Ramboll Finland

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ramboll Finland Oy
Tunnuslause Bright ideas. Sustainable change.[1]
Yritysmuoto Osakeyhtiö [2]
Perustettu 1962[3]
Toimitusjohtaja Maija Jokela[2]
Kotipaikka Espoo[2]
Toimiala Yhdyskuntasuunnittelu[2]
Liikevaihto 261 milj. € (2022)[4]
Henkilöstö 2 500 (2022)[5]
Emoyhtiö Ramboll Group[6]
Kotisivu www.ramboll.com/fi-fi

Ramboll Finland Oy on kansainvälisen Ramboll-konsernin (tansk. Rambøll Gruppen A/S) suomalainen tytäryhtiö. Ramboll Finland kuuluu maan suurimpiin suunnittelu- ja konsulttialan yrityksiin.[7]

Vuonna 2022 Ramboll Finland työllisti noin 2 500 ihmistä.[5] Vuonna 2021 yhtiö teki liikevaihtoa 250 miljoonaa euroa.[8]

Ramboll Finlandin liiketoimintoja ovat kiinteistöt & rakentaminen, infra & liikenne, kaupunkisuunnittelu, ympäristö & terveys, vesi, energia, johdon konsultointi ja tietoliikenne.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viatek ja Scandiaconsult 1962–2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Rambollin historia alkaa vuonna 1962 perustetusta "Insinööritoimisto Viatek, Hakala & Kaijala & Co Ky" -suunnittelutoimistosta.[10] Sen ensimmäisiin projekteihin kuului suomalaisen infrastruktuurin suunnittelu: liikenneväyliä, siltoja, taloja ja energiaratkaisuja.[3][11] Yrityksestä tuli osakeyhtiö vuonna 1972.[10]

1990-luvun alussa se yhdistettiin ruotsalaiseen Scandiaconsult-konserniin.[3] Yrityksen nimeksi tuli vuonna 1997 Viatek Oy.[10] Vuonna 1999 Viatek osti kansainvälisiin kehityshankkeisiin erikoistuneen Finnconsultin. Vuonna 2000 yrityksen nimeksi tuli SCC Viatek Oy.[10] Talonrakennuksen rakennesuunnitteluyritykset Helander & Nirkkonen Oy Jyväskylässä ja HN-Suunnittelu Oy Helsingissä ostettiin osaksi talorakennus-toimialaa, joka toimi vuoden 2004 kevääseen asti nimellä SCC Viacon Oy. Oulusta ostettiin siltasuunnittelua tehnyt Kerola Oy ja vuonna 2002 hankittiin Vesihydro Oy, joka toimi ympäristökonsultoinnin ja infran parissa.[11]

Ramboll Finland 2003–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scandiaconsult ja Ramboll yhdistyivät vuonna 2003.[3]

Ramboll-konserni kasvoi vuonna 2006 kahdella yrityskaupalla. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy oli keskittynyt vesi- ja ympäristöalaan[12], suunnittelutoimisto Protermo Oy taas energia-alaan. Seuraavana vuonna hankittiin sähkö- ja automaatioalan asiantuntija Jyvästek Oy, joka tarjosi teollisuuden palveluita.[11][13] Yhtiön liikevaihto oli 70 miljoonaa euroa, jossa oli edelliseen vuoteen verrattuna 18 prosentin kasvu.[14]

Ramboll Finlandin toimitusjohtajana toimi tekniikan tohtori Markku Moilanen vuodesta 2008 lähtien.[15] Syksyllä 2008 Ramboll Finland osti valtakunnallisesti toimineen suunnittelutoimisto Sigma Konsultit Oy:n, joka toimi yhdyskuntasuunnittelun, kaavoituksen, ympäristösuunnittelun ja arkkitehtisuunnittelun alueilla.[16] Yrityksen suurin toimiala oli infrasuunnittelu, jonka osuus liikevaihdosta oli lähes puolet. Ramboll oli markkinajohtaja infran lisäksi myös vesi- ja ympäristösuunnittelussa ja sen suurimpia asiakkaita olivat tiehallinto- ja ratahallintokeskukset.[3] Ramboll oli Suomessa suunnittelualan toiseksi suurin työllistäjä Pöyryn jälkeen.[14]

Vuonna 2010 Ramboll osti vesihuoltoon keskittyneen Tritonet Oy:n Tampereelta[17], talonrakentamiseen keskittyneet Tuomi Yhtiöt Oy:n[18] ja Kari Narkaus Oy:n[19] sekä ympäristösuunnitteluun keskittyneen Groundia Oy:n[20].

