Laajasalo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laajasalo
Degerö
Kaupungin kartta, jossa Laajasalo korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Laajasalo korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 49
Pinta-ala 16,55 km² 
Väkiluku 16 486  (1.1.2005)
Väestötiheys 996 as./km²
Osa-alueet Yliskylä, Jollas, Tullisaari, Kruunuvuorenranta ja Hevossalmi
Postinumerot 00840, 00841, 00850, 00860, 00861, 00870
Lähialueet Kulosaari, Herttoniemenranta, Tammisalo, Santahamina, Vartiosaari, Villinki

Laajasalo (ruots. Degerö) on saari ja Helsingin 49. kaupunginosa Itä-Helsingissä. Kaupunginosan osa-alueita ovat Yliskylä, Jollas, Hevossalmi, Tullisaari ja Kruunuvuorenranta. Helsingin peruspiirin numero 603:n nimi on sama kuin kaupunginosan eli myös Laajasalo. Peruspiiriin kuuluvat Laajasalon kaupunginosan lisäksi Santahaminan, Vartiosaaren ja Villingin kaupunginosat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajasalon kirkko vuonna 2007.

Alkujaan Laajasalon erotti manteresta nykyisen Tammisalon kanavan kohdalla sijainnut salmi. Se kuitenkin maatui umpeen jo 1700-luvulla, jolloin alue tuli niemeksi. Kun etelämmäksi 1800-luvulla rakennettiin nykyinen Laajasalon kanava, Laajasalo tuli jälleen saareksi, mutta siihen alkujaan kuulunut Tammisalo jäi kanavan toiselle puolelle ja siten osaksi mannerta.

Laajasalon ensimmäiset pysyvät asukkaat saapuivat todennäköisesti Ruotsista esihistoriallisen ajan lopulla tai varhaiskeskiajalla siitä päätellen, että saaren vanhin paikannimistö on ruotsalaisperäistä. Tosin aiemminkin ehkä hämäläiset lienevät käyttäneet Laajasalon rantavesiä kalastusalueina, eikä pysyvien asumusten olemassaolo ole poissuljettu. Ruotsin vallan aikana saarelle perustettiin kartanoita, muun muassa Degerö (1600-luvun puolivälissä), Stansvik (erotettiin Degeröstä 1798) ja Turholm (oli olemassa ainakin jo 1500-luvulla). Stansvikin kartanon mailla toimi useaan otteeseen rautakaivos vuodesta 1776 alkaen, viimeksi vuonna 1839. Sieltä on löydetty muitakin arvokkaita mineraaleja kuten ametisteja.[1] Kaitalahdessa toimi vuosina 1787–1789 pieni hopeakaivos, josta saatiin myös lyijyä ja sinkkiä.[1] Jollaksen "kartano" ei ole koskaan ollut varsinainen säteritila, toisin kuin Uppbyn tila, jonka päärakennus on kuitenkin kartanoksi hyvin vaatimaton.

Krimin sodan eli Itämaisen sodan aikana Laajasalon lävitse Herttoniemestä Santahaminaan rakennettiin tie sotilaallisia tarkoituksia varten. Tällä tiellä oli myöhemmin ratkaiseva merkitys Etelä-Laajasalon huvila-asutuksen synnylle. Osa tiestä on nykyään nimeltään Vanha Sotilastie. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa monilla varakkailla helsinkiläisillä oli kesähuviloita Laajasalossa. Kieltolain aikana saari oli yksi pirtun salakuljetusreiteistä Virosta Suomeen – paikalliset kalastajat käyttivät tähän tarkoitukseen veneitään. Jatkosodan aikana saarella toimi läheistä pääkaupunkia suojaamassa 101:s raskas ilmatorjuntapatteri "Itä", jolla oli neljä 75 millimetrin Škoda-ilmatorjuntatykkiä. Tykkiasemat ovat yhä näkyvissä Aake Pesosen puistossa. Ilmatorjuntapatteri osallistui mm. Helsingin puolustustaisteluun helmikuussa 1944.

