Siirry sisältöön

Kruunusillat

Tämä on lupaava artikkeli.
Wikipediasta

Kruunusillat-raitiotie
Linjan 12 arvioidut matka-ajat Laajasalosta Hakaniementorille.
Linjan 12 arvioidut matka-ajat Laajasalosta Hakaniementorille.
Perustiedot
Reitti Laajasalo–Rautatientori
Rakennettu 2021–
Avattu 2026 (sillat)
loppuvuosi 2026 (raitioliikenne)
Omistaja Helsingin kaupunki
Rakennuskustannus
  • 326 milj. € (ensimmäinen vaihe, arvio)[1]
  • 10 milj. € (toinen vaihe, arvio)[1]
Liikenne
Liikennöitsijä(t) HSL (suunnittelu ja tilaaminen)
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne (liikennöinti)
Tekniset tiedot
Pituus 10 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 000 mm
Km   Lyh. Liikennepaikat
kääntöraide
Yliskylän keskus
Laajasalontie
Reiherintie
Haakoninlahti
Haakoninlahti (jättöpysäkki)
Gunillantie
Haakoninlahdenpuisto
Haakoninlahdenkatu
Kruunuvuori
Kruunuvuorensilta
Korkeasaari
Finkensilta
Nihti
Merihaansilta
Merihaka
Hakaniemi
Kaisaniemenpuisto
Rautatieasema
Merkkien selitykset
Kruunusillat: etualalla Merihaan ja Nihdin välissä Merihaansilta, kuvan keskellä Nihdistä Korkeasaareen kulkeva Finkensilta ja taustalla Laajasaloon ulottuva Kruunuvuorensilta.

Kruunusillat (ruots. Kronbroarna) on vuosina 2025–2026 valmistunut kolmen sillan muodostama kokonaisuus, joka johtaa Helsingin kantakaupungista Laajasaloon. Sillat ovat Merihaasta Nihtiin johtava Merihaansilta, Nihdistä Korkeasaareen johtava Finkensilta sekä Suomen pisin silta, Korkeasaaren ja Laajasalon välinen Kruunuvuorensilta. Sillat on tarkoitettu raitioliikenteelle, pyöräilylle ja jalankululle. Autoliikennettä Kruunusilloilla ei sallita, mutta tarvittaessa ne sopivat pelastusajoneuvojen käyttöön.[2]

Kruunusillat perustuu vuonna 2012 järjestetyn kansainvälisen suunnittelukilpailun voittajaehdotukseen. Sitä ennen suoraa yhteyttä kantakaupungista Laajasaloon tutkittiin muun muassa metroyhteytenä. Raitiosiltojen hankesuunnitelma hyväksyttiin alun perin elokuussa 2016, mutta kustannusarvion ylityttyä ja rakennusaikataulun muututtua hankkeesta päätettiin uudelleen elokuussa 2021.

Siltojen rakentaminen alkoi lokakuussa 2021,[3] ja raitiotien liikennöinnin on tarkoitus alkaa Laajasalon ja Rautatientorin välillä vuonna 2027.[4] Kaikki kolme uutta siltaa avattiin kuitenkin jalankulun ja pyöräilyn käyttöön jo vuosien 2025–2026 aikana. Suunnitelmien mukaan raitioliikennettä on 2030-luvulla tarkoitus jatkaa päärautatieasemalta itään Länsisatamaan asti.[5] Saman hankkeen yhteydessä rakennettiin uudestaan myös Hakaniemensilta ja Näkinsilta.

Reitti ja liikennöinti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liikennöintiä varten on tilattu Škoda Transtechin valmistamia Artic X54 -raitiovaunuja, joita käytetään myös Raide-Jokerilla.

Kruunusillat-raitiotien reitti kulkee Rautatientorilta[4] Hakaniemenrantaan ja Merihaansiltaa pitkin itään Nihtiin, josta se jatkaa Korkeasaaren pohjoispuolitse uutta Kruunuvuorensiltaa pitkin Laajasalon Kruunuvuorenrantaan. Reitillä tulee liikennöimään kaksi eri linjaa, jotka haarautuvat Kruunuvuorenrannassa eri suuntiin: linja 11 ohjataan Haakoninlahdenkatua pitkin etelään ja linja 12 koilliseen Yliskylään.[5] Linjan 12 päätepysäkki sijoitetaan Laajasalontielle Yliskylän keskustan kohdalle, ja linjaa jatketaan Reposalmentielle ja Ilomäentielle myöhemmin, mikäli liikenne tai maankäytön kehittäminen sitä edellyttää. Lisäksi Laajasalontieltä pohjoiseen säilyy yleiskaavassa esitetty varaus pikaraitioyhteydelle Herttoniemeen.[6]

Raitioliikenteen silloilla on määrä käynnistyä loppuvuodesta 2026. Linja 12 liikennöidään Hakaniemen kautta Mikonkadun päätepysäkille Rautatientorille,[4] kun taas linja 11 liikennöidään Nihdin kohdalta Kalasatama–Pasila-raitiotietä pitkin Pasilaan linjan 13 rinnalla.[5] Linja 12 joudutaan tosin myöhemmin päättämään Hakaniemeen, kun Kaivokadun ja Kaisaniemenkadun remontti alkaa.[5] Linjoja koskevat päätökset tekee HSL eli Helsingin seudun liikenne.[7]

Linjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kruunusillat-raitioliikenne vuodesta 2027 alkaen
Linja Reitti Raideliikenteen vaihtoyhteydet
11Kruunuvuorenranta – Pasila Kalasataman metroasema
Pasilan rautatieasema
12Yliskylä – Rautatientori Hakaniemen metroasema
Helsingin yliopiston metroasema
Päärautatieasema

Linjaa 12 suunnitellaan jatkettavan päärautatieaseman ja Kampin kautta Länsiterminaalille Jätkäsaareen 2030-luvun alkupuolella.[5][8] Tällöin ei tarvitsisi rakentaa päätepysäkkiä Rautatientorille tai Kaivokadulle.[9]

Matka-ajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arvioidut matka-ajat
Linja Osuus Kesto
11Kruunuvuorenranta – Kalasatama (M) 15 min[10]
Kruunuvuorenranta – Pasilan asema 25 min[10]
12Yliskylä – Kruunuvuorenranta 8 min[7]
Yliskylä – Korkeasaari 12 min[7]
Yliskylä – Hakaniemi 17 min[7][11]
Yliskylä – Rautatientori noin 20 min[12]

Kruunusillat-pikaraitiotien tekninen huippuajonopeus on 70 km/h, mutta käytännössä radalla liikennöidään 30–50 km/h nopeudella.[7] Suunniteltu vuoroväli on noin 5–10 minuuttia,[13] ja vaunuja liikennöidään noin kello 5.30–1.30 välisenä aikana.[7] Liikennettä varten on tilattu 23 kappaletta kaksisuuntaisia Artic X54 -vaunuja.[1] Yleissuunnitelmassa vaunujen oli tarkoitus olla Haakoninlahdenkadulle liikennöitävällä linjalla 30 metriä pitkiä ja Yliskylän linjalla 45-metrisiä.[14] Sittemmin vaunujen pituudeksi on ilmoitettu 35 metriä.[7] Haakoninlahdenkadulta Stansvikin rantakadulle toteutetaan raitiovaunujen kääntösilmukka, minkä vuoksi linjalla 11 voidaan liikennöidä myös yksisuuntaisella kalustolla.

Tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kruunuvuorenrannan osa-alueella Laajasalossa käynnistyi 2010-luvulla voimakas asuinrakentaminen. Asukasluvun arvioidaan olevan tulevaisuudessa 13 000.[7]

Hankkeen tavoitteena on järjestää voimakkaasti kasvavalle Laajasalolle sujuva joukkoliikenneyhteys keskustaan ja kytkeä kaupunginosa runkoyhteydellä seudun joukkoliikennejärjestelmään.[15][16] Siltojen myötä reitti Kruunuvuorenrannasta päärautatieasemalle lyhenee 5,5 kilometrillä,[15] ja polkupyöräyhteys lyhenee 20–30 minuuttiin.[7][17] Myös Sompasaaren ja Nihdin liikenneyhteydet keskustaan nopeutuvat.[7] Raitiotieyhteys vähentää samalla Helsingin metrolle ennustettua ylikuormitusta[15] ja myös Laajasalon ja Herttoniemen metroaseman välisen liityntäliikenteen kuormitusta.[6] Hanke mahdollistaa uuden yleiskaavaehdotuksen mukaisen maankäytön, ja sen arvioidaan synnyttävän uusia liiketoimintoja erityisesti Hakaniemeen, Kruunuvuorenrantaan ja Kalasataman eteläpuolelle.[16] Laajasalon täydennysrakentamista ei olisi mahdollista toteuttaa kaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa ilman suoraa yhteyttä kantakaupunkiin.[16]

Raitiotiellä ennustetaan olevan vuonna 2030 noin 23 000 sekä vuonna 2050 noin 37 000 matkustajaa vuorokaudessa.[6] Päivittäiseksi pyöräilijöiden määräksi vuonna 2030 on arvioitu 3 750.[6] Kokonaisuudessaan raitioliikenteen käyttäjämäärien ennustetaan kasvavan Kruunusillat-yhteyden myötä 7–9 miljoonalla matkustajalla vuodessa.[17]

Muut vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun loppupuolella käynnistynyt Korkeasaaren lauttaliikenne lakkautetaan Finkensillan avaamisen yhteydessä. Siitä huolimatta eläintarhan kävijämäärien uskotaan kasvavan, sillä sillat parantavat saaren kulkuyhteyksiä, ja raitioliikenteen ennakoidaan kuljettavan Korkeasaaren ohi noin 20 000 ihmistä päivässä.[18]

Liittyvät hankkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruunusillat-hankkeeseen liittyi monia muitakin hankkeita, kuten katutöitä, jotka kokonaistaloudelllisista syistä toteutettiin samassa yhteydessä. Sellaisia olivat muun muassa Hakaniemen sillan uusiminen, Nihdin rantarakenteet, uusi Näkinsilta eli pyöräliikenteen ja jalankulun silta Sörnäisten rantatien yli sekä Hakaniemenrannan esirakentaminen uusia tontteja varten.[16] Koska Näkinsilta ja uusi Hakaniemensilta rakennettiin samaan aikaan raitiosiltojen kanssa, on Kruunusillat-hankkeen sanottu rakentaneen yhteensä viisi uutta siltaa.[17] Kruunusillat-allianssi remontoi myös Korkeasaaren ja Mustikkamaan välisen sillan.[19] Lisäksi Asematunnelin kannen peruskorjaus Kaivokadulla on urakka, jonka yhteensovittaminen Kruunusiltojen rakennustöiden toisen vaiheen kanssa vähentäisi ydinkeskustalle aiheutuvia liikenteellisiä ja muita haittoja.[16] Syksyllä 2024 Kruunusillat-allianssi sai hoidettavakseen ylimääräisenä työnä Siltasaarenkadun remontin Lyyra-korttelissa alkuperäisen urakoitsijan hakeuduttua konkurssiin kesken urakan.[20]

