Maraton

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maraton
Juoksijoita olympiamaratonilla 2016
Juoksijoita olympiamaratonilla 2016
Miesten ennätykset
Maailmanennätys Kenia Eliud Kipchoge
2.01.39 (2018)
Olympiaennätys Kenia Samuel Wanjiru
2.06.32 (2008)
Naisten ennätykset
Maailmanennätys Iso-Britannia Paula Radcliffe
2.15.25 (2003)
Olympiaennätys Etiopia Tiki Gelana
2.23.07 (2012)

Maraton eli maratonjuoksu on 42,195 kilometrin kestävyysjuoksumatka. Maraton on ollut kesäolympialaisten ohjelmassa ensimmäisistä kisoista 1896 alkaen. Juoksumatkan pituus ja nimi perustuvat kreikkalaiseen taruun, jossa sotilas Feidippides juoksi Marathonin kylästä Ateenaan noin 40 kilometrin matkan ilmoittamaan persialaisten lyömisestä Marathonin taistelussa.[1][2] Maratonjuoksun nykyinen pituus vakiintui vuoden 1908 kesäolympiakisoissa.[2] Maratonin juokseminen on hyvin vaativa urheilusuoritus. Nykyinen miesten maailmanennätys 2.01.39 on kenialaisen Eliud Kipchogen nimissä ja naisten ennätys 2.15.25 brittiläisen Paula Radcliffen nimissä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaiskreikkalaisia juoksijoita. Tarun mukaan Feidippides juoksi Marathonin taistelupaikalta Ateenaan.

Maraton perustuu kreikkalaisen Herodotoksen (n. 484–425 eaa.) Historiateoksessaan kuvaamaan kertomukseen, jossa ateenalaiset lähettivät Feidippideen hakemaan Spartasta apua taisteluun persialaisia vastaan. Herodotoksen mukaan Feidippides oli perillä Spartassa (225 kilometrin päässä) seuraavana päivänä. Spartalaiset eivät voineet uskonnollisista syistä heti lähteä ja myöhästyivät taistelusta. Ateenalaisten onnistui kuitenkin pysäyttää persialaisten eteneminen Marathonin taistelussa. Taistelun jälkeen ateenalaiset palasivat juosten kotiin varmistaakseen, ettei Persian laivasto hyökkää Ateenaan. Myöhemmissä versiossa kaksi juoksumatkaa on sekoitettu toisiinsa: Plutarkhos (n. 46–120) siteerasi tutkielmassaan Ovatko ateenalaiset maineikkaampia sodassa kuin viisaudessa sittemmin kadonnutta Herakleideen (n. 387–312 eaa.) teosta, jossa Thersippos-nimisen juoksijan kerrottiin juosseen Marathonista Ateenaan kertomaan voitosta ja kuolleen saavuttuaan perille. Lukianos (n. 125–180) kertoi saman version, mutta hän oli vaihtanut nimen taas Feidippideeksi. Herodotoksen kirjoittaessa Historiateosta Marathonin taistelusta oli kulunut 30–40 vuotta, joten hänen kertomuksensa saattaa perustua tositapahtumiin. Pierre de Coubertin ja muut nykyaikaisen olympialiikkeen perustajat pohjasivat modernin maratonin Robert Browningin vuonna 1879 kirjoittamaan runoon Feidippides, jossa matka oli taas Marathonista Ateenaan.

Vuoden 1896 olympiamaraton

Ensimmäinen maraton oli kuukausi ennen Ateenan olympialaisia 1896 juostu Kreikan mestaruuskilpailu, johon otti osaa 11 juoksijaa. Vanhaa tarua noudattaen reitti kulki tuolloin Marathonista Ateenaan. Sama reitti oli käytössä kuukautta myöhemmin Ateenan olympialaisissa.