Ramboll Finland 2011–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 yritysostoihin kuuluivat Ramboll Management Consultingin ostamat kaksi johdon konsultointiin erikoistunutta yritystä: NetEffect Oy[21]ja Advansis Oy[22], vaasalainen Oy Talentek Ab, joka toimi Pohjanmaan seudulla tie-, liikenne-, ympäristö- ja geotekniikan toimialoilla[23], kaupunki- ja kauppakeskussuunnitteluun erikoistunut Entrecon Oy[24], vuonna 1935 perustettu Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy, jonka perustaja professori Magnus Malmberg oli tehnyt yhteistyötä arkkitehti Alvar Aallon kanssa esimerkiksi Finlandia-talon suunnittelussa[25] ja vesialan osaamiseen keskittynyt Kiuru & Rautiainen Oy.[26]

Vuonna 2012 Ramboll osti infrahankkeiden johtamis- ja asiantuntijapalveluihin keskittyneen ISS Proko Infra Oy:n.[27]

Vuonna 2013 Ramboll osti infran rakennuttamiseen keskittyneen Vinnea Oy:n[28], josta muodostui Ramboll Infrapalvelut Oy[11]. Muita yrityskauppoja olivat Fortumin öljylaboratorio[29] ja kuopiolaisen Symo Oy:n mittaus- ja tutkimuspalveluiden liiketoiminta.[30]

Keväällä 2014 Ramboll osti konsulttiyhtiö Pöyryltä ”merkittävän osan” sen kiinteistökonsultointi-, projektinjohto-, talotekniikka- ja kaupunki- ja aluesuunnittelun liiketoiminnoista. Liiketoimintojen mukana seurasi lähes 450 työntekijää.[31] Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan 13. toukokuuta 2014.[32]

Joulukuussa 2014 Ramboll osti yhdysvaltalaisen ympäristö- ja ympäristökonsultointiyrityksen Environin. Environ toimi 21 maassa ja sen henkilöstömäärä oli kaupantekohetkellä noin 1 500.[33][34]

Syyskuussa 2015 Ramboll Finland osti Lahdessa toimivan TL-Suunnittelu Oy:n[35] sekä LVIAS- eli talotekniikkasuunnittelutoimisto Projectus Team Oy:n. Projectus Teamissa työskenteli noin 130 henkilöä.[36]

Keväällä 2016 Ramboll osti joensuulaisen EK-Tiimi Oy:n[37] sekä seinäjokelaisen Insinööritoimisto Savela Oy:n.[38] Kesäkuussa 2016 Ramboll Finlandin toimitusjohtajana aloitti kauppatieteiden maisteri Kari Onniselkä.[39] Hänen edeltäjänsä Markku Moilanen siirtyi Rambollin konsernijohtoon ja Ramboll Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi.[15] Syyskuussa Ramboll osti Seinäjoelta Insinööritoimisto E-West Oy:n liiketoiminnan, joka oli keskittynyt rautateiden turvalaiterakennuttamiseen.[40]

Huhtikuussa 2017 Ramboll myi Suomessa ja Virossa sijainneen Ramboll Analytics -ympäristölaboratorionsa Eurofins Scientificille.[41] Kesällä ostettiin Insinööritoimisto Geosaimaa Oy.[42] Syksyllä 2017 Ramboll osti työturvallisuus-, ympäristö- ja laatupalveluihin keskittyneen ENW Managementin ja kaksi sisäilman puhtauteen keskittynyttä yritystä[43]: TPA Andersson Oy:n ja Suomen Sisäilmakeskus Oy:n.[44]

