Eeles Landström

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eeles Landström vuonna 1958.
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Rooma 1960 seiväshyppy
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Bern 1954 seiväshyppy
Kultaa Kultaa Tukholma 1958 seiväshyppy

Eeles Enok Landström (s. 3. tammikuuta 1932 Viiala)[1] on suomalainen seiväshypyn olympiamitalisti ja Liberaalisen kansanpuolueen kansanedustajana toiminut poliitikko.

Työuransa aikana Landström toimi ensin liikunnanopettajana ja Rosenlew Oy:n sosiaalipäällikkönä ja myöhemmin Veikkaus Oy:n projektipäällikkönä ja Yleisradion apulaisjohtajana. Ansioistaan hän on saanut sosiaalineuvoksen arvonimen.

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Landström osallistui olympialaisiin kolme kertaa; Helsingissä 1952 hän kilpaili kymmenottelussa ja sijoittui 14:nneksi. Melbournessa 1956 hän kilpaili seiväshypyssä ja sijoittui seitsemänneksi. Seuraavissa olympialaisissa Roomassa 1960 Landström sijoittui seiväshypyssä pronssille. Landström toimi Suomen joukkueen lipunkantajana Melbournen ja Rooman olympiakisoissa.

Euroopan mestaruuskilpailuissa Landström voitti kultaa Bernissä 1954 suomenennätystuloksella 440 ja Tukholmassa 1958 tuloksella 450. Euroopan ennätystä Landström paransi kolme kertaa vuosina 1955–1956 (447–451) ja Suomen ennätystä 13 kertaa vuosina 1954–1958 (432–457).

Landströmin ensimmäinen Euroopan ennätys oli 17. heinäkuuta 1955 Kouvolassa hypätty 447. Hän oli kuukautta aiemmin 24. kesäkuuta hypännyt SE:n 441. 24. elokuuta 1955 hän paransi Euroopan ennätystä lukemiin 450.[2]

Suomen mestaruuden Landström voitti kahdeksan kertaa peräkkäin vuosina 1953–1960. Vielä vuonna 1961 Landström voitti pohjoismaiden mestaruuden terässeipäällä hypäten. Seuraavana vuonna 1962 alkoi lasikuituseipäiden ja muun muassa Pentti Nikulan aikakausi.[3] Urallaan Landström edusti muun muassa seuroja Toijalan Vauhti, Alavuden Urheilijat, Helsingin Kisa-Veikot ja Rosenlewin Urheilijat -38. Elokuussa 2015 hänelle pystytettiin patsas Toijalaan Akaan keskusurheilukentälle.[4]

Landström oli myös mestaruussarjan pesäpalloilija 1949–1951 Toijalan Pallo-Veikkojen riveissä.

Työura ja yhteiskunnallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Landström opiskeli Yhdysvalloissa Michiganin yliopistossa ja suoritti Bachelor of Science -loppututkinnon 1959.

Eeles Landström on ensimmäinen suomalainen, joka on osallistunut Kansainvälisen Olympiakomitean (IOC) järjestämään Olympia-Akatemiaan (Ateena 1961).

Landström toimi Oy Rosenlew Ab:n sosiaalipäällikkönä 1962–1970, LKP:n kansanedustajana Satakunnan vaalipiiristä 1966–1972, Veikkaus Oy:n projektipäällikkönä 1973–1976, Yleisradion talousasioiden apulaisjohtajana 1976–1981 ja hallintoneuvoston jäsenenä 1967–1976.

Eeles Landström toimi Kansainvälisen Parlamenttien välisen liiton (IPU) johtokunnan jäsenenä sekä Euroopan Yleisradioliitto EBU:ssa Yleisradion nimeämänä edustajana taloustoimikunnassa. Hän osallistui myös muun muassa presidentti Urho Kekkosen valtuuskunnan jäsenenä Yhdistyneiden kansakuntien 25-vuotisjuhlaistuntoon 1970.

Landström asui vuosina 1954–1959 Yhdysvalloissa, jonne hänen perheensäkin muutti vuonna 1957.[5] Espanjassa hän asui perheineen vuosina 1982–2007.

Hänen elämästään kertoo Ville-Veikko Salmisen ohjaama tv-dokumentti (1997) sekä Jorma Kairimon käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä Eeles – kohti päämäärää (2008). Näytelmän kantaesitys oli Toijalan Kellariteatterissa 27.9.2008. Rooleissa nähtiin Satu Hurme, Ahti Jokinen, Raine Rönnholm ja Heidi Vaarna, äänimaailman suunnitteli ja toteutti Niklas Vainio.

Eeles Landströmille myönnettiin opetusministeriön Pro Urheilu -tunnustuspalkinto 2008. Vielä viime vuosina Landström on ollut aktiivisesti edistämässä nuorten seiväskoulua kymmenellä paikkakunnalla. Mukana toiminnassa ovat olleet myös Antti Kalliomäki, Risto Ankio ja Pentti Nikula.[6] Suomalaisen seiväshypyn Hall of Fame -kunniakerhon ensimmäiseksi jäseneksi Landström nimitettiin 3.2.2013.

Saavutukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • olympiapronssia Rooma 1960 (seiväshyppy, tulos 455) (Suomen ainoa mitali yleisurheilussa näissä kisoissa)
  • EM-kultaa Bern 1954
  • EM-kultaa Tukholma 1958 (Suomen ainoa mitali näissä kisoissa)
  • SM-kultaa 1953–1960
  • osallistui Suomen maajoukkueen jäsenenä 30 maaotteluun, joissa saavutti 25 peräkkäistä voittoa
  • Espanjan seniorimestari golfissa 1983 (1983 Spanish International Senior Amateur Championship)
  • Pro Urheilu -tunnustuspalkinto 2008

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kohti päämäärää (romaani, 1966, Otava). Teos palkittiin Otavan vuoden nuorisokirjana 1966.
  • Tavoitteena kultamitali (romaani, 1974, Otava).
  • Elämäni otekorkeuksia (muistelmateos, 2002, GA Editorial).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eeles Landström Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1956, s. 355–356. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1955.
  3. Seiväshypyn Hall of Fame -kunniakerho Seivästalli.fi. Viitattu 11.8.2015.
  4. Eeles Landströmin patsas paljastettiin Akaassa Yle Urheilu. 10.8.2015. Viitattu 10.8.2015.
  5. Landström, Eeles: Elämäni otekorkeuksia. GA Editorial, 2002.
  6. Lehtola, Jorma: Terässeipään maestro. Apu 34/2011, s. 31.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]