Matkan tarkka pituus oli aluksi vakiintumaton, riitti, että matka oli kaikille sama ja karkeasti 40 kilometriä. Nykyinen tarkka pituus, 42 195 metriä, tulee Lontoon kesäolympialaisista 1908, jolloin kuningatar Aleksandra määräsi maratonin lähdön tapahtuvaksi Windsorin linnan pääpuiston kohdalta ja maalin kuninkaallisen aition eteen stadionilla. Alun perin maratonin oli tarkoitus alkaa Windsorin kaupungin keskustasta, jolloin sen pituus olisi ollut tasan 26 mailia (41 843 metriä), mutta Walesin prinsessa Maryn pyynnöstä lähtöpaikka siirrettiin Windsorin linnan edustalle, jolloin matka piteni 385 jaardia eli 352 metriä ja sai täten nykyisen pituutensa. Kaksissa seuraavissa olympialaisissa matka edelleen vaihteli, mutta vuonna 1921 Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF virallisti maratonin pituuden Lontoon maratonin mukaiseksi.[3]

Ensimmäinen naisten olympiamaraton juostiin vuonna 1984.[4]

Maailman vanhin yhä järjestettävä maratonkilpailu on Bostonin maraton, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1897. New Yorkin maratonista tuli maailman suosituin kaupunkimaraton vuonna 1976, kun sen reitti siirrettiin kulkemaan New Yorkin viiden kaupunginosan läpi. Sen saaman julkisuuden myötä maratonin suosio kasvoi maailmalla yhtäkkiä voimakkaasti. 2000-lukuun mennessä kaupunkimaratonit ovat nousseet maailmalla hyvin yleisiksi, ja niistä suurimmissa osanottajia on yli 40 000. New Yorkin ja Bostonin ohella suosituimpia suurmaratoneja ovat esimerkiksi Berliinin, Lontoon ja Pariisin maratonit.[5]

Juoksemisen motiivit ja lahjakkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenian Catherine Ndereba on yksi maailman parhaista naismaratoonareista.

Maratonjuoksu on suosittu kilpailulaji ja harrastus, ja sitä juostaan monesta eri syystä. Jotkut juoksevat maratonia kilpailun ja sen tuoman jännityksen vuoksi. Maratonin harrastajat ovat kertoneet motivaatiokseen myös esimerkiksi omien fyysisten ja psyykkisten rajojensa etsimisen ja ylittämisen, omien heikkouksiensa voittamisen, itselle asetetun tavoitteen saavuttamisen, haasteessa onnistumisen, vaikeuksien ylittämisen, tehtävän suorittamisesta saadut elämykset, näyttämisen halun, uusien asioiden kokemisen ja oppimisen, ryhmään kuulumisen, itsetunnon ja minäkuvan kehittämisen sekä liikunnan ilon kokemisen.[6]

Lahjakkuuteen maratonjuoksussa vaikuttavat kestävyysurheilussa tärkeät perinnölliset ominaisuudet kuten hapenottokyky ja hitaiden lihassolujen suhteellinen määrä.[7]

Maratonille harjoittelu ja valmistautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maratonharjoittelun pituudeksi suositellaan kuntoilua jo harrastaneelle puolta vuotta ja aloittelijalle vähintään vuotta. Tärkeintä harjoittelussa ovat kestävyysominaisuudet, juoksutaito, harjoittelun ja levon rytmitys sekä ravitsemus. Maratonin harjoittelutapoja on useita, mutta kaikissa niissä on yhteisiä piirteitä. Maratonharjoittelun voi esimerkiksi nähdä talona, jossa on perusta ja kolme kerrosta. Perustan muodostavat muun muassa harjoitettavuus, motoriikka, koordinaatio, liikkuvuus ja voima. Niiden jälkeen ryhdytään kehittämään peruskestävyyttä, sitten vauhtikestävyyttä ja lopuksi kilpailukuntoa.[8]

Huippujuoksijoiden harjoitteluun kuuluu lisäksi paljon muutakin, kuten henkisten voimavarojen vahvistamista, voimaharjoittelua, korkeanpaikan harjoittelua, lihashuoltoa ja juoksutaktiikkaa.[9]

Maratonharjoittelussa parannetaan jalkojen kestävyyttä, energian riittävyyttä ja kestävyyskuntoa. Painotukset riippuvat juoksijan yksilöllisistä ominaisuuksista. Maratonharjoittelun runko koostuu säännöllisistä juoksuharjoituksista, joiden pituus ja nopeus vaihtelee. Harjoitteluun kuuluu vuorotellen reipasvauhtisia harjoituksia, vauhtileikittelyä, intervalleja, pitkiä lenkkejä, kevyitä harjoituspäiviä ja lepopäiviä.[10] Tyypillisesti harjoitusohjelma sisältää rasitustason portaittaista nousua siten, että kolmen-neljän viikon nousujohteisen harjoittelun jälkeen seuraa palauttava jakso.

Pitkien matkojen juokseminen on maratonharjoittelun tärkeä osa, koska se valmentaa elimistöä käyttämään rasvaa tehokkaammin energiaksi ja varastoimaan suuria määriä glykogeenia lihaksiin. Maratonin pituisen matkan juokseminen harjoituksena ei kuitenkaan yleensä ole harrastajalle kannattavaa, koska se vaatii liian pitkän palautumisajan. Tyypillisesti pisimmät harjoitusmatkat harjoittelun loppuvaiheessa ovat noin 20–25 km.

Viimeistä kolmea kuukautta ennen maratonia voidaan kutsua maratonille valmistavaksi harjoituskaudeksi. Silloin juoksuharjoittelun määrä ja teho nostetaan maksimiinsa mutta voimaharjoittelu jätetään kokonaan pois. Silloin myös totutellaan maratonin aikana nautittaviin juomiin ja lisäravinteisiin sekä maratonilla käytettäviin varusteisiin.[11]

Noin kolme viikkoa ennen juoksusuoritusta harjoitustahtia lasketaan huomattavasti. Toiseksi viimeisellä viikolla ennen maratonia harjoittelun määrä on jo hyvin vähäinen, ja viimeisellä viikolla jotkut ovat kokonaan juoksemattakin.[12] Levon tarkoituksena on antaa elimistön rauhoittua sekä saada energiavarastot täytettyä.[13]

Muutamia päiviä ennen juoksusuoritusta kannattaa elimistön energiavarastot täyttää muuttamalla ruokavalio hyvin hiilihydraattipitoiseksi. Hiilihydraattitankkaukseen sopivaa ravintoa on esimerkiksi leipä, puuro, mysli ja muut viljatuotteet, kasvikset, hedelmät, pasta, riisi ja peruna. Myös runsas juominen on tärkeää. Viimeisenä päivänä ennen maratonia on syytä välttää raskaita ja hitaasti sulavia ruokia kuten rasvaa ja kuitua.[14]

Maratonin juokseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maratoonarin tärkeimmät juoksuvarusteet ovat juoksukengät, joiden tehtävä on suojata jalkoja, vaimentaa iskuja sekä tukea ja ohjata askelta. Juoksukenkien valinta vaikuttaa myös juoksemisen miellyttävyyteen ja vammojen esiintymiseen. Maratoonarin kilpakengät ovat usein mahdollisimman kevyet, ja harjoitellessa käytetään tukevampia kenkiä. Koska jalkaterä turpoaa maratonin aikana noin puoli numeroa, maratonkengiksi valitaan usein sen puoli numeroa normaalijuoksukenkiä suuremmat kengät.[15] Muita maratoonarin varusteita ovat juoksusukat ja juoksuvaatteet, joilta vaaditaan kykyä siirtää kosteutta pois iholta. Juoksuvaatteet valitaan sään ja ilman lämpötilan mukaan.[16]

Juoksun aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesipiste Bostonin maratonilla

Riittävää nesteytystä varten lähes kaikissa maratontapahtumissa on tasaisin välimatkoin väliaikapisteitä ja tasaista vauhtia juoksevia "jäniksiä". Nestevajeen välttämiseksi on suositeltavaa juoda joko vettä tai urheilujuomaa, joka sisältää myös energiaa ja suoloja. Liian vähäinen nesteen nauttiminen juoksusuorituksen aikana saattaa johtaa lihasten kangistumiseen ja pyörtymiseen. Toisaalta liian runsas nesteen nauttiminen saattaa sekoittaa juoksijan vatsan, ja erityisesti hitaammilla juoksijoilla liiallinen juominen saattaa muun muassa ohentaa juoksijan verta liiallisesti.

Maratonin alkumatkalla juoksija käyttää elimistönsä hiilihydraattivarastoja eli glykogeenia. Elimistö pystyy lisäksi ottamaan juoksun aikana vastaan noin 60–80 grammaa hiilihydraattia tunnissa. Maratoonarit tankkaavat juoksun aikana hiilihydraattia esimerkiksi urheilujuomasta, energiageelistä, energiapatukoista tai banaaneista. Hiilihdyraattivarastot riittävät parhaimmillaan noin 90 minuutin kovatehoiseen kestävyyssuoritukseen, minkä jälkeen liike-energia täytyy tuottaa polttamalla rasvoja. Tämä onnistuu vain suhteellisen hiljaisessa vauhdissa.[17] Maratonin juoksemisen vaikeimpana osuutena pidetään yleisesti noin 30 kilometrin kohtaa, jossa elimistön glykogeenivarastot ovat jo hyvin vähissä. Juoksija saattaa kokea tämän lihasten kangistumisena tai ”seinään törmäämisenä”.

