Merihaka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Merihaka
Havshagen
Merihaka, Helsinki from Tervasaari 2.jpg
Kaupunki Helsinki
Osa-alueet osa Vilhonvuorta, joka on Sörnäisten kaupunginosan osa-alue
Postinumero(t) 00530
Lähialueet Hakaniemi, Hanasaari, Kruununhaka

Merihaka (ruots. Havshagen) on kerrostalovaltainen asuinalue meren rannalla Helsingin kantakaupungissa. Se kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan Vilhonvuoren osa-alueelle. Usein se mielletään kuitenkin omaksi kaupunginosakseen.[1] Merihaka sijaitsee merenrannan sekä Hakaniemen sillan ja Sörnäisten rantatien välisellä alueella.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen rakennustöitä vuonna 1972.

Ennen Merihaan rakentamisen aloittamista paikalla oli Wärtsilän – alkujaan Kone- ja Siltarakennus Oy:n – teollisuusrakennuksia. Paikalla on aikoinaan sijainnut Pannukakku-niminen saari, joka yhdistettiin mantereeseen.[2]

Vuosina 1973–1986 rakennettu[2] kerrostaloalue on joidenkin tietojen mukaan saanut nimensä läheisestä Hakaniemestä, toisten mukaan alueen rakentaneen rakennusliike Hakan mukaan.

Merihaan kuuluisin asukas lienee ollut Suomen pitkäaikaisin pääministeri Kalevi Sorsa, jonka taloa Hakaniemenranta 16:ssa alettiin kutsua ”Sorsanpesäksi”.lähde? Rakennuksen seinässä on nykyään Sorsasta kertova muistolaatta.

Helsingin verotoimisto muutti Merihakaan (Haapaniemenkatu 7-9) joulukuussa 1974, ja ehkä siksi Sörnäisten rantatien yli vievää kävelysiltaa sanotaan Huokausten sillaksi. Entisessä veroviraston kiinteistössä on vuoden 2015 alusta lähtien toiminut Stadin Ammattiopiston toimipaikka.

Yleiskuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sörnäisten rantatie, yksi Helsingin monikaistaisista pääkaduista, kulkee Merihaan edustalla.
Näkymä Merihakaan kesällä 2005 Siltavuorenrannan suunnasta. Etualalla ravintolalaiva Wäiski.
Merihaka Sompasaaresta päin, vuonna 2016.

Merihaan alueelle tunnuksenomaista on 1960–1970-lukujen kaupunkisuunnittelullinen periaate, jonka mukaan rajattomasti kasvavan yksityisautoliikenteen vuoksi jalankulkuväylät ja lasten leikkialueet tuli erottaa eri tasolle katuverkosta. Tämän vuoksi alueelle rakennettiin betoninen pihakansi – kuten Itä-Pasilaankin – jonka alapuolella sijaitsee yli tuhat autopaikkaa. Kannen alapuolella Merihaan läpi kulkee Haapaniemenkatu, jota käyttävät bussilinjoista 55 ja 502.

2020-luvulla alueen maisema muuttuu hieman, kun Hakaniemenrannalta Nihtiin rakennetaan 400-metrinen Merihaansilta, joka on osa Kruunusillat-pikaraitioyhteyttä Laajasaloon. Rakennustöiden alustavat valmistelut Hakaniemen ja Merihaan ympäristössä alkoivat maaperätutkimuksilla kesällä 2020.[3] Merihaan kupeessa oleva 1960–luvulla rakennettu Hakaniemen silta puretaan ja vaihdetaan matalampaan tieliikennesiltaan vuoteen 2024 mennessä.[4]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihakannen päällys on varattu jalankulkijoille, ja myös Merihaan palvelut löytyvät sieltä. Merihaassa toimii K-Market Merihaka, apteekki, lounasravintola Tornitupa, ravintola Bali Bagus, urheilukeskus Merihaan Pallohalli ”Meripeli” sekä kaksi baaria, Meripub ja Sir Oliver. Suvilahteen, Merihaan koillispuolelle on ankkuroitu ravintolalaiva Merikerho.

Seurat ja järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kansalaisjärjestöt, kuten Suomi-Venäjä -seura, pitävät majaa Merihaassa. Merihaan rannalle, Hakaniemenranta 17, perustettiin vuonna 2013 Kulttuurisauna.

Merihaan alueen kaupunginosayhdistyksenä toimii Merihaka-Seura.

Tunnettuja merihakalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merihaka fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Me Stallarit, MTV3-kanavan vuonna 2004 esitetty komediasarja
  • Mämmilä-sarjakuvan tapahtumat ovat muutamassa tarinassa sijoittuneet Mämmilän sijaan urbaaniin Merihakaan.
  • Karppi -sarjan päähenkilö Sofia Karppi asuu Merihaassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paikkatietopalvelu Helsingin kaupunki (kun valitaan "Kiinteistörajakartta", kartassa näkyvät myös kaupunginosien rajat). Viitattu 10.6.2011.
  2. a b Itsenäisyytemmen vuosikymmenten rakennuksia Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 10.6.2011.
  3. Koskela, Miika: Myllerrys jatkuu Helsingissä: pian aletaan rakentaa kolmen sillan kokonaisuutta, ja se tietää paikallisille kovia aikoja – yhdestä sillasta tulee Suomen pisin Helsingin Sanomat. 7.7.2020. Viitattu 13.4.2021.
  4. Itäisen kantakaupungin ja liikenteen keskus Uutta Helsinkiä. 3.12.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 13.4.2021.
  5. Kenttämaa, Juhani: Vuoden graafikko Vilunki 3000: “Minut pahoinpideltiin muutaman julisteen takia” Yle Uutiset. 25.2.2017. Viitattu 30.8.2021.
  6. a b Huhtanen, Jarmo: Suomen kuuluisin Sorsanpesä Helsingin Sanomat. 23.4.2007. Viitattu 30.8.2021.
  7. Huhtanen, Jarmo: Merihaan kanjoneissa voi kuulla suden ulvovan ja leijonan karjuvan Helsingin Sanomat. 23.4.2007. Viitattu 30.8.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Merihaka.