Keväällä 2019 Ramboll kertoi ostavansa Strafican, joka on Rambollin mukaan Suomen johtava strategisen liikennesuunnittelun ja liikennemallinnuksen osaaja.[45]

Syyskuussa 2021 Ramboll Finlandin toimitusjohtajana aloitti Maija Jokela.[46]

Vuonna 2022 Inkooseen valmistui kelluva lng-terminaali, joka valmistui poikkeuksellisen nopeasti, 3 kuukaudessa työn aloittamisesta. Kaasuverkkoyhtiö Gasgrid Finlandin mukaan normaalioloissa projektiin olisi mennyt 2-3 vuotta. Aikaa säästyi, kun Inkooseen oli aiemmin suunniteltu kiinteää lng-terminaalia ja siihen liittyvät ympäristövaikutukset oli selvitetty. Suomen huoltovarmuudelle tärkeä projekti sai tukea myös viranomaisilta, jotka käsittelivät lupa-asiat kiireisinä, tavarantoimittajilta, jotka nopeuttivat omia prosessejaan sekä toteuttajilta, jotka toimivat kahdessa vuorossa. Ramboll Finland vastasi satamainfran suunnittelusta.[47]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramboll Finlandin pääkonttori Ramboll village

Ramboll-konserni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ramboll

Ramboll on perustettu vuonna 1945[11]

Ramboll Finland[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramboll-konserni on valinnut Ramboll Finlandin useana vuonna konsernin parhaaksi tai toiseksi parhaaksi liiketoimintayksiköksi.[48]

Vuonna 2022 Ramboll Finland työllisti noin 2 500 ihmistä.[5] Yhtiön liiketoimintoja olivat kiinteistöt & rakentaminen, infra & liikenne, kaupunkisuunnittelu, ympäristö & terveys, vesi, energia, johdon konsultointi ja tietoliikenne.[9]

Ramboll Finlandin pääkonttori, vuonna 2019 valmistunut Ramboll Village, sijaitsee Espoon Perkkaalla.[49]

Projekteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin uusi lastensairaala

