Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1976
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vuoden 1976 kesäolympialaisissa Montrealissa järjestettiin yleisurheilussa 37 kilpailutapahtumaa, miehille 23 ja naisille 14.
Mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 100 m |
|
Hasely Crawford Trinidad ja Tobago
|
10,06 | Hasely Crawford oli Trinidad ja Tobagon ensimmäinen olympiavoittaja.[1] | ||
|
Don Quarrie Jamaika
|
10,08 | ||||
|
Valeri Borzov Neuvostoliitto
|
10,14 | ||||
| 200 m |
|
Don Quarrie Jamaika
|
20,23 | Kaksi päivää aiemmin 100 metrin juoksun voittanut Hasely Crawford loukkasi loppukilpailussa jalkansa ja käveli maaliin viimeisenä toista minuuttia lähdön jälkeen.[2][3] | ||
|
|
Millard Hampton Yhdysvallat
|
20,29 | ||||
|
|
Dwayne Evans Yhdysvallat
|
20,43 | ||||
| 400 m |
|
Alberto Juantorena Kuuba
|
44,26 | Alberto Juantorena voitti kisojen toisen kultamitalinsa. Neljä päivää aiemmin hän voitti kultaa 800 metrin juoksussa.[4] | ||
|
|
Fred Newhouse Yhdysvallat
|
44,40 | ||||
|
|
Herman Frazier Yhdysvallat
|
44,95 | ||||
| 800 m |
|
Alberto Juantorena Kuuba
|
1.43,50 | Alberto Juantorenan voittoaika oli uusi maailmanennätys.[1][5] | ||
|
|
Ivo Van Damme Belgia
|
1.43,86 | ||||
|
|
Rick Wohlhuter Yhdysvallat
|
1.44,12 | ||||
| 1 500 m |
|
John Walker Uusi-Seelanti
|
3.39,17 | |||
|
|
Ivo Van Damme Belgia
|
3.39,27 | ||||
|
|
Paul-Heinz Wellmann Länsi-Saksa
|
3.39,33 | ||||
| 5 000 m |
|
Lasse Virén Suomi
|
13.24,76 | Lasse Virén voitti kisojen toisen kultamitalinsa. Neljä päivää aiemmin hän voitti kultaa 10 000 metrin juoksussa. Myös neljä vuotta aiemmin Münchenin olympialaisissa hän voitti kultaa molemmilla matkoilla. Klaus-Peter Hildenbrand heittäytyi maaliviivan yli ja sai pronssia ohitettuaan tällä syöksyllä Uuden-Seelannin Rod Dixonin.[1][6][7] | ||
|
|
Dick Quax Uusi-Seelanti
|
13.25,16 | ||||
|
|
Klaus-Peter Hildenbrand Länsi-Saksa
|
13.25,38 | ||||
| 10 000 m |
|
Lasse Virén Suomi
|
27.40,38 | Carlos Lopes siirtyi loppukilpailussa johtoon runsaan kolmen kilometrin jälkeen ja pudotti vauhdistaan muut paitsi Lasse Virénin, joka ohitti Lopesin vähän ennen viimeisen kierroksen alkua ja juoksi selvään voittoon. Maalissa Virén riisui piikkarinsa ja heilutteli niitä käsillään päänsä yläpuolella, minkä vuoksi yleisurheilujohtajat kuulustelivat häntä epäiltyään hänen syyllistyneen sääntöjen vastaiseen piikkarimerkkinsä mainostamiseen. Ensimmäisessä alkuerässä haitilainen Charles Olemus juoksi maaliin ajassa 42.00,11, yli 8,5 minuuttia toiseksi viimeistä hitaampana.[8][9][10] | ||
|
|
Carlos Lopes Portugali
|
27.45.17 | ||||
|
|
Brendan Foster Yhdistynyt kuningaskunta
|
27.54,92 | ||||
| Maraton |
|
Waldemar Cierpinski Itä-Saksa
|
2.09.55,0 | Lasse Virén sijoittui elämänsä ensimmäisellä maratonilla viidenneksi vain vuorokausi voittamansa 5 000 metrin juoksun loppukilpailun jälkeen. Juoksun voittanut Waldemar Cierpinski juoksi stadionilla yhden ylimääräisen kierroksen oltuaan epävarma, pitääkö stadionilla kiertää vielä yksi kierros, ja hänen tullessaan kierrokselta maaliin oli hopeamitalisti Frank Shorter vastaanottamassa häntä.[11][12][13] | ||
|
|
Frank Shorter Yhdysvallat