Laajasalo kuului Helsingin maalaiskuntaan, kunnes se liitettiin Helsinkiin vuoden 1946 alussa toteutetussa suuressa alueliitoksessa. Vuonna 1922 se oli muodostettu taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Alueliitokseen saakka saaresta käytettiin vain ruotsinkielistä nimeä Degerö, mutta vuonna 1946 otettiin käyttöön suomennos Laajasalo (vanh. ruots. deger = suuri).

Öljysataman perustamista tuolloiseen Degeröhön oli suunniteltu jo 1930-luvulla. S/S Viiri toi ensimmäisen lastin öljysatamaan 27. marraskuuta 1951. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa saarelle rakennettiin runsaasti kerrostaloja. Vilkkain rakennustoiminta pääsi käyntiin, kun Uppbyn tilan omistaja myi noin sata hehtaaria maitaan rakennusliike Wuoriolle. Uppbyn tilan päärakennus tunnetaan nykyään Ylistalona.

Lounaiskärjessä sijaitsee Helsingin öljysatama, jonka tilalle suunnitellaan uutta Kruunuvuorenrannan asuntoaluetta. Pienempää yritystoimintaa edustavat kaksi venealan yritysten keskittymää Sarvaston venesatamassa ja Puuskaniemessä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkinen liikenne hoidetaan metron liityntälinjoin Herttoniemen metroasemalle. Lisäksi Laajasaloon kulkee yöbusseja Rautatientorilta aikoina, jolloin metro ei kulje.

Elokuussa 2016 päätettiin toteuttaa Kruunusillat-hanke, joka sisältää kymmenen kilometrin mittaisen raitiotieyhteyden ja kolme uutta siltaa Helsingin keskustan, Laajasalon ja Yliskylän välille. Siltojen rakennus alkaa vuonna 2018.[2]

Palvelut ja toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa kaupallisista palveluista on keskittynyt Yliskylään, jossa on myös kirjasto, kirkko ja terveyskeskus. Laajasalon ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan uutta, nykyaikaisempaa ostoskeskusta. Se tullaan rakentamaan huoltoaseman ja Reposalmentien väliin. Kirjasto siirretään joko ostoskeskuksen toiseen kerrokseen tai Reposalmentien pohjoispuolelle, kirkkoa vastapäätä. Vanhan ostoskeskuksen paikalle tulee asuinkerrostaloja.

Laajasalossa on kaksi suomenkielistä peruskoulun ala-astetta (Tahvonlahden ja Poikkilaakson ala-asteet) ja yksi yhtenäinen peruskoulu (Laajasalon peruskoulu). Peruspiirissä on lisäksi Santahaminan ala-aste. Lukio lakkautettiin vuonna 2009, jolloin se yhdistettiin Etu-Töölön lukioon. Ruotsinkielinen ala-aste Degerö lågstadieskola on nimestään huolimatta Herttoniemessä, tosin erittäin lähellä Laajasalon siltaa. Helsingin kristillinen opisto, Suomen vanhin kristillinen kansanopisto, toimii saaren pohjoisosassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sigbritt Backman ym.: Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä, Minnen och sevärdheter i Östra Helsingfors, s. 100-101. Itä-Helsingin kulttuuriseura r.y., 2000.
  2. Kettunen, Katriina: Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat Yle Uutiset. 31.8.2016. Viitattu 31.8.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laajasalo.
  • Halén, Harry: Venäläisten toimista Degerön saarella 1577–1917. Unholan aitta, 2004, nro 21. ISSN 1795-4657.
  • Strang, Jan. Laajasalolaiset punakukkoa kurittamassa : Degerö FBK - Laajasalon VPK 100 vuotta 1913–2013 (ja siinä sivussa hieman Laajasalon vanhan kyläyhteisön historiaa). – Helsinki, 2013. – ISBN 978-952-93-2673-0.
  • Strang, Jan: Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia. Kirjan sivuilla 246–275 luku: Laajasalon lähisaaret. Helsinki: Antiikki-Kirja, 2016. ISBN 978-951-98135-2-3.