stadler FLIRT HSL:n väreissä Lentoasemalla.
Tyyppi paikallisjuna
Sijainti Suomen lippu Helsinki, Suomi
Avattu 1969
Pituus 99,2 km
Asemia 44 HSL-alueella
54 yhteensä
Linjoja 14
Y U L X E A
I P K N T R D
Z
Raideleveys 1 524 mm
Omistaja Pääkaupunkiseudun Junakalusto
Operaattori(t) VR
Matkoja päivässä 194 500[1]

www.hsl.fi
www.vr.fi

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne tai Helsingin seudun lähiliikenne on HSL:n tilaama, pääkaupunkiseudun alueella toimiva paikallisjunajärjestelmä, jota liikennöi VR. Yhdessä Helsingin metron ja runkolinjojen 550 ja 560 kanssa pääkaupunkiseudun lähiliikenne muodostaa HSL-alueen verkoston selkärangan.

HSL-alueen väreissä lähijunaliikennettä kuvastetaan violettina (#8C4799).[2]

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen asemista 15 sijaitsee Helsingissä, 14 Vantaalla, 7 Espoossa ja 4 Kirkkonummella. Näiden lisäksi Kauniaisissa ja Keravalla on kussakin kaksi asemaa. Sipoossa ei ole ollenkaan asemia. Loput asemista sijaitsevat HSL-alueen ulkopuolella.[3]

Lähiliikenne on Helsingin metron tavoin täysin raskaisiin sähköjuniin perustuvaa joukkoliikennettä. Raideleveys on molemmissa verkostoissa sama 1 524 mm, mutta liikennöintitavat eroavat jonkin verran: lähijunat saavat sähkönsä raitiovaunujen tapaan ilmajohdosta, metro puolestaan sivuvirtakiskosta.

Junavuoroja ajetaan jokaisena arkipäivänä 676.[4] Lähiliikenteen junissa voi HSL-alueella käyttää vain HSL:n lippuja. HSL-alueen ulkopuolella sijaitseville kahdeksalle asemalle matkustaessa on ostettava VR:n lippu.

Lähiliikenteen junien hankkimisesta ja niiden hallinoimisesta vastaa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy.

Luonnehdinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne on pääkaupunkiseudun junaverkostossa tiheää. Keskimäärin junia kulkee pienemmiltä asemilta 1–3 kertaa tunnissa ja suurilta vaihtoasemilta yli 10 kertaa tunnissa. Junien tarjonta ja käyttö on suurinta Helsingin rajojen sisällä, mutta junat tarjoavat melko tiheästi yhteyksiä myös muihin Helsingin seudun kuntiin.

Lähijunalinjat A, I, P ja K ovat liikenteeltään hyvin metromaisia. Asemien välimatkat, vuoroväli, sekä vaunujen matalalattiaisuus on samanlaista molemmissa järjestelmissä. Lähilinjat eroavat kuitenkin metrosta niiden palvelutasollaan: lähijunissa on yleensä vessat ja pehmustetut istuimet.

Lähiliikenteessä siirryttiin avorahastukseen 1. tammikuuta 1987. Etukäteen ostettua matkalippua ei esitetä konduktöörille, vaan lipun voi leimata vaunun eteisessä olevassa leimauslaitteessa. Lipun voi edelleen ostaa myös junasta, mutta vain osastosta, joka on merkitty sinisellä lipunmyyntitarralla.

Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähiliikenne käyttää pääsääntöisesti sähkömoottorijunia, mutta pääradalla on ajoittain ruuhkaliikenteessä myös veturivetoisia lähiliikennevaunuista koottuja junia.

Heinäkuusta 2017 lähtien jokainen seudulla käytettävä lähijuna on Stadler FLIRT-mallinen Sm5.[5] Vanhojen Sm2- ja Sm4-junien poistuessa käytöstä 1.7.2017 tulee Helsingin seudulla olemaan 81 FLIRT-junaa.[6]

Rataosuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähijunat ja Helsingin metro kartalla. Himmeällä suunnitteilla ja rakenteilla olevat ratahankkeet.
Sm1-tyyppinen lähijuna Keravan asemalla.

Lähiliikennettä operoidaan viidellä rataosuudella. Jokainen näistä alkaa Helsingin päärautatieasemalta ja jatkaa Pasilan rautatieaseman läpi ennen erkaantumistaan eri suuntiin.

Riihimäen rata ja Keravan kaupunkirata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen rata on osa päärataa ja jatkuu pohjoiseen Hämeenlinnan kautta Tampereelle. Vuonna 2004 avattu Keravan kaupunkirata mahdollisti laajan vuorotarjonnan lisäämisen Helsingin ja Keravan välisellä kolmellatoista asemalla.

