Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1960
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vuoden 1960 kesäolympialaisissa Roomassa järjestettiin yleisurheilussa 34 kilpailutapahtumaa, miehille 24 ja naisille 10.[1]
Mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 100 m |
|
Armin Hary Saksa
|
10,2 | |||
|
David Sime Yhdysvallat
|
10,2 | ||||
|
Peter Radford Yhdistynyt kuningaskunta
|
10,3 | ||||
| 200 m |
|
Livio Berruti Italia
|
20,5 | Berruti voitti 200 metrin juoksussa olympiakultaa ensimmäisenä eurooppalaisena. Seye edusti Ranskaa, koska hänen kotimaansa Senegal oli itsenäistynyt vasta samana vuonna.[2] | ||
|
|
Lester Carney Yhdysvallat
|
20,6 | ||||
|
|
Abdoulaye Seye Ranska
|
20,7 | ||||
| 400 m |
|
Otis Davis Yhdysvallat
|
44,9 | Davis johti loppusuoralle tultaessa viidellä metrillä mutta Kaufmann sai hänet melkein kiinni. Davisin sähköaika oli sadasosasekunnin parempi kuin Kaufmannin, ja molemmille merkittiin uusi käsiajanoton maailmanennätys 44,9.[2] | ||
|
|
Carl Kaufmann Saksa
|
44,9 | ||||
|
|
Malcolm Spence Etelä-Afrikka
|
45,5 | ||||
| 800 m |
|
Peter Snell Uusi-Seelanti
|
1.46,3 | Ennestään sangen tuntematon Snell ohitti loppusuoralla Moensin. Snell paransi kisoissa ennätystään kolme kertaa, yhteensä kahdella sekunnilla.[2] | ||
|
|
Roger Moens Belgia
|
1.46,5 | ||||
|
|
George Kerr Länsi-Intian liittovaltio
|
1.47,1 | ||||
| 1 500 m |
|
Herb Elliott Australia
|
3.35,6 | Elliott karkasi muilta juoksijoilta kaksi kierrosta ennen maalia ja paransi nimissään ollutta maailmanennätystä 0,4 sekunnilla.[2] | ||
|
|
Michel Jazy Ranska
|
3.38,4 | ||||
|
|
István Rózsavölgyi Unkari
|
3.39,2 | ||||
| 5 000 m |
|
Murray Halberg Uusi-Seelanti
|
13.43,4 | |||
|
|
Hans Grodotzki Saksa
|
13.44,6 | ||||
|
|
Kazimierz Zimny Puola
|
13.44,8 | ||||
| 10 000 m |
|
Pjotr Bolotnikov Neuvostoliitto
|
28.32,2 | Kymmenestä parhaasta juoksijasta yhdeksän paransi omaa ennätystään.[3] | ||
|
|
Hans Grodotzki Saksa
|
28.37,0 | ||||
|
|
David Power Australia
|
28.38,2 | ||||
| Maraton |
|
Abebe Bikila Etiopia
|
2.15.16,2 | Maraton juostiin helteen välttelemiseksi illalla. Voittaja Bikila juoksi paljain jaloin.[3] | ||
|
|
Rhadi Ben Abdesselam Marokko
|
2.15.41,6 | ||||
|
|
Barry Magee Uusi-Seelanti
|
2.17.18,2 | ||||
| 110 m aitajuoksu |
|
Lee Calhoun Yhdysvallat
|
13,8 | Maailmanennätyksen vuonna 1959 juossut saksalainen Martin Lauer sijoittui neljänneksi.[3] | ||
|
|
Willie May Yhdysvallat
|
13,8 | ||||
|
|
Hayes Jones Yhdysvallat
|
14,0 | ||||
| 400 m aitajuoksu |
|
Glenn Davis Yhdysvallat
|
49,3 | |||
|
|
Clifton Cushman Yhdysvallat
|
49,6 | ||||
|
|
Richard Howard Yhdysvallat
|
49,7 | ||||
| 3 000 m estejuoksu |
|
Zdzislaw Krzyszkowiak Puola
|
8.34,2 | |||
|
|
Nikolai Sokolov Neuvostoliitto
|
8.36,4 | ||||
|
|
Semjon Ržištšin Neuvostoliitto
|
8.42,2 | ||||
| 4 x 100 m |
|
Saksa Bernd Cullmann Armin Hary Walter Mahlendorf Martin Lauer |
39,5 | Yhdysvallat tuli ensimmäisenä maaliin mutta se hylättiin vaihtorikkeen vuoksi. Saksa sivusi sekä alkuerissä että loppukilpailussa Yhdysvaltojen nimissä ollutta maailmanennätystä.[3] | ||
|
|
Neuvostoliitto Gusman Kosanov Leonid Bartenev Yuri Konovalov Edvins Ozolin |
40,1 | ||||
|
|
Yhdistynyt kuningaskunta Peter Radford David Jones David Segal Nick Whitehead |
40,2 | ||||
| 4 x 400 m |
|
Yhdysvallat Jack Yerman Earl Young Glenn Ashby Davis Otis Davis |
3.02,2 | Yhdysvallat teki uuden maailmanennätyksen ja myös Saksa alitti edellisen ennätyksen.[3] | ||
|
|
