Villa Hällebo
| Villa Hällebo | |
|---|---|
 Rakennus asuinkäytössä kesällä 2000. |
|
| Sijainti | Kruunuvuorenranta, Helsinki |
| Koordinaatit | 60°10′26″N 25°00′54″E / 60.17396°N 25.01487°E |
| Rakennustyyppi | huvila |
| Valmistumisvuosi | 1890-luku[1] |
| Tuhoutui | 7. toukokuuta 2021 |
| Rakennuttaja | Carl Fredrik Enholm |
| Tyylisuunta | uusrenessanssi[1] |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | vaakalaudoitus |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Villa Hällebo oli historiallinen puuhuvila Laajasalon Kruunuvuorenrannassa Helsingissä ja viimeinen yhä jäljellä ollut rakennus Kruunuvuoren huvila-alueella. Villa Hällebo oli rakennettu 1890-luvulla ja rakennus edusti tyyliltään uusrenessanssia.[2][3]
Villa Hällebo tuhoutui laajassa tulipalossa 7. toukokuuta 2021. Rakennus paloi maan tasalle.[4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Villa Hällebon historia alkoi 1890-luvulla, kun konttoristi Carl Fredrik Enholm etsi paikkaa uudelle kesähuvilalleen. Enholm päätyi vuokraamaan huvilatontin Kruunuvuoresta Uppbyn kartanon omistajalta Axel Lindbergiltä 23. elokuuta 1893 ja rakennutti vuokraamalleen tontille Villa Hällebon. Tuolloin vuokra-ajaksi sovittiin 50 vuotta. Vuonna 1900 Enholm myi Villa Hällebon kauppias Ludvig Lundinille ja samalla siirsi Lundinille myös maanvuokraoikeutensa.[2]
Vuonna 1914 huvila siirtyi Cygnaeuksen suvulta Algol-yhtiön toimitusjohtajalle varakonsuli Albert Goldbeck-Löwelle.
Sota ja Neuvostoliiton omistusaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Villa Hällebo vaurioitui vuoden 1944 Helsingin ilmapommituksissa toisessa maailmansodassa. Kaikki huvilan ikkunat rikkoutuivat, kuten myös yksi sisä- ja ulkoseinä. Kaikki huvilan tapetit ja kolme ovea vaurioituivat.[3][2] Rakennus kunnostettiin kuitenkin vuonna 1946, ja uusi vuokralainen, Algolin työntekijä Bruno Montell, asettui taloksi.[3] Goldbeck-Löwe-suvun aika Kruunuvuoressa ja Villa Hällebon omistajina päättyi sodan jälkeen, kun Suomessa sijainnut saksalainen omaisuus takavarikoitiin Neuvostoliitolle. Villa Hällebo siirtyi Neuvostoliiton kaupalliselle edustustolle Suomessa.[5] Neuvostoliiton omistusaikana Villa Hällebossa asui Suomen kommunistipuolueen kesävuokralaisia. Helsingin olympialaisten aikaan tšekkoslovakialainen juoksija Emil Zátopek kävi neuvostoliittolaisten vieraana ja juoksi Kruunuvuorenlammen ympäri näytösluonteisesti.[3]
1950-luvulta 2000-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinäkuussa 1955 rakennusliike Palkkiyhtymä Oy:n perustaja, vuorineuvos Aarne J. Aarnio osti Villa Hällebon itselleen. Aarnio anoi Helsingin kaupungilta rakennuslupaa kerrostaloille Kruunuvuoren alueelle useaan otteeseen vuosina 1960–1998, mutta rakennuslupaa ei myönnetty.[3] 2000-luvun alussa Kruunuvuoren huvila-alue kärsi jatkuvasta ilkivallasta ja huviloita tuhoutui tulipaloissa. Villa Hällebo kuitenkin säilyi asuttuna vuoteen 2013 asti,[1] jolloin huvilan viimeinen kesäasukas Jouko Röpelinen vietti viimeisen kesänsä Villa Hällebossa. Röpelinen, joka työskenteli Palkkiyhtymä Oy:ssä, käytti huvilaa kesäasuntonaan vuodesta 2000.[3]
Villa Hällebossa ja sen ympäristössä on kuvattu elokuvia, kuten vuonna 2003 ensi-illan saanut Pekka Karjalaisen ohjaama Beatlehem.[6]
Vuonna 2016 Villa Hällebon omistava Aarne ja Saara Aarnion kuolinpesä myi huvilan Helsingin kaupungille. Villa Hällebossa ei ollut sähköä, eikä vesi- ja viemärijohtoja voitu louhia alueen ympäristöarvojen vuoksi.[3][7]
Purkutuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viimeiseksi Villa Hällebo oli Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaupungin omistukseen huvila päätyi varsin huonokuntoisena vuonna 2016. Kaupungin suorittaman kuntoselvityksen mukaan huvila oli romahtamisvaarassa. Jäätyään autioksi vuonna 2013 Villa Hällebo kärsi pahoin ilkivallasta.[7]
Helsingin kaupunki etsi huvilalle sopivaa ostajaa, jota ei kuitenkaan löytynyt. Kaupunki edellytti, että ostajalla tulisi olla riittävät resurssit korjata rakennus, sekä aikomus ottaa se alueelle kaavaillulle virkistysalueelle sopivaan käyttöön. Asuminen huvilassa ei kaavan mukaan olisi sallittua. Kun ostajaa ei löytynyt, huvila sai purkutuomion vuoden 2020 syyskuussa.[1][8]