Siltojen rakentamisen yhteydessä rakennettiin myös Korkeasaaren eläintarhalle uusi sisäänkäyntirakennus.[21] Saaren pohjoisrannalla oleva maakaistale, jonka kautta Finkensillan ja Kruunuvuorensillan välinen Meritzinranta-niminen [22] tieyhteys kulkee, rajattiin eläintarhan alueen ulkopuolelle.

Aikataulu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruunusiltojen rakentaminen alkoi lokakuussa 2021,[3] ja liikenteen on määrä alkaa vuonna 2027.

Hanke oli aluksi määrä toteuttaa kahdessa vaiheessa: ensin Hakaniemestä Laajasaloon ja vasta sen jälkeen Hakaniemestä keskustaan.[23] Tammikuussa 2026 kuitenkin uutisoitiin, että linja 12 kulkee sittenkin Rautatientorille asti ainakin Junatien metrosillan uusimisen aikana, jolloin metroliikennettä ei ole Sörnäisten, Kalasataman ja Kulosaaren metroasemilla. Metrokatkoa korvaa myös linja 13, joka jatketaan Nihdistä Rautatientorille.[4]

Kohde Rakentamisvuodet[16]
Uusi Hakaniemensilta
(liittyvä hanke)		 2021–2024
Hakaniemenranta
(liittyvä hanke)		 2021–2026
Finkensilta 2021–2025[3]
Kruunuvuorensilta 2021–2026
Kruunuvuorenranta–Yliskylä-raitiotie 2023–2027
Merihaansilta 2022–2025[24][25]
Kruunuvuorenranta–Hakaniemi-raitiotie 2025–2027[3]

Toinen vaihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsisataman pikaraitiotien eli jatkoyhteyden päärautatieaseman kautta Jätkäsaareen arvioidaan valmistuvan 2030-luvun alussa.[26] Vaiheistamisella pyritään varmistamaan, että yhteys Laajasalosta Hakaniemeen valmistuu tavoiteaikataulussa.[6] Asematunnelin peruskorjaushankkeen aikataulullinen ja sopimustekninen selvittäminen on vielä kesken, ja keskustan alueella on myös muita lähitulevaisuudessa alkavia rakennushankkeita, minkä takia Kruunusiltojen raitiotien jatkaminen päärautatieasemalle on perusteltua toteuttaa vasta toisessa vaiheessa[16]; rakentaminen halutaan yhteensovittaa esimerkiksi myös Helsingin yliopiston metroaseman suunnitellun pohjoisen sisäänkäynnin kanssa.[26] Myös Uusi Eliel -hanke eli Elielinaukion uudistaminen on vielä sisällöllisesti epävarma, ja sen lopputulos saattaa vaikuttaa Kaivokadun päätepysäkin suunnitteluun.[16] Vuonna 2024 avattu Kaisantunneli helpottaa pyörä- ja jalankulkuliikenteen poikittaissuuntaista kulkua Kaivokadun työmaan aikana.[16]

Jotta Kaivokadun raitiotieliikenne ei ruuhkautuisi, Länsisataman pikaraitiotien rakentamisen yhteydessä Kaivokadun raitiopysäkki on tarkoitus laajentaa neliraiteiseksi; laiturialuetta pidennetään ja pikaraitiotielle rakennetaan oma keskilaiturinsa.[26] Pikaraitiotie edellyttää myös useiden muiden vanhojen pysäkkien pidentämistä.[7] Hankkeen toteutuksesta vastaa Infraohjelma Helsinki -niminen allianssi.[27]

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmista ruohorataa Koirasaarentiellä Laajasalossa.

Hankkeessa rakennetaan noin 7,75 kilometriä uutta pikaraitiotietä, joka on yhteensopivaa kantakaupungin raitiotieverkon kanssa.[7] Mahdollisuuksien mukaan raitiotiet toteutetaan nurmiratoina.[28] Reitin varrelle suunnitellaan myös jalankulkuväylät, pyöräilybaana ja aukioita.[16] Nihdin kohdalle muodostuu raitioliikenteen solmukohta, jossa Kruunusillat yhdistyy Kalasatama–Pasila-raitiotien kanssa. Osa Laajasaloon rakennettavista pysäkeistä on yhteiskäyttöpysäkkejä, joita voivat käyttää sekä raitiovaunut että linja-autot.[7]

Merihaansilta avautui jalankulkijoille ja pyöräilijöille kesäkuussa 2025.