Saksa Manfred Kinder Joachim Reske Johannes Kaiser Carl Kaufmann |
3.02,7 | ||||
|
|
Länsi-Intian liittovaltio George Kerr James Wedderburn Keith Gardner Malcolm Spence |
3.04,0 | ||||
| 20 km kävely |
|
Vladimir Golubnitši Neuvostoliitto
|
1.34.07,2 | |||
|
|
Noel Freeman Australia
|
1.34.16,4 | ||||
|
|
Stanley Vickers Yhdistynyt kuningaskunta
|
1.34.56,4 | ||||
| 50 km kävely |
|
Don Thompson Yhdistynyt kuningaskunta
|
4.25.30,0 | Hopeamitalisti Ljunggren oli lähes 41-vuotias ja olympiavoittaja vuodelta 1948.[3] | ||
|
|
John Ljunggren Ruotsi
|
4.25.47,0 | ||||
|
|
Abdon Pamich Italia
|
4.27.55,4 | ||||
| Korkeushyppy |
|
Robert Šavlakadze Neuvostoliitto
|
216 | Thomas oli aiemmin samana vuonna hypännyt neljä kertaa maailmanennätyksen, parhaallaan 223.[4] | ||
|
|
Valeri Brumel Neuvostoliitto
|
216 | ||||
|
|
John Thomas Yhdysvallat
|
214 | ||||
| Seiväshyppy |
|
Donald Bragg Yhdysvallat
|
470 | |||
|
|
Ron Morris Yhdysvallat
|
460 | ||||
|
|
Eeles Landström Suomi
|
455 | ||||
| Pituushyppy |
|
Ralph Boston Yhdysvallat
|
812 | Boston oli aiemmin samana vuonna parantanut Jesse Owensin 25 vuotta vanhaa maailmanennätystä tuloksellaan 821. Roberson nousi koko kilpailun viimeisellä hypyllä senttimetrin päähän Bostonin tuloksesta. Ter-Ovanesjan teki Euroopan-ennätyksen ja saksalainen Manfred Steinbach sijoittui neljänneksi tasan kahdeksan metrin hypyllä.[4] | ||
|
|
Irvin Roberson Yhdysvallat
|
811 | ||||
|
|
Igor Ter-Ovanesjan Neuvostoliitto
|
804 | ||||
| Kolmiloikka |
|
Józef Szmidt Puola
|
16,81 | |||
|
|
Vladimir Gorjajev Neuvostoliitto
|
16,63 | ||||
|
|
Vitold Krejer Neuvostoliitto
|
16,43 | ||||
| Kuulantyöntö |
|
Bill Nieder Yhdysvallat
|
19,68 | Maailmanennätystä samana vuonna parantanut Nieder jäi Yhdysvaltojen olympiakarsinnoissa neljänneksi ja pääsi joukkueeseen vasta, kun kisoihin valittu Dave Davis jäi rannevamman vuoksi pois.[4] | ||
|
|
Parry O’Brien Yhdysvallat
|
19,11 | ||||
|
|
Dallas Long Yhdysvallat
|
19,01 | ||||
| Kiekonheitto |
|
Al Oerter Yhdysvallat
|
59,18 | Vuoden 1948 olympiavoittaja, Italian Adolfo Consolini sijoittui 17:nneksi.[4] | ||
|
|
Rink Babka Yhdysvallat
|
58,02 | ||||
|
|
Dick Cochran Yhdysvallat
|
57,16 | ||||
| Moukarinheitto |
|
Vasili Rudenkov Neuvostoliitto
|
67,10 | Maailmanennätyksen 70,33 vähän ennen olympiakisoja heittänyt yhdysvaltalainen Harold Connolly sijoittui kahdeksanneksi.[4] | ||
|
|
Gyula Zsivótzky Unkari
|
65,79 | ||||
|
|
Tadeusz Rut Puola
|
65,64 | ||||
| Keihäänheitto |
|
Viktor Tsibulenko Neuvostoliitto
|
84,64 | Puolalainen Janusz Sidło heitti karsinnassa tuloksen 85,14 mutta jäi loppukilpailussa kahdeksanneksi tuloksellaan 76,46. Tsibulenko heitti voittotuloksen ensimmäisellä kierroksella.[4] | ||
|
|
Walter Krüger Saksa
|
79,36 | ||||
|
|
Gergely Kulcsár Unkari
|
78,57 | ||||
| Kymmenottelu |
|
Rafer Johnson Yhdysvallat
|
8392 | Johnson ja Yang olivat opiskelutovereita Kalifornian yliopistosta.[4] | ||
|
|
Yang Chuan-Kwang Taiwan
|
8334 | ||||
|
|
Vasili Kuznetsov Neuvostoliitto
|
7809 | ||||
Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.svg){kind=small}
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kansainvälisen Olympiakomitean tulostietokanta
- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1960 Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
Kesäolympialaisten 1960 lajit ja kilpailutapahtumat
Ammunta | Jalkapallo | Koripallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Soutu | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu