Valeri Brumel
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Neuvostoliitto | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Tokio 1964 | korkeus | |
Hopeaa | Rooma 1960 | korkeus | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Belgrad 1962 | korkeus | |
Universiadit | |||
Kultaa | Sofia 1961 | korkeus | |
Kultaa | Porto Alegre 1963 | korkeus |
Valeri Nikolajevitš Brumel (ven. Валерий Николаевич Брумель, 14. huhtikuuta 1942 Tolbuzino, Tšitan alue – 26. tammikuuta 2003 Moskova) oli venäläinen, Neuvostoliittoa edustanut korkeushyppääjä, joka oli 1960-luvun alkupuoliskolla lajissaan maailman paras.
185-senttinen Brumel nousi maailman huipulle kesällä 1960 hypättyään Euroopan ennätyksen 217. Rooman olympialaisissa hän saavutti hopeaa tuloksella 216; Robert Šavlakadze voitti kultaa samalla tuloksella. Syksyllä Brumel paransi Euroopan ennätystä vielä kolme kertaa päätyen tulokseen 220.
Kesäkuussa 1961 Brumel hyppäsi Moskovassa uuden maailmanennätyksen 223. Hän paransi ennätystä heinäkuuhun 1963 mennessä kaikkiaan kuusi kertaa – sentin kerrallaan – päätyen tulokseen 228. Kesällä 1962 Brumel voitti Euroopan mestaruuden Belgradissa hypättyään 221; hopeamitalisti Stig Pettersson hävisi kahdeksan senttiä.
Brumel voitti olympiakultaa Tokiossa 1964 tuloksella 218, John Thomas sai samalla tuloksella hopeaa.
Brumel joutui vakavaan moottoripyöräonnettomuuteen 6. lokakuuta 1965. Oltuaan yli kaksi vuotta sairaalassa ja läpikäytyään 31 leikkausta hän pystyi vihdoin kävelemään. Brumel hyppäsi vuonna 1970 vielä 213, mutta arvokilpailuihin hän ei enää päässyt.
Brumel oli ammatiltaan näytelmäkirjailija.
Maailmanennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 223 Moskova 18. kesäkuuta 1961
- 224 Moskova 16. heinäkuuta 1961
- 225 Sofia 31. elokuuta 1961
- 226 Palo Alto 22. heinäkuuta 1962
- 227 Moskova 29. syyskuuta 1962
- 228 Moskova 21. heinäkuuta 1963
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antti O. Arponen: Sata urheilun suurinta, s. 50-51. Kustannusliike Ex Libris, 1982. ISBN 951-99402-2-7
1896: Ellery Clark | 1900: Irving Baxter | 1904: Samuel Jones | 1908: Harry Porter | 1912: Alma Richards | 1920: Richmond Landon | 1924: Harold Osborn | 1928: Robert King | 1932: Duncan McNaughton | 1936: Cornelius Johnson | 1948: John Winter | 1952: Walter Davis | 1956: Charles Dumas | 1960: Robert Šavlakadze | 1964: Valeri Brumel | 1968: Dick Fosbury | 1972: Jüri Tarmak | 1976: Jacek Wszoła | 1980: Gerd Wessig | 1984: Dietmar Mögenburg | 1988: Hennadi Avdjejenko | 1992: Javier Sotomayor | 1996: Charles Austin | 2000: Sergei Kljugin | 2004: Stefan Holm | 2008: Andrei Silnov | 2012: Erik Kynard | 2016: Derek Drouin | 2020: Mutaz Essa Barshim & Gianmarco Tamberi | 2024: Hamish Kerr |
|