Ramboll Finlandin projekteja ovat olleet esimerkiksi

Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramboll haluaa auttaa asiakkaitaan ja yhteiskuntaa siirtymään kohti kestävää kehitystä muun muassa hiilineutraalisuudessa, resurssitehokkuudessa, kiertotaloudessa ja luonnon monimuotoisuudessa.[53] Tammikuussa 2022 Ramboll Finland perusti vastuullisuuskonsultointiin keskittyvän yksikön.[54] Helmikuussa Ramboll-konserni kertoi investoivansa yli 300 miljoonaa euroa alueeseen liittyvän osaamisensa vahvistamiseen.[53]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amos Rexin ala-aula
Oodin julkisivu kesäkuussa 2019
  • Vuonna 2018 Amos Rex sai vuoden betonirakenne -palkinnon. Sen rakennesuunnittelusta palkittiin Sipti Oy, kupolien suunnittelija Sweco Rakennetekniikka Oy ja LVIS-suunnittelusta vastannut Ramboll Finland.[55]
  • Helsingin keskustakirjasto Oodi palkittiin vuonna 2018 Vuoden teräsrakenne -palkinnolla. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelun teki Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennussuunnittelun Ramboll Finland.[56] Oodi sai myös Vuoden Projekti 2019 -palkinnon.[57]
  • Rambollin suunnittelema Heikinkadun rautatiesilta Oulussa valittiin vuoden sillaksi vuonna 2018[58]
  • Vuonna 2018 lapsiasiavaltuutettu myönsi Lapsen parhaaksi -tunnuspalkinnon Ramboll Finlandille, joka antoi ekaluokkalaisten vanhemmille koulunaloitusvapaan.[59]
  • Elokuussa 2019 RAKLI ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry valitsivat Ramboll Finlandin vuoden sähkösuunnittelijaksi[48]
  • Pasilan Tripla -projekti voitti vuoden 2019 Tekla BIM -awardsit. Ramboll Finland toimi Tripla-projektissa rakenne-, geo- ja sähkösuunnittelijan roolissa.[60]
  • Helsinki-Vantaan uudistetun terminaali 2:n[61] rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll. Lentoaseman sisäänkäyntirakennuksen alakatto palkittiin Puupalkinnolla vuonna 2022.[62] Rambollin rakennuttama ja valvoma Serlachiuksen taidesauna palkittiin vuoden betonirakenteena.[63] Tampereen Kansi ja Tampereen Kannen areena[64] voitti Tekla BIM Awards 2022 -kilpailun Suomen ja Baltian yhteisen sarjan. Projektin päätoimijoita olivat Ramboll Finlandin lisäksi SRV Rakennus ja ARCO Tampere.[65]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Etusivu Suomi. Viitattu 19.6.2019.
  2. ↑ a b c d Ramboll Finland Oy Kauppalehti. Viitattu 22.6.2022.
  3. ↑ a b c d e f g h Heimo Hatakka: Kasvuväylä kapenee Talouselämä. Viitattu 17.6.2019.
  4. ↑ Jukka Lyytinen: Ramboll jatkoi kasvuaan Rakennuslehti. 10.3.2023. Viitattu 20.6.2023.
  5. ↑ a b c Yritys Suomi. Viitattu 22.6.2022.
  6. ↑ Company Overview of Ramboll Group A/S Bloomberg Businessweek, businessweek.com. Viitattu 17.8.2014. (englanniksi)
  7. ↑ Suurimmat-työkalu Rakennuslehti. 2022. Viitattu 22.6.2022.
  8. ↑ Ramboll teki tuhtia tulosta – myös liikevaihto uuteen ennätykseen Rakennuslehti. 14.3.2022. Viitattu 22.6.2022.
  9. ↑ a b Palvelut Suomi. Viitattu 22.6.2022.
  10. ↑ a b c d Viatek-Yhtiöt Oy – Osakehistoria www.porssitieto.fi. Viitattu 18.6.2019.
  11. ↑ a b c d e Arvot ja historia Suomi. Viitattu 17.6.2019.
  12. ↑ Ympäristöalan markkinajohtaja tanskalaiskonsernille Kaleva.fi. Viitattu 17.6.2019.
  13. ↑ Heidi Hänninen: Ramboll osti sähkö- ja automaatio-osaamista Tekniikkatalous. Viitattu 17.6.2019.
  14. ↑ a b Hanna Säntti: Ramboll kiilasi Pöyryn kantaan Talouselämä. 5.9.2008. Viitattu 22.6.2023.
  15. ↑ a b Sainio, Rauno: Markku Moilanen siirtyy Rambollin konsernijohtoon – uusi toimitusjohtaja Suomeen haussa Indestrialprime.fi. 10.9.2015. Viitattu 17.3.2016. [vanhentunut linkki]
  16. ↑ Ramboll ostaa Sigma Konsulttien liiketoiminnan Rakennuslehti. 2.9.2008. Viitattu 18.6.2019.
  17. ↑ Ramboll vahvistaa vesihuollon osaamistaan – Tritonet Oy osaksi Rambollia www.vesitalous.fi. Viitattu 18.6.2019.
  18. ↑ Ramboll osti Tuomi Yhtiöt Rakennuslehti. 29.10.2010. Viitattu 18.6.2019.
  19. ↑ Ramboll osti Kari Narkaus Oy:n Rakennuslehti. 2.11.2010. Viitattu 18.6.2019.
  20. ↑ Jarmo Seppälä: Ramboll ostaa Groundian Tekniikkatalous. Viitattu 18.6.2019.
  21. ↑ Ramboll ostaa Net Effectin Rakennuslehti. 1.2.2011. Viitattu 18.6.2019.
  22. ↑ Ramboll osti johdon konsultti Advansiksen Rakennuslehti. 12.4.2011. Viitattu 18.6.2019.
  23. ↑ Ramboll ostaa vaasalaisen Talentekin Rakennuslehti. 1.6.2011. Viitattu 18.6.2019.
  24. ↑ Ramboll osti Entreconin liiketoiminnan Rakennuslehti. 3.10.2011. Viitattu 18.6.2019.
  25. ↑ Jarmo Seppälä: Ramboll osti Alvar Aallon aikaisen suunnittelutoimiston Tekniikkatalous. Viitattu 18.6.2019.
  26. ↑ Ramboll tykittää ostolinjalla Talouselämä. Viitattu 18.6.2019.
  27. ↑ Jarmo Seppälä: Ramboll ostaa ISS Proko Infran Tekniikkatalous. Viitattu 18.6.2019.
  28. ↑ Josi Tikkanen: Ramboll kaupoilla: vahvistusta Pohjois-Suomeen Kauppalehti. Viitattu 18.6.2019.
  29. ↑ Rambollille Fortumin öljylaboratorio Talotekniikka-lehti. 18.4.2013. Viitattu 18.6.2019.
  30. ↑ Ympäristökonsulttijätti ostaa palan kuopiolaista Symoa Yrittajat.fi. 4.9.2013. Arkistoitu 18.6.2019. Viitattu 18.6.2019.
  31. ↑ Ramboll ostaa Pöyryltä liiketoimintaa – 435 asiantuntijaa siirtyy Rambollille Rakennuslehti. 22.4.2014. Sanoma Media Finland. Viitattu 22.4.2014.
  32. ↑ KKV hyväksyi Rambollin ja Pöyryn yrityskaupan (KKV:n tiedote 13.5.2014) 13.5.2014. Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 18.5.2014.
  33. ↑ Tervola, Janne: Ramboll osti ympäristökonsultointiyrityksen Jenkeistä – 1 500 uutta työntekijää Tekniikkatalous.fi. 17.12.2014. Talentum Viitattu = 12.12.2015.
  34. ↑ Ramboll acquires US-based Environ to enter global elite in environment and heath (Ramboll Groupin tiedote) 17.12.2014. Ramboll Group. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)
  35. ↑ Ramboll osti lahtelaisen TL-Suunnittelu Oy:n Rakennuslehti. 31.8.2015. Viitattu 18.6.2019.
  36. ↑ Ramboll osti Projectus Team Oy:n Talotekniikka-lehti.fi. 30.9.2015. Talotekniikka-Julkaisut Oy. Viitattu 12.12.2015.
  37. ↑ Ramboll ostaa joensuulaisen EK-Tiimin www.karjalainen.fi. Viitattu 18.6.2019.
  38. ↑ Ramboll osti seinäjokelaisen rakennesuunnittelutoimiston Rakennuslehti. 2.5.2016. Viitattu 18.6.2019.
  39. ↑ Kari Onniselästä Ramboll Finlandin uusi toimitusjohtaja Rakennuslehti.fi. 14.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
  40. ↑ Ramboll osti Insinööritoimisto E-Westin Rakennuslehti. 2.9.2016. Viitattu 18.6.2019.
  41. ↑ Ramboll kauppasi Lahden ympäristölaboratorion – yli 70:lle henkilölle uusi työnantaja Yle Uutiset. Viitattu 17.6.2019.
  42. ↑ Harri Repo: Ramboll kävi yritysostoksilla Itä-Suomessa – 32 vuotta suunnitteluyrittäjyyttä siirtyy suuryhtiön taskuun Tekniikkatalous. Viitattu 18.6.2019.
  43. ↑ Ville Sanoo: Ramboll jatkaa yrityskauppoja Rakennuslehti. 1.11.2017. Viitattu 17.6.2019.
