Emil Zátopek

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emil Zátopek
Henkilötiedot
Syntynyt19. syyskuuta 1922
Kopřivnice
Kuollut22. marraskuuta 2000 (78 vuotta)
Praha
Yleisurheilija
Pituus 182 cm
Paino 68 kg ja 72 kg
Laji 5 000 metrin juoksu, 10 000 metrin juoksu, kestävyysjuoksu ja maraton
Mitalit
Zátopek (vasemmalla) ja Reinaldo Gorno Helsingin olympialaisissa 1952
Zátopek (vasemmalla) ja Reinaldo Gorno
Helsingin olympialaisissa 1952
Maa:  Tšekkoslovakia
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Lontoo 1948 10 000 m
Kultaa Kultaa Helsinki 1952 10 000 m
Kultaa Kultaa Helsinki 1952 5 000 m
Kultaa Kultaa Helsinki 1952 maraton
Hopeaa Hopeaa Lontoo 1948 5 000 m
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Bryssel 1950 10 000 m
Kultaa Kultaa Bryssel 1950 5 000 m
Kultaa Kultaa Bern 1954 10 000 m
Pronssia Pronssia Bern 1954 5 000 m

Emil Zátopek Cs-Emil Zatopek.ogg kuuntele ääntämys (ohje) (19. syyskuuta 1922 Kopřivnice22. marraskuuta 2000 Praha) oli tšekkoslovakialainen kestävyysjuoksija ja nelinkertainen olympiavoittaja.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emil Zátopek voitti Lontoon kesäolympialaisissa 1948, 10 000 metrin juoksussa kultaa ajalla 29.56,6 (vaikka juoksi matkaa kilpaa vasta toista kertaa) ja hopeaa 5 000 metrillä belgialaisen Gaston Reiffin jälkeen ajalla 14.17,8[1].

Seuraavana vuonna Zátopek rikkoi 10 000 metrin juoksun maailmanennätyksen kahdesti ja rikkoi oman ennätyksen kolmesti seuraavan neljän kauden aikana. Hän myös rikkoi 5 000 metrin ennätyksen 1954, 20 kilometrin ennätyksen kahdesti 1951, tunnin juoksun ennätyksen kahdesti 1951, 25 kilometrin ennätyksen kahdesti vuosina 1952 ja 1955 sekä 30 kilometrin ennätyksen vuonna 1952.

Suomalaiset oppivat tuntemaan Zátopekin viimeistään hänen voitettuaan kolme kultaa Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Hän otti kultaa 5 000 ja 10 000 metrin juoksuissa ja päätti viime hetkellä ottaa osaa maratonjuoksuun, voittaen siinä kolmannen kultamitalin. Hän teki uudet olympiaennätykset kaikilla kolmella matkalla.

Zátopek voitti myös 1950 Euroopan mestaruudet 5 000 ja 10 000 metrillä ja uusi 10 000 metrin voittonsa seuraavissa kisoissa. Kaksi viikkoa ennen vuoden 1956 kesäolympialaisia häneltä leikattiin tyrä, mutta silti hän sijoittui maratonilla kuudenneksi. Zátopek lopetti juoksemisen seuraavalla kaudella.

Zátopek juoksi 1. marraskuuta 1953 Stara Boleslavissa 10 000 metriä aikaan 29.01,6. Hänen kuuden mailin väliaikansa oli 28.09,4.[2] Hän voitti 1. tammikuuta 1954 São Paulon yöjuoksun ja sai 200 kg palkintoja.[3]

Zátopek tuli erityisen tunnetuksi irvistyksestään juoksun aikana ja usein häntä kutsuttiin lempinimellä ”Tšekkiläinen veturi”. Suomalaisilta Zátopek sai lempinimekseen ”Satupekka”. Myös hänen vaimonsa Dana Zátopková oli huippu-urheilija: hän voitti keihäänheitossa kultaa olympialaisissa 1952 ja hopeaa 1960. Kansallissankari Zátopek oli merkittävä hahmo maansa kommunistisessa puolueessa. Hän kuitenkin kannatti puolueen demokraattista siipeä ja Prahan kevään jälkeen hänet erotettiin kaikista merkittävistä tehtävistä ja siirrettiin rangaistukseksi töihin uraanikaivokselle. Zátopek kuoli vuonna 2000 pitkäaikaiseen sairauteen Prahassa 78-vuotiaana. Kuolemansa jälkeen hänelle myönnettiin Pierre de Coubertin -mitali.

Teoksia Zátopekista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mannerla, Einari & Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1952, s. 360. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
  2. Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1955, s. 342. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1954.
  3. Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1955, s. 343. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1954.
  4. Kartastenpää, Tero: Hyväntuulinen urheilutähti. Helsingin Sanomat, 14.4.2023, s. B 6. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Gunder Hägg, Ruotsi
Miesten 5 000 metrin maailmanennätyksen haltija
30. toukokuuta 1954 – 29. elokuuta 1954
Seuraaja:
Vladimir Kuts, Neuvostoliitto
Edeltäjä:
Viljo Heino, Suomi
Miesten 10 000 metrin maailmanennätyksen haltija
11. kesäkuuta 1949 – 1. syyskuuta 1949
Seuraaja:
Viljo Heino, Suomi
Edeltäjä:
Viljo Heino, Suomi
Miesten 10 000 metrin maailmanennätyksen haltija
22. lokakuuta 1949 – 15. heinäkuuta 1956
Seuraaja:
Sandor Iharos, Unkari
Edeltäjä:
Viljo Heino, Suomi
Miesten tunnin juoksun maailmanennätyksen haltija
15. syyskuuta 1951 – 24. elokuuta 1963
Seuraaja:
Bill Baillie, Uusi-Seelanti
Edeltäjä:
Viljo Heino, Suomi
Miesten 20 000 metrin maailmanennätyksen haltija
15. syyskuuta 1951 – 24. elokuuta 1963
Seuraaja:
Bill Baillie, Uusi-Seelanti
Edeltäjä:
Mikko Hietanen, Suomi
Miesten 25 000 metrin maailmanennätyksen haltija
26. lokakuuta 1952 – 27. syyskuuta 1955
Seuraaja:
Albert Ivanov, Neuvostoliitto
Edeltäjä:
Albert Ivanov, Neuvostoliitto
Miesten 25 000 metrin maailmanennätyksen haltija
29. lokakuuta 1955 – 21. heinäkuuta 1965
Seuraaja:
Ron Hill, Iso-Britannia
Edeltäjä:
Jakov Moškachenkov, Neuvostoliitto
Miesten 30 000 metrin maailmanennätyksen haltija
26. lokakuuta 1952 – 21. lokakuuta 1956
Seuraaja:
Antti Viskari, Suomi