Marine Corps Marathon meneillään Yhdysvalloissa vuonna 2004

Kilpamaratoonareilla maratonin juoksemiseen kuluu aikaa alle kaksi ja puoli tuntia. Harrastelijajuoksijalle alle kolmen tunnin tulosta voidaan pitää jo todella kovana suorituksena. Rauhalliseen tahtiin hölkkäämällä maraton taittuu noin viidessä tunnissa.

Maratoneilla tapahtuu keskeytyksiä, sillä pitkä juoksumatka kovalla alustalla voi nostaa juoksijassa esiin vanhoja, harjoittelun aikana piilossa pysyneitä vammoja. Muita pakottavia keskeytyksen syitä ovat lihasten voimakas väsyminen, suuri nestehukka, vesimyrkytys tai epätavallisen huono olo.[18]

Juoksun jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maratonin aikana juoksijan ruumiinlämpö nousee noin 37 asteesta joskus yli 39:nkin asteen. Nestehukan johdosta juoksijan paino laskee normaalisti kahdesta kolmeen kiloa. Juoksun aikana syke ja verenpaine nousevat, mutta loppumatkasta verenpaine voi nestehukan myötä laskea.[19]

Juoksun jälkeen maratoonarit pyrkivät tekemään palauttavan verryttelyn sekä nauttivat juomaa ja ravintoa. Neste korjaa nestehukan, hiilihydraatit korjaavat energiavajeen ja käynnistävät palautumisprosessin, ja proteiinit paikkaavat lihasvauriot ja alkavat rakentamaan vaurioituneita kudoksia uudelleen. Tukeva ateria syödään sitten, kun elimistö pystyy ottamaan vastaan kiinteää ruokaa. Kylmä kylpy hillitsee pienten lihasrepeämien aiheuttamia tulehduksia. Maratonin jälkeisinä päivinä lihakset ovat yleensä kipeät, ja harjoittelu on kevyttä. Maaliviivan ylittämisen jälkeen koettu riemu saattaa joillakin ihmisillä vaihtua tyhjän olon tunteeseen.[20] Kehon toipumiseen kuluu yleensä kahdesta kolmeen viikkoa.[19]

Ihanneolosuhteet ja -juoksutapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maratonin juoksemiseen ihanteellinen ilmanlämpötila on 10–15 astetta. Kuuma tai kostea sää heikentää suoritusta.[21]

Maratonilla paras loppuaika saavutetaan jakamalla vauhti tasaisesti tai juoksemalla ensimmäinen puolikas matkasta hiukan hitaammin kuin jälkimmäinen.[22] Juoksijan tasosta riippumatta taloudellisin askelrytmi on noin 180 askelta minuutissa. Maailmanennätysvauhdillakin tämä tarkoittaa yli 22 000 askelta.[23]

Terveyshaitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska maraton koettelee niin fyysistä kuin psyykkistäkin suorituskykyä, maratonia suositellaankin juostavaksi ja harjoiteltavaksi vain täysin terveenä ja vammattomana, mahdollisesti vasta terveystarkastuksen jälkeen. Maratonin juokseminen voi olla riski esimerkiksi ihmiselle, jolla on ollut ongelmia sydänterveytensä kanssa.[24] Maratontapahtumissa on 18 vuoden alaikäraja. Yläikärajaa ei ole.[25]

Maratonista joskus aiheutuvia terveyshaittoja ovat esimerkiksi nestevajauksesta johtuva munuaisten vajaatoiminta, lihasten ylikuormituksesta tai ruhjevammasta johtuva rabdomyolyysi, nivelongelmat, sydänoireet, hankaumat, verta vuotavat nännit sekä immuunijärjestelmän heikentyminen jopa kolmeksi päiväksi.[26]

Maraton arvokilpailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maraton olympialaisissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Maraton olympialaisissa

Mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialippu Miesten maratonin olympiamitalistit  muokkaa ohje
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
1896 Ateena
tulokset

 Spyrídon Loúis (GRE)

 Charílaos Vasilákos (GRE)

 Gyula Kellner (HUN)

1900 Pariisi
tulokset

 Michel Théato (FRA)

 Émile Champion (FRA)

 Ernst Fast (SWE)

1904 Saint Louis
tulokset

 Thomas Hicks (USA)

 Albert Coray (USA)

 Arthur Newton (USA)

1908 Lontoo
tulokset

 Johnny Hayes (USA)

 Charles Hefferon (RSA)

 Joseph Forshaw (USA)

1912 Tukholma
tulokset

 Ken McArthur (RSA)

 Christian Gitsham (RSA)

 Gaston Strobino (USA)

1920 Antwerpen
tulokset

 Hannes Kolehmainen (FIN)

 Jüri Lossmann (EST)

 Valerio Arri (ITA)

1924 Pariisi
tulokset

 Albin Stenroos (FIN)

 Romeo Bertini (ITA)

 Clarence DeMar (USA)

1928 Amsterdam
tulokset

 Boughéra el-Ouafi (FRA)

 Manuel Plaza Reyes (CHI)

 Martti Marttelin (FIN)

1932 Los Angeles
tulokset

 Juan Carlos Zabala (ARG)

 Sam Ferris (GBR)

 Armas Toivonen (FIN)

1936 Berliini
tulokset

 Sohn Kee-chung (JPN)

 Ernest Harper (GBR)

 Nan Shoryu (JPN)

1948 Lontoo
tulokset

 Delfo Cabrera (ARG)

 Thomas Richards (GBR)

 Étienne Gailly (BEL)

1952 Helsinki
tulokset

 Emil Zátopek (TCH)

 Reinaldo Gorno (ARG)

 Gustaf Jansson (SWE)

1956 Melbourne
tulokset

 Alain Mimoun (FRA)

 Franjo Mihalić (YUG)

 Veikko Karvonen (FIN)

1960 Rooma
tulokset

 Abebe Bikila (ETH)

 Rhadi Ben Abdesselam (MAR)

 Barry Magee (NZL)

1964 Tokio
tulokset

 Abebe Bikila (ETH)

 Basil Heatley (GBR)

 Kōkichi Tsuburaya (JPN)

1968 México
tulokset

 Mamo Wolde (ETH)

 Kenji Kimihara (JPN)

 Mike Ryan (NZL)

1972 München
tulokset

 Frank Shorter (USA)

 Karel Lismont (BEL)

 Mamo Wolde (ETH)

1976 Montréal
tulokset

 Waldemar Cierpinski (GDR)

 Frank Shorter (USA)

 Karel Lismont  (BEL)

1980 Moskova
tulokset

 Waldemar Cierpinski (GDR)

 Gerard Nijboer (NED)

 Satymkul Džumanazarov (URS)

1984 Los Angeles
tulokset

 Carlos Lopes (POR)

 John Treacy (IRL)

 Charlie Spedding (GBR)

1988 Soul
tulokset

 Gelindo Bordin (ITA)

 Douglas Wakiihuri (KEN)

 Ahmed Salah (DJI)

1992 Barcelona
tulokset

 Hwang Young-cho (KOR)

 Koichi Morishita (JPN)

 Stephan Freigang (GER)

1996 Atlanta
tulokset

 Josia Thugwane (RSA)

 Lee Bong-Ju (KOR)

 Erick Wainaina (KEN)

2000 Sydney
tulokset

 Gezahegne Abera (ETH)

 Erick Wainaina (KEN)

 Tesfaye Tola (ETH)

2004 Ateena
tulokset

 Stefano Baldini (ITA)

 Mebrahtom Keflezighi (USA)

 Vanderlei de Lima  (BRA)

2008 Peking
tulokset

 Samuel Wanjiru (KEN)

 Jau’ad Gharib (MAR)

 Tsegay Kebede (ETH)

2012 Lontoo
tulokset

 Stephen Kiprotich (UGA)

 Abel Kirui (KEN)

 Wilson Kipsang Kiprotich (KEN)

2016 Rio de Janeiro
tulokset

 Eliud Kipchoge (KEN)

 Feyisa Lilesa (ETH)