Sillat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki hankkeen kolme siltaa on suunniteltu ainoastaan raitiotie-, pyörä- ja kävelyliikenteen käyttöön, eikä niillä sallita auto-, linja-auto- tai mopoliikennettä. Tarvittaessa ne sopivat kuitenkin pelastusajoneuvojen hälytysajoihin. Autoliikenteen mahdollistaminen edellyttäisi siltojen leventämistä ja ajoneuvokaistojen rakentamista, mikä aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia. Myöskään alueen katuverkostoon ei ole osoitettu tilaa siltojen mahdolliselle henkilöautoliikenteelle.[7]

Kruunuvuorensilta, joka on vinoköysisilta, on 1 200 metrin pituisena Suomen pisin silta.[29][30]

Kruunusillat
NimiOsuusPituusAlikulku­korkeusPisin jänneväliAvattu (jalankululle ja pyöräilylle)
Merihaansilta Merihaka–Nihti422 m[31]2,5 m[31]20,5 m[17]17. kesäkuuta 2025
Finkensilta Nihti–Korkeasaari293 m[14]6,9 m[17]7. elokuuta 2025
Kruunuvuorensilta Korkeasaari–Kruunuvuorenranta1 191 m[32]20 m[13]260 m[17]18. huhtikuuta 2026[33]

Merihaansillasta on tarkoitus myöhemmin haarautua Hanasaareen Hiilisatamansilta, joka ei kuitenkaan kuulu Kruunusillat-hankkeeseen.[34][35] Hiilisatamansillalle ei toteuteta raitiotietä, vaan se tulee pyöräliikenteen ja jalankulun käyttöön.[36]

Varikko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutta Kaupunkiliikenne Oy:n raitiovaunuvarikkoa on suunniteltu Yliskylään. Suomen ensimmäiseksi hybridivarikoksi tarkoitettu rakennus on suunniteltu niin kutsuttuun ratikkakortteliin, jossa varikkotilan päälle rakennettaisiin liiketiloja ja asuntoja.[37][38] Kaupunkiliikenne Oy:n arvioiden mukaan varikolle on tarve kuitenkin vasta 2030-luvun loppupuolella,[7] ja siitä on tarkoitus tehdä erillinen hankepäätös.[16] Sitä ennen Kruunusiltojen liikennöinti hoidetaan muilta varikoilta.[6][7]

Kustannusarvio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen vaiheen Laajasalo–Hakaniemi kustannusarvio vuoden 2020 hintatasossa oli noin 326 miljoonaa euroa, josta siltojen rakentamisen osuus oli 155 miljoonaa, raitiotien 157 miljoonaa sekä muiden kustannusten ja varausten osuus 14 miljoonaa euroa.[7] Myöhemmän jatkeen päärautatieasemalle on arvioitu maksavan noin kymmenen miljoonaa.[1] Kalustohankinnat maksavat noin 98 miljoonaa euroa ja uuden raitiovaunuvarikon rakentaminen noin 96 miljoonaa.[1] ”Yliskylän lenkin” eli tarvittaessa rakennettavien Reposalmentien ja Ilomäentien raitioteiden kustannusarvio on noin 19 miljoonaa euroa.[16]

Liittyvillä hankkeilla, kuten katutöillä, on varsinaisesta silta- ja raitiotierakentamisesta erillinen kustannusarvionsa, joka on noin 235 miljoonaa euroa.[29] Rakentamisen, kaluston, varikon ja liittyvien hankkeiden yhteishinnasta on puhuttu lähes 800 miljoonana eurona.[39][40][41]

Hankkeen eteneminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnittelutyö ja reittivaihtoehdot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteys Laajasalosta kantakaupunkiin esitettiin ensimmäisen kerran jo vuoden 2002 yleiskaavassa.[42] Vaihtoehtoihin kuului Kampista Senaatintorin ja Katajanokan kautta kulkeva Laajasalon metro, joka olisi voitu rakentaa joko kaksikilometrisenä siltana tai merenalaisena tunnelina.[43] Kokonaisuudessaan uusi metrolinja olisi alkanut Pasilan metroasemalta. Haaroittamisvaihtoehdossa olemassaoleva metrorata olisi haaroitettu Herttoniemen metroasemalta Laajasalon suuntaan, mutta vaihtoehto oli teknisesti haastava, ja kolmas metrolinja olisi lisäksi heikentänyt muiden metrolinjojen palvelutasoa.[44] Joukkoliikennejärjestelmien vertailussa vuonna 2007 ja Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelussa vuonna 2008 tutkittiin metron, linja-auton ja raitiotien hyötykustannussuhteita, ja selvitysten perusteella esitettiin, että suunnittelua jatkettaisiin ensisijaisesti raitiovaihtoehdon pohjalta.[16] Selvitysten mukaan metroyhteys olisi ollut huomattavasti kalliimpi ja matkustajakysyntä suhteessa sen kapasiteettiin vähäinen.[42] Betonielementtitunnelin rakentamisessa todettiin myös olevan riskejä.[42] Arvioituihin vaihtoehtoihin kuuluivat myös köysirata Hakaniementorille ja bussilautta Katajanokalle.[45]

Kruunuvuorenselän ylittävästä sillasta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu.[42] Sen voitti WSP Finland ehdotuksellaan ”Gemma Regalis”.[46][47]

Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2008 jatkovalmistelun pohjaksi reitin Laajasalosta Kruununhakaan.[16][48] Vuoden 2011 joukkoliikenneselvityksessä Kruunusillat linjattiin Sompasaaresta Tervasaarenkannaksen kautta Liisankadulle, eikä Hakaniemi kuulunut reittiin.[49] Vuoden 2016 Kruunusillat-yleissuunnitelmassa 465-metrinen silta Tervasaarenkannakselle esitettiin luonnosteltuna vaihtoehtoisena linjauksena, joka olisi jatkunut joko Liisankadun kautta Unioninkadulle tai Pohjoisrannan kautta Aleksanterinkadulle.[14] Raitiotien mahduttaminen Pohjoisrannalle ja erityisen ruuhkaiselle Meritullintorille olisi kuitenkin vaatinut katujen leventämistä merelle.[14] Hakaniemi-reitti oli vaihtoehdoista halvin ja hyöty-kustannussuhteeltaan suurin, ja sen eduiksi katsottiin myös sujuva vaihtoyhteys muihin kulkuvälineisiin eli metroon, muille raitioteille, lukuisiin linja-autoihin ja myös mahdollisesti rakennettavalle Pisararadan maanalaiselle rautatieasemalle.[14]

Suunnitteluvaiheessa tutkittiin myös raitiotien linjaamista Merihaan pohjoispuolitse muun muassa siksi, että alueen asukkaat olivat ilmaisseet huolensa Hakaniemenrannan virkistyskäytön säilymisestä. Kiertoreitti olisi kuitenkin heikentänyt raitioliikenteen sujuvuutta ja matka-aikoja. Lisäksi liikennöinnin käynnistäminen olisi lykkääntynyt muutamilla vuosilla, sillä raitiotie olisi ollut mahdollista rakentaa vasta sen jälkeen, kun Hanasaaren voimalaitoksen toiminta olisi päättynyt ja alueen maaperä puhdistettu ja esirakennettu.[7]

Valtuuston päätös ja kustannusarvion nousu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi sillat mahdollistavan asemakaavan marraskuussa 2015 ja hankesuunnitelman elokuussa 2016 äänin 13–2.[50] Päätöksen hankkeen toteuttamisesta teki kaupunginvaltuusto äänin 63–6 myöhemmin saman kuukauden lopussa.[30] Tuolloin arvioitu kokonaishinta oli noin 359 miljoonaa euroa, josta 259 miljoonaa varattiin rakentamiseen ja 100 miljoonaa kalusto- ja varikkokustannuksiin.[51]

Sittemmin rakentamisen kustannusarvio nousi 71 miljoonalla eurolla[52][53] sekä kalusto- ja varikkokustannukset noin 65 miljoonalla.[29] Lisäksi liittyvien hankkeiden hinta oli noussut 185 miljoonalla eurolla.[29] Enimmäis­hinnan korottamisesta tehtiin erillinen päätös, jossa samalla hyväksyttiin myös hankkeen toteuttaminen kahdessa vaiheessa. Kaupunkiympäristö­lautakunta ja HKL hyväksyivät vaiheistamisen ja enimmäis­hinnan korotuksen kesäkuussa 2021 ja kaupunginhallitus 16. elokuuta.[53][54][55] Lopullisen päätöksen teki kaupunginvaltuusto 25. elokuuta 2021 äänin 71–8.[52]

Urakoitsijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankkeen rakennustyöt toteutettiin kahden urakkamuodon yhdistelmänä. Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Korkeasaaren maarakennustyöt toteutetaan kokonaisurakkana, josta vastaa Kreaten ja YIT:n muodostama Työyhteenliittymä Kruunusillat.[46] Urakkakilpailutuksen voittaneen Työyhteenliittymän osuus hankkeen kokonaishinnasta on 123 miljoonaa euroa,[46] josta YIT:n osuus on noin 61,5 miljoonaa.[56] Merihaansillasta ja muista rakennustöistä vastasi Kruunusillat-allianssi, johon kuuluvat Helsingin kaupunki, YIT, NRC, Ramboll, Sweco ja Sitowise.[57]

Rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkeasaaren ja Nihdin välisen Finkensillan rakennustöitä heinäkuussa 2022.
Kisko- ja muita katutöitä Hakaniemessä väliaikaisen päätepysäkin tienoilla kesäkuussa 2024.
Kiskojen viimeistelyä Hakaniemenrannassa Merihaan edustalla lokakuussa 2024.

Valmistelevat rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 2021 Hakaniemenrannassa ja Siltavuorensalmella.[53] Varsinainen toteutusvaihe alkoi lokakuussa 2021 Kruunuvuorensillan ja Finkensillan rakentamisella Kruunuvuorenrannan ja Nihdin välille.[3][58] Korkeasaaren pohjoispuolella tehdään raitiotietä ja pyöräbaanaa varten maantäyttöjä.[3] Työmaasiltoja rakennettiin syksyllä 2021 kaksi: Nihdistä Korkeasaareen sekä Kruunuvuorenrannasta Nimismies- ja Emäntä-nimisille luodoille.[3] Korkeasaaren suunnasta Kruunuvuorensillan työsiltaa alettiin rakentaa kohti pylonia eli kannatinpylvästä helmikuussa 2022.[3] Siltatyömaa aiheutti niin paljon melua Korkeasaaren eläintarhassa, että viisi villisikaa jouduttiin lopettamaan.[59][60]