  44. ↑ Ramboll osti sisäilmakonsultoinnin osaamista Rakennuslehti. 31.10.2017. Viitattu 17.6.2019.
  45. ↑ Ramboll kasvattaa digibisnestään yrityskaupalla – uuden bisneksen ydin Suomessa Rakennuslehti. 30.4.2019. Viitattu 17.6.2019.
  46. ↑ Mikko Pulliainen: DI Maija Jokela, 44, oli parhaillaan vaihtamassa työpaikkaa, kun hänestä tuli Rambollin uusi toimitusjohtaja – Nyt hän kertoo uransa vaikeimmasta paikasta Kauppalehti. Viitattu 22.6.2022.
  47. ↑ Daniel Wallenius: ”Meillä oli käytössämme niin sanotusti best of breed” – kaikki sallitut keinot olivat käytössä, kun normaalisti kolme vuotta kestävä terminaaliurakka vietiin maaliin kuukausissa Rakennuslehti. 9.2.2023. Viitattu 20.6.2023.
  48. ↑ a b c d e Ramboll Finlandista Vuoden 2019 sähkösuunnittelija Talotekniikka-lehti. 28.8.2019. Viitattu 22.6.2022.
  49. ↑ Ramboll Village, insinöörien insinööreille suunnittelema – Projektiuutiset.fi projektiuutiset.fi. Viitattu 18.6.2019.
  50. ↑ Häkkinen, Auri: Suunnittelijat ja rakentajat pitivät Lastensairaalan hoitoprosessit tiukasti mielissään Rakennuslehti. 29.5.2018. Viitattu 18.6.2019.
  51. ↑ Joukkoliikenne | Raide-Jokeri on valmistumassa etuajassa, myös budjetti on alittumassa – mitä siinä tehtiin oikein? Helsingin Sanomat. 22.1.2023. Viitattu 20.6.2023.
  52. ↑ Annastiina Airaksinen: Tieliikenteen päästöjen laskemiseen kehitettiin Suomessa uusi työkalu – Kävi ilmi, että päästötavoitteet on vaikea saavuttaa Tekniikka&Talous. 9.1.2023. Viitattu 20.6.2023.
  53. ↑ a b Ramboll korostaa uudessa strategiassaan kestävää kehitystä Rakennuslehti. 10.2.2022. Viitattu 22.6.2022.
  54. ↑ Ramboll perusti vastuullisuuskonsultoinnin yksikön ja nimitti kaksi uutta johtajaa Rakennuslehti. 4.1.2022. Viitattu 22.6.2022.
  55. ↑ Amos Rex palkittu Vuoden 2018 Betonirakenteena Rakennusteollisuus RT ry. Viitattu 24.6.2019.
  56. ↑ Eeva Törmänen: Keskustakirjasto Oodi palkittiin Vuoden teräsrakenteena: 600- ja 400-tonniset terässillat kannattelevat ylintä kerrosta Tekniikkatalous. Viitattu 18.6.2019.
  57. ↑ Oodi palkittiin jälleen: ”Kansainvälinen projekti, joka toteutettiin haastavissa oloissa” Rakennuslehti. 29.10.2019. Viitattu 22.6.2022.
  58. ↑ Pohjoisen alikulun uudistettu rautatiesilta sai Suomen Rakennusinsinöörien Liiton tunnustuspalkinnon Kaleva. Viitattu 22.6.2022.
  59. ↑ Pikkupoika itki kadulla, eikä kukaan aikuinen pysähtynyt www.iltalehti.fi. Viitattu 22.6.2022.
  60. ↑ Tekla BIM Awards 2019 –kilpailun voitto Pasilan Triplalle Mynewsdesk. Viitattu 6.8.2019.
  61. ↑ Helsinki-Vantaan uusi lähtöaula ja pysäköintialue avautuivat – Näin lentoasema toivottaa matkustajat nyt tervetulleeksi tekniikanmaailma.fi. 2.12.2021. Viitattu 22.6.2022.
  62. ↑ Puupalkinto Helsinki-Vantaan lentoaseman uudelle alakatolle rakennusmaailma.fi. Viitattu 20.6.2023.
  63. ↑ Timo Sormunen: Serlachiuksen taidesauna pokkasi Vuoden Betonirakenne -palkinnon Rakennuslehti. 1.2.2023. Viitattu 20.6.2023.
  64. ↑ Sari Rautanen: Miten Tampereelle rakennettava valtava kansi voi kestää, kun yksi pylväs joutuu kannattelemaan jopa miljoonaa kiloa? "Kuormat ovat kaikkea muuta kuin tavallisia" Aamulehti. 5.4.2018. Viitattu 22.6.2022.
  65. ↑ Tampereen Kansi ja Areena voitti Tekla BIM Awards -kisan Projektiuutiset.fi. 16.6.2022. Viitattu 20.6.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ramboll_Finland&oldid=21638484”