 Galen Rupp  (USA)

  Lähde: Athletics Men's Marathon Medalists Sports-Reference. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
Marathon men International Olympic Committee. Viitattu 10.1.2017. (englanniksi)


Olympialippu Naisten maratonin olympiamitalistit  muokkaa ohje
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
1984 Los Angeles
tulokset

 Joan Benoit (USA)

 Grete Waitz (NOR)

 Rosa Mota (POR)

1988 Soul
tulokset

 Rosa Mota (POR)

 Lisa Martin (AUS)

 Katrin Dörre (GDR)

1992 Barcelona
tulokset

 Valentina Jegorova (EUN)

 Yuko Arimori (JPN)

 Lorraine Moller (NZL)

1996 Atlanta
tulokset

 Fatuma Roba (ETH)

 Valentina Jegorova (RUS)

 Yuko Arimori (JPN)

2000 Sydney
tulokset

 Naoko Takahashi (JPN)

 Lidia Simon (ROU)

 Joyce Chepchumba (KEN)

2004 Ateena
tulokset

 Mizuki Noguchi (JPN)

 Catherine Ndereba (KEN)

 Deena Kastor (USA)

2008 Peking
tulokset

 Constantina Tomescu (ROU)

 Catherine Ndereba (KEN)

 Zhou Chunxiu (CHN)

2012 Lontoo
tulokset

 Tiki Gelana (ETH)

 Priscah Jeptoo (KEN)

 Tatjana Petrova (RUS)

2016 Rio de Janeiro
tulokset

 Jemima Sumgong (KEN)

 Eunice Kirwa  (BRN)

 Mare Dibaba (ETH)

  Lähde: Athletics Women's Marathon Medalists Sports-Reference. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
Marathon women International Olympic Committee. Viitattu 11.1.2017. (englanniksi)


Maraton yleisurheilun MM-kilpailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisurheilu Miesten maratonin MM-mitalistit  muokkaa ohje
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
1983 Helsinki
tulokset

 Rob de Castella (Australia)

 Kebede Balcha (Etiopia)

 Waldemar Cierpinski (Itä-Saksa)

1987 Rooma
tulokset

 Douglas Wakiihuri (Kenia)

 Hussein Ahmed Salah (Djibouti)

 Gelindo Bordin (Italia)

1991 Tokio
tulokset

 Hiromi Taniguchi (Japani)

 Hussein Ahmed Salah (Djibouti)

 Steve Spence (Yhdysvallat)

1993 Stuttgart
tulokset

 Mark Plaatjes (Yhdysvallat)

 Luketz Swartbooi (Namibia)

 Bert van Vlaanderen (Alankomaat)

1995 Göteborg
tulokset

 Martín Fiz (Espanja)

 Dionicio Cerón (Meksiko)

 Luíz Antônio dos Santos (Brasilia)

1997 Ateena
tulokset

 Abel Antón (Espanja)

 Martín Fiz (Espanja)

 Steve Moneghetti (Australia)

1999 Sevilla
tulokset

 Abel Antón (Espanja)

 Vincenzo Modica (Italia)

 Nobuyuki Sato (Japani)

2001 Edmonton
tulokset

 Gezahegne Abera (Etiopia)

 Simon Biwott (Kenia)

 Stefano Baldini (Italia)

2003 Pariisi
tulokset

 Jaouad Gharib (Marokko)

 Julio Rey (Espanja)

 Stefano Baldini (Italia)

2005 Helsinki
tulokset

 Jaouad Gharib (Marokko)

 Christopher Isengwe (Tansania)

 Tsuyoshi Ogata (Japani)

2007 Osaka
tulokset

 Luke Kibet (Kenia)

 Mubarak Hassan Shami (Qatar)

 Viktor Röthlin (Sveitsi)

2009 Berliini
tulokset

 Abel Kirui (Kenia)

 Emmanuel Mutai (Kenia)

 Tsegaye Kebede (Etiopia)

2011 Daegu
tulokset

 Abel Kirui (Kenia)

 Vincent Kipruto (Kenia)

 Feyisa Lilesa (Etiopia)

2013 Moskova
tulokset

 Stephen Kiprotich (Uganda)

 Lelisa Desisa (Etiopia)

 Tadese Tola (Etiopia)

2015 Peking
tulokset

 Ghirmay Ghebreslassie (Eritrea)