Ensimmäiset raitiotiekiskot asennettiin Kruunuvuorenrantaan toukokuussa 2022.[61] Vuoden 2022 lopussa alettiin rakentaa Kruunuvuorensillan 135 metriä korkeaa pylonia, ja se valmistui tammikuussa 2025.[62][63] Koeajot alkoivat Laajasalossa syyskuussa 2025 ja Kruunuvuorensillalla maaliskuussa 2026.[7][64] Silta avattiin jalankulku- ja pyöräliikenteelle 18. huhtikuuta 2026. Raitiovaunuliikenne pyritään aloittamaan jo alkuvuodesta 2027.[65]

Kruunusillat-hankkeen ensimmäinen siltaosuus, Merihaansilta, avattiin jalankulkijoille ja pyöräilijöille kesällä 2025.[66] Finkeninsilta avattiin 7. elokuuta 2025[67] ja Kruunuvuorensilta 18. huhtikuuta 2026.[68]

Lukumäärätietoa rakentamisesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kohde Lukumäärä[7]
Meritäytöt 700 000 m³
Maatäytöt 660 000 m³
Ruoppaukset 480 000 m³
Maaleikkaukset 185 000 m³
Kallion irrotukset 39 000 m³
Asfaltti 315 000 m²
Teräspaalut 72 km
Ajojohtimet 19 km
Raitiotie 7,75 km
Valaisimet 900 kpl
Vaihteet 24 kpl

