Espoon kaupunkirata
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Espoon kaupunkirata eli ESKA-rata on suunnitteilla oleva rautatiehanke, joka jatkaa nykyistä neliraiteista rantaradan osuutta Leppävaarasta Kauklahteen. Rata on suoraa jatkoa vuonna 2001 valmistuneelle Leppävaaran kaupunkiradalle. Suunnitellun rataosuuden pituus on noin 14 kilometriä, ja se kulkee Espoon ja Kauniaisten alueella nykyisen rantaradan linjauksen mukaisesti. Rataosuus Leppävaara–Kauklahti on kaksiraiteinen. Liikennevirasto aloitti ratasuunnitelman laatimisen osuudesta syksyllä 2012 ja se valmistui vuonna 2014.
Väylävirasto, Espoon kaupunki ja Kauniaisten kaupunki allekirjoittivat 14. tammikuuta 2021 sopimuksen kaupunkiradan toteuttamisesta. Rakentamisen oli määrä alkaa vuoden 2022 lopulla ja hankkeen oli tarkoitus valmistua vuonna 2028,[1][2][3] mutta töiden uskotaan lykkääntyvän vuoden 2023 loppuun asti. Valmistumisvuosi 2028 pätee, mikäli työt ehtivät alkaa vuoden 2023 aikana. Syynä lykkääntymiselle on kustannusten nousu ja rahoituksesta käytävät neuvottelut.[4]
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunkiradan jatkamista Leppävaarasta eteenpäin on suunniteltu jo yli vuosikymmenen ajan. Leppävaaran kaupunkiradan valmistuttua laadittiin vuonna 2003 hankearviointi ja yleissuunnitelma kaupunkirataosuudelle Espoon keskukseen asti. Kauklahden seudun kehittymisen seurauksena suunnitelmaa laajennettiin vuonna 2010 yleissuunnitelmalla rataosuudelle Espoon keskuksesta edelleen Kauklahteen. Kauklahteen päättyvä kaupunkirata ei kuitenkaan ylitä yhdyskuntataloudellista kannattavuusrajaa.
Hankkeen taustalla on rantaradan jatkuvasti kasvava matkustajamäärä. Junavuorojen lisääminen ei olemassa olevalla rataverkolla enää käytännössä onnistu ja nykyinenkin liikennemäärä vaikuttaa jo negatiivisesti radan junien täsmällisyyteen. Oman haasteensa aiheuttaa myös Helsingin ja Turun välisen vilkkaan kaukojunaliikenteen ja lähiliikenteen nopeuserot radalla.
Liikenne radan valmistuttua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunkiradan valmistuttua voidaan lähiliikenteen vuoroväliä lyhentää tuntuvasti lakkauttamalla nykyinen A-juna ja korvaamalla se kaupunkiradalla kulkevalla E-junalla, joka tulisi ruuhkatunteina pysähtymään kuusi kertaa tunnissa kaikilla Helsingin ja Kauklahden välisillä asemilla. Vuorotiheys Kirkkonummelle jatkavalla ja ennen Espoota vain Pasilassa, Huopalahdessa, Leppävaarassa sekä Kauniaisissa pysähtyvällä U-junalla olisi kolme vuoroa tunnissa. Mikäli rata päätetään rakentaa ainoastaan Espooseen asti, ei nykyistä U-junan vuorotiheyttä voida nostaa nykyisestä kahdesta tunnittaisesta vuorosta kolmeen.
Hankkeen valmistuttua eteläinen raidepari palvelee lähiliikennettä ja pohjoinen raidepari on kaukoliikenteen käytössä.[2]
Kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä toteutetaan Espoon kaupungin erillishankkeita, kuten pyöräväyliä sekä radan yhteyteen uusia yli- ja alikulkuja.[2]
Vaikutukset matka-aikaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matka-aika Kirkkonummelta, Kauklahdesta, Espoon keskuksesta ja Kauniaisista Helsinkiin lyhenee radan valmistuttua ja U-junan pysähdysten vähenemisen myötä parhaimmillaan yli kuusi minuuttia. Sen sijaan Espoon ja Leppävaaran väliasemilta matka-aika Helsinkiin pitenisi tuntuvasti, jopa 15 minuuttia, heikentäen näin väliasemien yhteyksiä. Asia on sivuutettu päätösenteossa ja viestinnässä, koska tärkeämmäksi katsotuilla asemilla palvelutaso paranisi huomattavasti. Yleisesti rantaradan lähiliikenteen täsmällisyyden odotetaan paranevan huomattavasti radan myötä. Seudullisen bussiliikenteen tarjontaa korvattaneen liityntälinjoilla, mikä saattaa osaltaan pidentää matka-aikoja pohjoisemmasta Espoosta Helsinkiin.
Vaikutukset asemiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleissuunnitelman mukaisesti Kilon ja Tuomarilan välillä kaikki asemat uudistetaan. Myös Kauklahden asemaa uudistetaan. Espoon ja Leppävaaran asemien osalta suurempiin uudistuksiin ei kaupunkiradan vuoksi ole tarvetta. Kauniaisten asema muuttuu eniten; sen paikka siirtyy hieman lännemmäksi ja siitä tulee neliraiteinen Leppävaaran aseman tapaan. Myös muita liikennejärjestelyjä ja liityntäpysäköintiä kaikkien uudistettavien asemien osalta kehitetään.
Kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hankkeen kokonaiskustannus on 275 miljoonaa euroa, josta Väyläviraston osuus on 137,5 miljoonaa, Espoon osuus 110 miljoonaa ja Kauniaisten osuus 27,5 miljoonaa.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Liikennevirasto: Espoon kaupunkirata (Arkistoitu – Internet Archive)
- Yleissuunnitelma (2003)[vanhentunut linkki]
- Hankearvioinnin päivitys (2007)[vanhentunut linkki]
- Yleissuunnitelmaselostus (2010)[vanhentunut linkki]
- Ratasuunnitelma (2014) (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Repo, Harri: Espoon kaupunkiradan rakennustyöt alkavat tänä vuonna – kaksi uutta raidetta Leppävaarasta Kauklahteen (Maksullinen artikkeli) Tekniikka&Talous. 15.1.2021. Viitattu 19.1.2021.
- ↑ a b c d Kaupunkirata Espoon kaupunki. Viitattu 14.11.2022.
- ↑ Airamaa, Minna: Jättimäinen urakka tuo 5 viikon katkoja rantaradalle tulevina kesinä – rakennustyöt alkavat loppuvuodesta Länsiväylä. 15.6.2022. Viitattu 14.11.2022.
- ↑ Rantalainen, Paavo: Espoon kaupunkiradan hintalappu kasvaa ja töiden aloitus siirtyy – "Radasta ei voi toista raidetta jättää rakentamatta" Länsiväylä. 4.2.2023. Viitattu 6.2.2023.