 Yemane Tsegay (Etiopia)

 Solomon Mutai (Uganda)

2017 Lontoo
tulokset

 Geoffrey Kipkorir Kirui (Kenia)

 Tamirat Tola (Etiopia)

 Alphonce Felix Simbu (Tansania)


Yleisurheilu Naisten maratonin MM-mitalistit  muokkaa ohje
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
1983 Helsinki
tulokset

 Grete Waitz (Norja)

 Marianne Dickerson (Yhdysvallat)

 Raisa Smehnova (Neuvostoliitto)

1987 Rooma
tulokset

 Rosa Mota (Portugali)

 Zoja Ivanova (Neuvostoliitto)

 Jocelyne Villeton (Ranska)

1991 Tokio
tulokset

 Wanda Panfil (Puola)

 Sachiko Yamashita (Japani)

 Katrin Dörre (Saksa)

1993 Stuttgart
tulokset

 Junko Asari (Japani)

 Manuela Machado (Portugali)

 Tomoe Abe (Japani)

1995 Göteborg
tulokset

 Manuela Machado (Portugali)

 Anuța Cătună (Romania)

 Ornella Ferrara (Italia)

1997 Ateena
tulokset

 Hiromi Suzuki (Japani)

 Manuela Machado (Portugali)

 Lidia Slăvuțeanu (Romania)

1999 Sevilla
tulokset

 Jong Song-ok (Pohjois-Korea)

 Ari Ichihashi (Japani)

 Lidia Șimon (Romania)

2001 Edmonton
tulokset

 Lidia Șimon (Romania)

 Reiko Tosa (Japani)

 Svetlana Zaharova (Venäjä)

2003 Pariisi
tulokset

 Catherine Ndereba (Kenia)

 Mizuki Noguchi (Japani)

 Masako Chiba (Japani)

2005 Helsinki
tulokset

 Paula Radcliffe (Iso-Britannia)

 Catherine Ndereba (Kenia)

 Constantina Tomescu (Romania)

2007 Osaka
tulokset

 Catherine Ndereba (Kenia)

 Zhou Chunxiu (Kiina)

 Reiko Tosa (Japani)

2009 Berliini
tulokset

 Bai Xue (Kiina)

 Yoshimi Ozaki (Japani)

 Aselefech Mergia (Etiopia)

2011 Daegu
tulokset

 Edna Kiplagat (Kenia)

 Priscah Jeptoo (Kenia)

 Sharon Cherop (Kenia)

2013 Moskova
tulokset

 Edna Kiplagat (Kenia)

 Valeria Straneo (Italia)

 Kayoko Fukushi (Japani)

2015 Peking
tulokset

 Mare Dibaba (Etiopia)

 Helah Kiprop (Kenia)

 Eunice Kirwa (Bahrain)

2017 Lontoo
tulokset

 Rose Chelimo (Bahrain)

 Edna Kiplagat (Kenia)

 Amy Cragg (Yhdysvallat)


Haamurajojen rikkojat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: IAAF.

Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: IAAF.

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: IAAF[31]
Ennätys Aika Juoksija Päiväys Paikka
Maailmanennätys 2.01.39 Kenia Eliud Kipchoge 16. syyskuuta 2018 Berliini
Aasian ennätys 2.04.43 Bahrain El Hassan Elabbassi 2. joulukuuta 2018 Valencia
Afrikan ennätys 2.01.39 Kenia Eliud Kipchoge 16. syyskuuta 2018 Berliini
Etelä-Amerikan ennätys 2.06.05 Brasilia Ronaldo da Costa 20. syyskuuta 1998 Berliini
Euroopan ennätys 2.05.11 Iso-Britannia Mo Farah 7. lokakuuta 2018 Chicago
Oseanian ennätys 2.07.51 Australia Robert de Castella 21. huhtikuuta 1986 Boston
Pohjois- ja Keski-Amerikan ennätys 2.05.38 Yhdysvallat Khalid Khannouchi 14. huhtikuuta 2002 Lontoo

Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: IAAF[32]
Ennätys Aika Juoksija Päiväys Paikka
Maailmanennätys (sekakisa) 2.15.25 Iso-Britannia Paula Radcliffe 13. huhtikuuta 2003 Lontoo
Maailmanennätys 2.17.01 Kenia Mary Keitany 23. huhtikuuta 2017 Lontoo
Aasian ennätys 2.19.12 Japani Mizuki Noguchi 25. syyskuuta 2005 Berliini
Afrikan ennätys 2.17.01 Kenia Mary Keitany 23. huhtikuuta 2017 Lontoo
Etelä-Amerikan ennätys 2.26.48 Peru Inés Melchor 28. syyskuuta 2014 Berliini
Euroopan ennätys 2.15.25 Iso-Britannia Paula Radcliffe 13. huhtikuuta 2003 Lontoo
Oseanian ennätys 2.22.36 Australia Benita Willis 22. lokakuuta 2006 Chicago
Pohjois- ja Keski-Amerikan ennätys 2.19.36 Yhdysvallat Deena Kastor 23. huhtikuuta 2006 Lontoo

Vuotuisia maratontapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisia maratontapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maratontapahtumia muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Athletics at the 1896 Athina Summer Games sports-reference.com. Viitattu 25.8.2015. (englanniksi)
  2. a b Maratonin historiaa Helsingin Jyry. Viitattu 25.8.2015.
  3. Lasse Erola: Omituiset olympialaiset, Kesäkisojen erikoisia sattumuksia, s. 23. Helsinki Kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-56-3.
  4. Järvimäki 2007, s. 29.
  5. Järvimäki 2007, s. 28, 33.
  6. Järvimäki 2007, s. 17–19.
  7. Järvimäki 2007, s. 16.
  8. Järvimäki 2007, s. 103.
  9. Järvimäki 2007, s. 104.
  10. Järvimäki 2007, s. 104–111.
  11. Järvimäki 2007, s. 118.
  12. Järvimäki 2007, s. 119.
  13. Järvimäki 2007, s. 137, 148.
  14. Järvimäki 2007, s. 138–139.
  15. Järvimäki 2007, s. 87–92.
  16. Järvimäki 2007, s. 93.
  17. Järvimäki 2007, s. 147–152.
  18. Järvimäki 2007, s. 153.
  19. a b Eija Marja-aho: Maratonista toipuminen voi viedä viikkoja Savon Sanomat. 1.9.2015. Viitattu 8.2.2019.
  20. Järvimäki 2007, s. 154–157.
  21. Järvimäki 2007, s. 152–153.
  22. Järvimäki 2007, s. 146.
  23. Maraton – yli 22 000 askeleen rupeama Yle Areena. 30.8.2015. Viitattu 31.8.2015.
  24. Järvimäki 2007, s. 19–23.
  25. Järvimäki 2007, s. 24.
  26. "Ihmiskehoa ei ole suunniteltu maratoneja varten" – lääkäri muistuttaa juoksun aiheuttamista terveyshaitoista MTV uutiset. 22.04.2017. Viitattu 8.2.2019.
  27. New York Timesin arkisto (PDF)
  28. Gebrselassie murskasi maratonin ME:n 28.9.2008. MTV3. Viitattu 28.9.2008.
  29. FLASH – Kimetto breaks marathon world record in Berlin with 2:02:57 iaaf.org. 28.9.2014. Viitattu 28.9.2014.
  30. Miesten maratonilla uusi maailmanennätys! iltalehti.fi. Viitattu 17.9.2018.
  31. Men's outdoor Marathon | Records | iaaf.org www.iaaf.org. Viitattu 2.1.2019.
  32. Women's outdoor Marathon | Records | iaaf.org www.iaaf.org. Viitattu 2.1.2019.
  33. Helsinki Sprin Marathon helsinkispringmarathon.net. Viitattu 24.8.2016.
  34. Joensuu Maraton
  35. Terwahölkkä ja -maraton
  36. Julma-Juhan Juoksu
  37. Rovaniemi Marathon
  38. Hämeenlinna Maraton
  39. Tampere Maraton
  40. Salo Marathon
  41. Ruskamaraton
  42. Kuopio Maraton
  43. Finlandia Marathon
  44. Espoon Rantamaraton
  45. Vantaa Maraton
  46. Kankaanpää Maraton
  47. http://www.syo.fi/yrittajamaraton
  48. Arctic Ice Marathon Kemi
  49. http://yle.fi/uutiset/raatteentiella_juostaan_ensi_kesana_maraton/7092983
  50. New York City Marathon (englanniksi)
  51. [1]