Merihaka
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Pääosin lähteetön |
| Merihaka | |
|---|---|
| Havshagen | |
 |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Osa-alueet | osa Vilhonvuorta, joka on Sörnäisten kaupunginosan osa-alue |
| Postinumero(t) | 00530 |
| Lähialueet | Hakaniemi, Hanasaari, Kruununhaka |
Merihaka (ruots. Havshagen) on kerrostalovaltainen asuinalue meren rannalla Helsingin kantakaupungissa. Se kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan Vilhonvuoren osa-alueelle. Usein se mielletään kuitenkin omaksi kaupunginosakseen.[1] Merihaka sijaitsee merenrannan sekä Hakaniemen sillan ja Sörnäisten rantatien välisellä alueella.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen Merihaan rakentamisen aloittamista paikalla oli Wärtsilän – alkujaan Kone- ja Siltarakennus Oy:n – teollisuusrakennuksia. Paikalla on aikoinaan sijainnut Pannukakku-niminen saari, joka yhdistettiin mantereeseen.[2]
Vuosina 1973–1986 rakennettu[2] kerrostaloalue on joidenkin tietojen mukaan saanut nimensä läheisestä Hakaniemestä, toisten mukaan alueen rakentaneen rakennusliike Hakan mukaan.
Merihaan kuuluisin asukas lienee ollut Suomen pitkäaikaisin pääministeri Kalevi Sorsa, jonka taloa Hakaniemenranta 16:ssa alettiin kutsua ”Sorsanpesäksi”. Rakennuksen seinässä on nykyään Sorsasta kertova muistolaatta.
Helsingin verotoimisto muutti Merihakaan (Haapaniemenkatu 7-9) joulukuussa 1974, ja ehkä siksi Sörnäisten rantatien yli vievää kävelysiltaa sanotaan Huokausten sillaksi. Entisessä veroviraston kiinteistössä on vuoden 2015 alusta lähtien toiminut Stadin Ammattiopiston toimipaikka.
Yleiskuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merihaan alueelle tunnuksenomaista on 1960–1970-lukujen kaupunkisuunnittelullinen periaate, jonka mukaan rajattomasti kasvavan yksityisautoliikenteen vuoksi jalankulkuväylät ja lasten leikkialueet tuli erottaa eri tasolle katuverkosta. Tämän vuoksi alueelle rakennettiin betoninen pihakansi – kuten Itä-Pasilaankin – jonka alapuolella sijaitsee yli tuhat autopaikkaa. Kannen alapuolella Merihaan läpi kulkee Haapaniemenkatu, jota käyttävät bussilinjoista 55 ja 502.
2020-luvulla alueen maisema muuttuu hieman, kun Hakaniemenrannalta Nihtiin rakennetaan 400-metrinen Merihaansilta, joka on osa Kruunusillat-pikaraitioyhteyttä Laajasaloon. Rakennustöiden alustavat valmistelut Hakaniemen ja Merihaan ympäristössä alkoivat maaperätutkimuksilla kesällä 2020.[3] Merihaan kupeessa oleva 1960–luvulla rakennettu Hakaniemen silta puretaan ja vaihdetaan matalampaan tieliikennesiltaan vuoteen 2024 mennessä.[4]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pihakannen päällys on varattu jalankulkijoille, ja myös Merihaan palvelut löytyvät sieltä. Merihaassa toimii K-Market Merihaka, apteekki, lounasravintola Tornitupa, ravintola Bali Bagus, urheilukeskus Merihaan Pallohalli ”Meripeli” sekä kaksi baaria, Meripub ja Sir Oliver. Suvilahteen, Merihaan koillispuolelle on ankkuroitu ravintolalaiva Merikerho.
Seurat ja järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monet kansalaisjärjestöt, kuten Suomi-Venäjä -seura, pitävät majaa Merihaassa. Merihaan rannalle, Hakaniemenranta 17, perustettiin vuonna 2013 Kulttuurisauna.
Merihaan alueen kaupunginosayhdistyksenä toimii Merihaka-Seura.
Tunnettuja merihakalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eevil Stöö, tuottaja, artisti
- Ruudolf, rap-artisti
- Vilunki 3000 (oikealta nimeltään Mikko Viljakainen), muusikko, graafikko ja radiotoimittaja[5]
- Jermu Laine, poliitikko[6]
- Martta Salmela-Järvinen, poliitikko
- Esa Salminen, kirjailija
- Tarmo Koivisto, sarjakuvapiirtäjä[7]
- Anneli Sauli, näyttelijä
- Kalevi Sorsa, pääministeri[6]
- Teivo Teivainen, professori
Merihaka fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Me Stallarit, MTV3-kanavan vuonna 2004 esitetty komediasarja
- Mämmilä-sarjakuvan tapahtumat ovat muutamassa tarinassa sijoittuneet Mämmilän sijaan urbaaniin Merihakaan.
- Karppi -sarjan päähenkilö Sofia Karppi asuu Merihaassa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Paikkatietopalvelu Helsingin kaupunki (kun valitaan "Kiinteistörajakartta", kartassa näkyvät myös kaupunginosien rajat). Arkistoitu 11.6.2011. Viitattu 10.6.2011.
- ↑ a b Itsenäisyytemmen vuosikymmenten rakennuksia Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 7.1.2010. Viitattu 10.6.2011.
- ↑ Koskela, Miika: Myllerrys jatkuu Helsingissä: pian aletaan rakentaa kolmen sillan kokonaisuutta, ja se tietää paikallisille kovia aikoja – yhdestä sillasta tulee Suomen pisin Helsingin Sanomat. 7.7.2020. Viitattu 13.4.2021.
- ↑ Itäisen kantakaupungin ja liikenteen keskus Uutta Helsinkiä. 3.12.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 13.4.2021.
- ↑ Kenttämaa, Juhani: Vuoden graafikko Vilunki 3000: “Minut pahoinpideltiin muutaman julisteen takia” Yle Uutiset. 25.2.2017. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ a b Huhtanen, Jarmo: Suomen kuuluisin Sorsanpesä Helsingin Sanomat. 23.4.2007. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ Huhtanen, Jarmo: Merihaan kanjoneissa voi kuulla suden ulvovan ja leijonan karjuvan Helsingin Sanomat. 23.4.2007. Viitattu 30.8.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Halonen käväisi asuntonäytössä Merihaassa, Ilta-Sanomat 4.5.2009
- Ylen Elävä arkisto: Merihaka on betonitornien harmaa laidun
- HS 2.9.2013: Parjattu ja rakastettu Merihaka täyttää 40 vuotta
- Helsingin parjattu betonilähiö Merihaka ilmentää tasa-arvoa ja nuorten arkkitehtien kapinaa, Yle 7.9.2013