Ennen purkupäätöstä Helsingin kaupunki suunnitteli yhdessä Museoviraston kanssa Villa Hällebon suojelua.[7]
Uusi mahdollisuus ja tulipalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yle uutisoi vuoden 2021 alussa, että Villa Hällebo oli mahdollisesti sittenkin saamassa uuden mahdollisuuden purkutuomiosta huolimatta. Kruunuvuoren aluerakentamisen projektijohtaja Ulla Loukkaanhuhta kertoi tuolloin, että työryhmä aikoi valmistella huvilan tilaa koskevan ehdotuksen poliittisille päätöksentekijöille vuoden 2021 alussa.[3] Rakennus kuitenkin tuhoutui tuntemattomasta syystä syttyneessä tulipalossa 7. toukokuuta 2021.[4]
Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huvila edusti uusrenessanssia. Yksi sen merkittävimmistä piirteistä oli suuri lasitettu kuisti, josta aukesi näkymät merelle. Kuisti oli alun perin ollut avokuisti. Huvilan yhteydessä oli myös Adolf Goldbeck-Löwen vuonna 1938 rakennuttama hirsinen rantasauna, jolle johti pihasta graniittiset portaat. Sauna tuhoutui tulipalossa vuonna 2013. Villa Hällebon seinät olivat vaakalaudoitetut ja ikkunoiden, kuten myös räystäiden vuorilaudat olivat koristeelliset. Talossa oli avoin luonnonkivisokkeli, joka oli peitetty koristeristikoin. Huvilasta löytyi myös osittainen maakellari. Väritykseltään Villa Hällebo oli vaalean keltainen. Ovien ja ikkunoiden puitteet olivat vihreät.[6][9]
Villa Hällebossa oli kaksi muurattua savupiippua, joiden ympärillä oli keittiön puuliesi, sekä metallipäällysteisiä uuneja. Rakennuksen alakerrassa oli kolme asuinhuonetta, keittiö ja suuri lasikuisti. Yläkerrassa sijaitsee kolme huonetta, halli sekä parveke. Alkuperäinen pärekatto oli peitetty tai korvattu huopakatteella. Seinien tapetit oli osittain poistettu sisältä niin, että paljas hirsi oli näkyvissä. Puiset lautalattiat olivat myös maalatut, mutta helmiponttipanelikatot olivat sisältä maalaamattomat.[2]
Huvilassa oli mahdollisesti ollut kesävesijohto. Juoksevaa vettä ei ollut. Huvilan alapuolella rinteessä sijaitsi kaksi kaivoa.[2]
Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lista Villa Hällebon omistajista[2]:
- konttoristi Carl Fredrik Enholm (1893–1900)
- kauppias Ludvig Lundin (1900–1913)
- varakonsuli Albert Goldbeck-Löwe ja hänen perikuntansa (1913–1946)
- Neuvostoliiton kaupallinen edustusto Suomessa (1946–1955)
- vuorineuvos Aarne J. Aarnio (1955–2013)
- Aarne ja Saara Aarnion kuolinpesä (2013–2016)
- Helsingin kaupunki (2016–2021)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Wesander, Merja: Villa Hällebo Kruunuvuoressa Finna (finna.fi). 26.9.2020. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 19.5.2021.
- ↑ a b c d e f Villa Hellebo /Hällebo; Kruunuvuori, no 5; Helsinki Helsingin Kaupunginmuseo. Arkistoitu 10.1.2021. Viitattu 8.1.2021.
- ↑ a b c d e f g h Marttinen,Vesa: Yli satavuotias huvila kesti Helsingin pommituksen, mutta ilkivalta oli sille liikaa – nyt purkua odottava talo on saamassa vielä yhden mahdollisuuden Yle Uutiset. 3.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ a b Koskela, Miika: Kruunuvuorenrannan viimeinen yli satavuotias huvila paloi maan tasalle – sammutustyöt jatkuivat pitkälle yöhön asti Yle Uutiset. 7.5.2021. Viitattu 9.5.2021.
- ↑ Nostalgia: Kruunuvuoren huvilakylä Helsingissä muuttui säätyläisten kesäparatiisista aavekyläksi Kotiliesi 16/2017 -lehti. Viitattu 8.1.2021.
- ↑ a b Kadonnutta arkkitehtuuria – Kruunuvuoren viimeinen huvila – Lassilahirvilammi.fi lassilahirvilammi.fi. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ a b c Kaisa Paastela: Viimeinenkin talo puretaan Helsingin historialliselta huvila-alueelta – se on vaarallinen, eikä sisälle saa mennä Helsingin Uutiset. 28.9.2020. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Kruunuvuoressa puretaan huonokuntoinen huvilarakennus ja parannetaan ulkoilureittiä Helsingin kaupunki. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Kruunuvuoren huvilat: Villa Hällebo - Urbanex Ninja Urbanex Ninja ☠️ Urban Exploring. Viitattu 7.1.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Villa Hällebo Wikimedia Commonsissa