|
2.10.45,8 | ||||
|
|
Karel Lismont Belgia
|
2.11.12,6 | ||||
| 110 m aitajuoksu |
|
Guy Drut Ranska
|
13,30 | |||
|
|
Alejandro Casañas Kuuba
|
13,33 | ||||
|
|
Willie Davenport Yhdysvallat
|
13,38 | ||||
| 400 m aitajuoksu |
|
Edwin Moses Yhdysvallat
|
47,64 | Edwin Mosesin voittoaika oli uusi maailmanennätys.[11][14] | ||
|
|
Michael Shine Yhdysvallat
|
48,69 | ||||
|
|
Jevgeni Gavrilenko Neuvostoliitto
|
49,45 | ||||
| 3 000 m estejuoksu |
|
Anders Gärderud Ruotsi
|
8.08,02 | Anders Gärderudin voittoaika oli uusi maailmanennätys. Frank Baumgartl oli viimeisellä esteellä tasoissa Gärderudin kanssa mutta kompastui esteeseen, kaatui ja putosi kilpailussa kolmanneksi.[11][15][16] | ||
|
|
Bronisław Malinowski Puola
|
8.09,11 | ||||
|
|
Frank Baumgartl Itä-Saksa
|
8.10,36 | ||||
| 4 x 100 m |
|
Yhdysvallat Harvey Glance John Wesley Jones Millard Hampton Steven Riddick |
38,33 | |||
|
|
Itä-Saksa Manfred Kokot Jörg Pfeifer Klaus-Dieter Kurrat Alexander Thieme |
38,66 | ||||
|
|
Neuvostoliitto Alexander Aksinin Nikolai Kolesnikov Juris Silovs Valeri Borzov |
38,78 | ||||
| 4 x 400 m |
|
Yhdysvallat Herman Frazier Benjamin Brown Fred Newhouse Maxie Parks |
2.58,65 | |||
|
|
Puola Ryszard Podlas Jan Werner Zbigniew Jaremski Jerzy Pietrzyk |
3.01,43 | ||||
|
|
Länsi-Saksa Franz-Peter Hofmeister Lothar Krieg Harald Schmid Bernd Herrmann |
3.01,98 | ||||
| 20 km kävely |
|
Daniel Bautista Meksiko
|
1.24.40,6 | |||
|
|
Hans Reimann Itä-Saksa
|
1.25.13,6 | ||||
|
|
Peter Frenkel Itä-Saksa
|
1.25.29,4 | ||||
| Korkeushyppy |
|
Jacek Wszola Puola
|
225 | Kilpailun voittanut Jacek Wszoła oli 19-vuotias. Pronssimitalisti Dwight Stones hyppäsi vajaat kaksi kuukautta ennen olympialaisia maailmanennätyksen 231 cm ja paransi neljä päivää olympiafinaalin jälkeen ennätykseksi 232 cm.[11][17][18] | ||
|
|
Greg Joy Kanada
|
223 | ||||
|
|
Dwight Stones Yhdysvallat
|
221 | ||||
| Seiväshyppy |
|
Tadeusz Ślusarski Puola
|
550 | Loppukilpailussa oli mukana 20 hyppääjää, jotka olivat ylittäneet karsintakorkeuden 510 cm. Tadeusz Ślusarskilla ja Antti Kalliomäellä ei ollut ennen 555 cm:n korkeutta yhtään pudotuksia, ja tuosta korkeudesta molemmat pudottivat kolmasti, mutta Ślusarski sijoittui Kalliomäen edelle, koska hänellä oli vähemmän hyppyjä. David Roberts jätti hyppäämättä 555 cm:n korkeudesta eikä päässyt enää 560 cm:stä yli, ja hän jäi kolmanneksi pudotettuaan kerran yhdestä alemmasta korkeudesta.[11][19][20] | ||
|
|
Antti Kalliomäki Suomi
|
550 | ||||
|
|
David Roberts Yhdysvallat
|
550 | ||||
| Pituushyppy |
|
Arnie Robinson Yhdysvallat
|
835 | Arnie Robinson hyppäsi voittotuloksen ensimmäisellä kierroksella ja sai toisella tuloksen 826 cm sekä viidennellä 816 cm.[11][21] | ||
|
|
Randy Williams Yhdysvallat
|
811 | ||||
|
|
Frank Wartenberg Itä-Saksa
|
802 | ||||
| Kolmiloikka |
|
Viktor Sanejev Neuvostoliitto
|
17,29 | Viktor Sanejev voitti kolmannen kerran olympiakultaa kolmiloikassa. James Butts nousi neljännellä kierroksella kilpailun johtoon mutta Sanejev hyppäsi voittotuloksen viidennellä hypyllään. Maailmanennätys oli João Carlos de Oliveiran vuonna 1975 Méxicon ohuessa ilmassa hyppäämä 17,89 m.[11][22] | ||