Lahden oikorata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lahden oikorata

3. syyskuuta 2006 liikenteelle avattu Kerava–Lahti-oikorata erkanee pääradasta Keravan Kytömaalla. Rataosuudella ajetaan lähiliikennettä Z-junalla Lahteen.

Rantarata ja Leppävaaran kaupunkirata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantarata kaartaa Espoon läpi länteen Kirkkonummen kautta Karjaalle. Kaukoliikenteen junat jatkavat eteenpäin Turkuun. Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönotto 2. kesäkuuta 2002 mahdollisti vuorotarjonnan lisäämisen Helsingin ja Leppävaaran välisillä kuudella asemalla.

Vantaankosken rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Vantaankosken rata
Kartta kehäradan kattamasta alueesta.

Vantaankosken rata erkanee rantaradasta kääntyessään Huopalahteen. Vantaankoskelle on liikennöity 2. syyskuuta 1991 alkaen. Martinlaakson eli Vantaankosken rata oli ensimmäinen suurprojektina suunniteltu rata, jossa ratayhteys, asemat sekä asemien palvelualueiden asemakaavoitus suunniteltiin yhdessä.

Kehärata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kehärata

Kehärata yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan. Radalla liikennöi I-juna Helsingistä Tikkurilan kautta Lentoasemalle ja jatkaa Huopalahden kautta takaisin Helsinkiin, P-juna kulkee toisinpäin.[7]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisara-rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pisara-rata

Pisara-rata on Helsingin keskustaan suunniteltu maan alla kulkeva paikallisjunarata, jolla purettaisiin päärautatieaseman ruuhkaa ohjaamalla A-, I/P- ja K-junat Pasilasta pisaran muotoiselle ratalenkille, jolla olisi myös vaihtoyhteys metroon Hakaniemessä sekä mahdollisesti tulevaisuuden toiseen metrolinjaan Töölössä.

Junaliikenne Nikkilään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YTV on tehnyt alustavia suunnitelmia junaliikenteestä Keravan asemalta Ahjon kautta Nikkilään[8] ja mahdollisesti edelleen Kilpilahteen ja/tai Porvooseen.[8] Junaliikennettä suunnitellaan parantamaan joukkoliikennetilannetta, kun Ahjoon kaavoitetaan lisää asutusta ja mahdollisesti Sipookin tekee samoin. Konkreettisia suunnitelmia ei ole tällä hetkellä henkilöjunaliikenteen aloittamiseen rataosalla. Ratahallintokeskus teki Sipoon kunnan kanssa selvitystä alueen maankäytöstä. Selvityksen tulos oli, että liikenne aloitetaan vasta jos alueelle kaavoitetaan tarpeeksi asutusta.

Tällä hetkellä rata Keravan ja Nikkilän välillä ei täytä henkilöliikenteen asettamia vaatimuksia. Radalta pitäisi poistaa tasoristeyksiä, rakentaa turvalaitteita ja laiturirakenteita. Sipoo kuitenkin vastustaa liikenteen aloittamista, ja kaikki suunnitelmat ovat tähän mennessä kaatuneet. Lisäksi Porvoon museoradalla lähestulkoon koko ratainfrastruktuuri tulisi uusia, mikäli sähköjunaliikennettä Porvooseen asti alettaisiin harjoittaa.

Asiaan vaikuttavat myös muut seikat kuten kannattavuus, junaliikenteen mukanaan tuomien bussipuolen palveluita heikentävät vaikutukset, öljyjunaliikenteen vaikeutuminen sekä kalustoasiat.lähde? Keravan kaupunkiradan valmistuttua junat viipyvät pääsääntöisesti Keravalla 10 minuuttia ennen paluulähtöä. Liikenteen ulottaminen pidemmälle vaatisi vuoromäärästä riippuen 2–5 junayksikköä lisää liikenteeseen.

Linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen linjat

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.junakalusto.fi/site/?lan=1&page_id=5
  2. Värit HSL. Viitattu 18.2.2017.
  3. Lähijunaliikenne Helsingin seudun liikenne. Viitattu 18.2.2017.
  4. www.junakalusto.fi: Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy | Lähijunaliikenne www.junakalusto.fi. Viitattu 18.2.2017.
  5. www.junakalusto.fi: Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy | Lähijunaliikenne www.junakalusto.fi. Viitattu 18.2.2017.
  6. www.junakalusto.fi: Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy | Kalusto www.junakalusto.fi. Viitattu 18.2.2017.
  7. Kehärata 2015 hsl.fi. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 18.12.2015.
  8. a b ETELÄ-SUOMEN RAUTATIELIIKENTEEN VISIOT 2050 > Hankekuvaukset, s. 11

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]