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 Kruunusillat-hankkeen raitiotien rakentamisen vaiheistus ja enimmäishinnan korotus päätöksentekoon hel.fi. 18.6.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 25.6.2021.
  2. ↑ Kruunuvuorensilta kruunusillat.fi. 2021. Viitattu 20.4.2026.
  3. 1 2 3 4 5 6 7 8 Rakentaminen alkaa näkyä merellä kruunusillat.fi. 12.10.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.10.2021.
  4. 1 2 3 4 Nuotto, Annika: Iso käänne! Kruunusiltojen ratikalla pääsee keskustaan jo ensi vuonna Helsingin Uutiset. 15.1.2026. Viitattu 19.1.2026.
  5. 1 2 3 4 5 Kruunusillat Helsingin seudun liikenne. Viitattu 1.6.2025.
  6. 1 2 3 4 5 6 Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Kruunusillat–hankkeen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisesta raitiotieosuuden osalta 29.6.2021. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta. Arkistoitu 16.8.2021. Viitattu 17.8.2021.
  7. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Usein kysytyt kysymykset kruunusillat.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.6.2025.
  8. ↑ Rämö, Marjo: Länsisataman pikaraitiotie etenee, yleissuunnitelma seuraavaksi valtuustoon Helsingin Uutiset. 28.1.2025. Viitattu 1.2.2025.
  9. ↑ Kuokkanen, Katja: Helsingin kaupunki tilasi miljoonien arvoiset pikaratikat – Pian ilmeni, että uudet ratikat ovat liian pitkiä pysäkeille Helsingin Sanomat. 12.5.2022. Viitattu 13.6.2022.
  10. 1 2 Blogi 7: Linjastoehdotuskyselyn tuloksia, osa 3 Helsingin seudun liikenne. Viitattu 13.6.2022.
  11. ↑ Haapanen, Mikko: Raitiovaunujen koeajot käynnistyivät Laajasalossa – Kruunuvuorensillalle ratikat pääsevät ensi vuonna (Artikkelin lopussa matka-aikakartta) Yle. 11.9.2025. Viitattu 19.1.2026.
  12. ↑ Matka-aikakartta 19.1.2021. Kruunusillat. Viitattu 19.1.2026.
  13. 1 2 Raitiotieyhteys Laajasaloon Kruunusillat. Viitattu 10.4.2021.
  14. 1 2 3 4 5 Raitiotieyhteys Laajasaloon / Yleissuunnitelma Uutta Helsinkiä. 2016. Helsingin kaupunki. Viitattu 10.4.2021.
  15. 1 2 3 Hanketietoa kruunusillat.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 26.8.2021.
  16. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Perusteet Kruunusillat-hankkeen raitiotieosuuden enimmäishinnan korotukselle (pdf) kesäkuu 2021. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 15.8.2021. Viitattu 17.8.2021.
  17. 1 2 3 4 5 6 Kruunusillat rakentaa tulevaisuuden Helsinkiä – tutustu uusiin siltoihin YIT. 24.10.2022. Viitattu 8.11.2022.
  18. ↑ Karhu, Otso & Rita, Mikko: Yli satavuotinen perinne päättyy, kun lauttaliikenne Korkeasaareen loppuu ensi syksynä Yle. 13.5.2025. Viitattu 14.5.2025.
  19. ↑ Kruunusiltojen kevät ja kesä 2025 22.4.2025. Kruunusillat. Viitattu 30.5.2025.
  20. ↑ Kruunusillat rakentaa Siltasaarenkadun remontin loppuun Kruunusillat. Viitattu 9.6.2025.
  21. ↑ Korkeasaaren uusi sisäänkäyntirakennus aukeaa 1.12.2025. Korkeasaaren eläintarha. Viitattu 20.4.2026.
  22. ↑ Kuunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteys, asemakaava nro 12305 (kaavakartta) 11.11.2014. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosasto. Viitattu 20.4.2026.
  23. ↑ Kruunusillat-raitiotie rakennetaan ensin Hakaniemestä Laajasaloon 22.4.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 25.4.2021.
  24. ↑ Kruunusillat-raitiotieyhteyden kolmannen sillan rakentaminen aloitetaan kruunusillat.fi. 20.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  25. ↑ Marttinen, Vesa: Helsingin Kruunusiltojen ensimmäinen osuus aukeaa käyttöön juhannusviikolla Yle. 22.4.2025. Viitattu 30.4.2025.
  26. 1 2 3 Parhiala, Marilla: Länsisataman pikaraitio­tien yleis­suunnitelma hyväksyttiin, liikennöinti voisi alkaa 2030-luvun alussa Helsingin Sanomat. 5.2.2025. Viitattu 1.2.2025.
  27. ↑ Länsisataman pikaraitiotie Infraohjelma Helsinki. Viitattu 29.8.2025.
  28. ↑ Hakaniemen alueen ja Merihaansillan katusuunnitelmaluonnokset 17.4.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.8.2021.
  29. 1 2 3 4 Valtanen, Tero: Suomen pisin silta ja miljoonahanke Kruunusillat etenee kustannuskiistoista huolimatta – sen raitiotie valmistuu useammassa osassa Yle. 25.8.2021. Viitattu 26.8.2021.
  30. 1 2 Kettunen, Katriina: Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat Yle Uutiset. 31.8.2016. Viitattu 31.8.2016.
  31. 1 2 Merihaansilta Kruunusillat. Viitattu 8.11.2022.
  32. ↑ Koivisto, Maritta: Vuoden Betonirakenne 2025 – Kruunuvuorensilta on näyttävä maamerkki merellisessä kaupunkiympäristössä Betoni. 2026. Viitattu 17.3.2026.
  33. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Nyt tuli aikataulu! Kruunusillat avataan etuajassa Helsingin Uutiset. 26.3.2026. Viitattu 26.3.2026.
  34. ↑ Karttasarja Helsingin karttapalvelu. Viitattu 26.8.2021.
  35. ↑ Paastela, Kaisa: Helsinkiin rakennetaan 3 000 asukkaan alue, jonne kaava ei velvoita yhtäkään parkkipaikkaa – "Hyödyke, jota ostetaan ja myydään" Helsingin Uutiset. 28.11.2019. Viitattu 26.8.2021.
  36. ↑ Valtuutettu Jenni Pajusen aloite Kalasataman Nihdin ja Tervasaaren välisestä kevyen liikenteen sillasta dev.hel.fi. 16.6.2021. Helsingin kaupunginvaltuusto. Viitattu 26.8.2021.
  37. ↑ Bäckgren, Nora: Erikoinen ratkaisu Laajasalossa: ratikkavarikon päälle rakennetaan asunnot tuhannelle ihmiselle Helsingin Sanomat. 7.3.2019. Viitattu 3.7.2021.
  38. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Kuvat: Laajasalon järkäle nielaisee leikkipuiston, koirapuiston, pururataa, pallokenttiä... – Kaupunki: "Toiminnoille etsitään uudet sijainnit" Helsingin Uutiset. 16.10.2020. Viitattu 3.7.2021.
  39. ↑ Valtanen, Tero: Helsingin Kruunusillat-raitiotiehankkeen hinta tuplaantui 800 miljoonaan euroon, nyt pormestari Vapaavuori vaatii selitystä tilanteelle Yle. 9.6.2021. Viitattu 26.8.2021.
  40. ↑ Karppi, Tiina: Selvitys Suomen pisimmän sillan huimasti paisuneesta budjetista valmistui: Helsingillä on petrattavaa päätöksenteossa ja tiedonkulussa Yle. 30.7.2021. Viitattu 26.8.2021.
  41. ↑ Salomaa, Marja: Helsingin päättäjille pyyhkeitä Suomen pisimpään siltaan liittyvistä kustannuksista – Konsulttiselvityksen mukaan kuluja ei laskettu yhteen ajoissa Helsingin Sanomat. 30.7.2021. Viitattu 26.8.2021.
  42. 1 2 3 4 Kruunusillat-hankkeen päätöksentekoprosessin läpikäynti (pdf) (s. 20–22) kruunusillat.fi. 30.6.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.8.2021.
  43. ↑ Pohjanpalo, Olli: Laajasalon metro meren päälle? (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 3.9.2002. Viitattu 10.4.2021.
  44. ↑ Ympäristövaikutusten arviointiselostus, s. 15
  45. ↑ Ympäristövaikutusten arviointiselostus, s. 6–7
  46. 1 2 3 Kruunuvuorensillan rakentaja selvillä 19.5.2021. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 19.5.2021. Viitattu 19.5.2021.
  47. ↑ Frilander, Jenni: Vinoköysisilta voitti kiistellyn Kruunuvuorenrannan siltakilpailun Yle. 18.6.2013. Viitattu 11.12.2022.
  48. ↑ Helsingin Kruunuvuoreen tulee raitiosilta Yle Uutiset. 13.11.2008. Viitattu 26.8.2021.
  49. ↑ Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma (PDF) (2.3.2. Kalasataman joukkoliikenneselvitys 2011, s. 17.) 2018. Helsingin kaupunkiympäristö. Arkistoitu 17.10.2021. Viitattu 10.4.2021.
  50. ↑ Kaupunginhallitus hyväksyi Kruunusiltojen suunnitelman – valtuusto päättää 31.8. Uutta Helsinkiä. 23.8.2016. Viitattu 30.8.2016.
  51. ↑ Malminen, Ulla: Kruunusillat uusine raitioyhteyksineen maksavat noin 360 miljoonaa 15.2.2016. Yle. Viitattu 30.8.2016.
  52. 1 2 Paananen, Veera: Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunusiltojen hinnan­korotuksen Helsingin Sanomat. 25.8.2021. Viitattu 26.8.2021.
  53. 1 2 3 Takala, Sami: Kruunusiltojen hinnan­korotus sai ensimmäiset hyväksynnät, hinta nousi yli 70 miljoonaa euroa Helsingin Sanomat. 1.7.2021. Viitattu 3.7.2021.
  54. ↑ Kaupunginhallitus päätti Kruunusillat-raitiotiestä kruunusillat.fi. 17.8.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.8.2021.
  55. ↑ Kruunusiltojen kustannusten ylitykset valtuuston puitaviksi – konsulttiyhtiö antoi pyyhkeitä päättäjille (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 17.8.2021. Viitattu 17.8.2021.
  56. ↑ Mustonen, Antti: YIT ja Kreate nappasivat 123 miljoonan euron siltaurakan Helsingistä Kauppalehti. 19.5.2021. Viitattu 19.5.2021.
  57. ↑ Kruunusillat-allianssi, Helsinki YIT. Viitattu 19.5.2021.
  58. ↑ Helsingin Kruunusillat-hankkeen siltaurakkaan valittiin valvoja Rakennuslehti. 22.9.2021. Viitattu 22.9.2021.
  59. ↑ Paastela, Kaisa: 5 villisikaa jouduttiin lopettamaan Korkeasaaressa – syynä Kruunusiltojen rakennustyömaan melu Helsingin Uutiset. 4.2.2022. Viitattu 8.2.2022.
  60. ↑ Villisika poistui Korkeasaaren lajistosta korkeasaari.fi. 3.2.2022. Arkistoitu 8.2.2022. Viitattu 8.2.2022.
  61. ↑ Kruunusillat-raitiotien ensimmäiset kiskot laskettiin maahan 31.5. kruunusillat.fi. 1.6.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 13.6.2022.
  62. ↑ Salomaa, Marja: Näin rakentuu Kruunu­vuoren­silta Helsingin Sanomat. 13.6.2022. Viitattu 13.6.2022.
  63. ↑ Viljanen, Miina: Näin rakennettiin Suomen pisin silta Helsingin Sanomat. 3.2.2025. Viitattu 6.2.2025.
  64. ↑ Takala, Sami: Raitiovaunu ajoi ensimmäistä kertaa Kruunuvuorensillalla Helsingin Sanomat. 17.3.2026. Viitattu 17.3.2026.
  65. ↑ Liikenne | Kruunuvuorensillan raitiotie valmistuu etuajassa ja vielä budjetissakin Helsingin Sanomat. 26.3.2026. Viitattu 26.3.2026.
  66. ↑ Verna Tuominen: Merihaansilta avataan jalankulkijoille ja pyöräilijöille 17.6. klo 17 - Kruunusillat - Helsingin kaupunki Kruunusillat. 2.6.2025. Viitattu 13.7.2025.
  67. ↑ Finkensilta avautuu Korkeasaaren vierailijoille 7.8. 4.8.2025. Korkeasaaren eläintarha. Viitattu 20.4.2026.
  68. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Nyt tuli aikataulu! Kruunusillat avataan etuajassa Helsingin Uutiset. 26.3.2026. Viitattu 26.3.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen raitioliikenne
Nykyiset raitiotiet
Rakenteilla olevat raitiotiet
Entiset raitiotiet
Suunnitellut raitiotiet
Raitiotiekalusto
Nykyiset
EntisetVariotram
Varikot
Helsingin seudun joukkoliikenne
Raskas raideliikenneHelsingin seudun lähijunaliikenne (linjat) • Helsingin metro (linjat: M1, M2)
Kevyt raideliikenneHelsingin raitioliikenne (linjat) • Helsingin seudun pikaraitiotiet (linjat: 15)
LauttaliikenneKruunuvuorenrannan lautta • Suomenlinnan lautta
Linja-autoliikenne
Runkolinjat		Helsingin seudun linja-autoliikenne
20 • 30 • 40 • 200 • 300 • 400 • 500 • 510 • 520 • 530 • 560 • 570 • 600
Liikenteen tilaajaHSL
LiikennöitsijätPääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne • HKL • VR • Nobina • Pohjolan Liikenne • Koiviston Auto Helsinki • Tammelundin Liikenne • Åbergin Linja • Korsisaari • Reissu Ruoti • V-S Bussipalvelut • Taksikuljetus • Taksikuljetukset Harri Vuolle
HankkeetEspoon kaupunkirata • Espoon pikaraitiotiet • Kruunusillat • Tiederatikka • Tuusulanväylän pikaraitiotie • Vantaan pikaraitiotie • Vihdintien pikaraitiotie • Viikin–Malmin pikaraitiotie
HistoriaHelsingin johdinautoliikenne • Kulosaaren raitiotie • Lauttasaaren raitiotie
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kruunusillat&oldid=24156778”