|
|
James Butts Yhdysvallat
|
17,18 | ||||
|
|
João Carlos de Oliveira Brasilia
|
16,90 | ||||
| Kuulantyöntö |
|
Udo Beyer Itä-Saksa
|
21,05 | Aleksandr Baryšnikov työnsi kaksi viikkoa ennen olympialaisia maailmanennätyksen 22,00 m ja oli myös karsinnan ylivoimainen ykkönen tuloksella 21,32 m . Loppukilpailussa hän työnsi parhaan työntönsä kolmannella kierroksella, mutta Udo Beyer ja Jevgeni Mironov ohittivat hänet viidennellä kierroksella.[23][24][25] | ||
|
|
Jevgeni Mironov Neuvostoliitto
|
21,03 | ||||
|
|
Aleksandr Baryšnikov Neuvostoliitto
|
21,00 | ||||
| Kiekonheitto |
|
Mac Wilkins Yhdysvallat
|
67,50 | Maailmanennätyksen 70,86 m aiemmin samana vuonna heittänyt Mac Wilkins teki voittotuloksen toisella heitollaan. Karsinnassa hän heitti tuloksen 68,28 m.[26][27] | ||
|
|
Wolfgang Schmidt Itä-Saksa
|
66,22 | ||||
|
|
John Powell Yhdysvallat
|
65,70 | ||||
| Moukarinheitto |
|
Juri Sedyh Neuvostoliitto
|
77,52 | 21-vuotias Juri Sedyh teki voittotuloksen toisella heitollaan. Pronssille sijoittunut 36-vuotias Anatoli Bondartšuk oli hänen valmentajansa. Voimassa olleen maailmanennätyksen 79,30 m vuonna 1975 heittänyt länsisaksalainen Walter Schmidt sijoittui viidenneksi.[26][28] | ||
|
|
Aleksei Spiridonov Neuvostoliitto
|
76,08 | ||||
|
|
Anatoli Bondartšuk Neuvostoliitto
|
75,48 | ||||
| Keihäänheitto |
|
Miklós Németh Unkari
|
94,58 | Miklós Némethin voittotulos, jonka hän teki ensimmäisellä heitollaan, oli uusi maailmanennätys. Karsinnan paras oli tuloksen 89,76 m heittänyt suomalainen Seppo Hovinen, joka jäi loppukilpailussa seitsemänneksi.[26][29][30] | ||
|
|
Hannu Siitonen Suomi
|
87,92 | ||||
|
|
Gheorghe Megelea.svg){kind=small} Romania
|
87,16 | ||||
| Kymmenottelu |
|
Bruce Jenner Yhdysvallat
|
8618 | Bruce Jennerin voittotulos oli uusi maailmanennätys. Hän oli poikkeuksellisen hyvä toisen päivän lajeissa ja keräsi nyt toisena päivänä 4 320 pistettä, mikä nosti hänet niukasta takaa-ajoasemasta selvään voittoon. Hänen tuloksensa lajeittain olivat: 100 metrin juoksussa 10,94 s, pituushypyssä 722 cm, kuulantyönnössä 15,35 m, korkeushypyssä 203 cm, 400 metrin juoksussa 47,51 s, 110 metrin aitajuoksussa 14,84 s, kiekonheitossa 50,04 m, seiväshypyssä 480 cm, keihäänheitossa 68,52 m ja 1 500 metrin juoksussa 4.12,6.[26][31][32][33] | ||
|
|
Guido Kratschmer Länsi-Saksa
|
8411 | ||||
|
|
Nikolai Avilov Neuvostoliitto
|
8369 | ||||
Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 100 m |
|
Annegret Richter Länsi-Saksa
|
11,08 | Annegret Richter juoksi toisissa alkuerissä ajan 11,05 s jääden maailmanennätyksestä vain sadasosasekunnin ja paransi välierissä maailmanennätykseksi 11,01 s.[26][34][35] | ||
|
|
Renate Stecher Itä-Saksa
|
11,13 | ||||
|
|
Inge Helten Länsi-Saksa
|
11,17 | ||||
| 200 m |
|
Bärbel Eckert Itä-Saksa
|
22,37 | |||
|
|
Annegret Richter Länsi-Saksa
|
22,39 | ||||
|
|
Renate Stecher Itä-Saksa
|
22,47 | ||||
| 400 m |
|
Irena Szewinska Puola
|
49,29 | Irena Szewinskan voittoaika oli uusi maailmanennätys.[26][36] | ||
|
|
Christina Brehmer Itä-Saksa
|
50,51 | ||||
|
|
Ellen Streidt Itä-Saksa
|
50,55 | ||||
| 800 m |
|
Tatjana Kazankina Neuvostoliitto
|
1.54,94 | Tatjana Kazankinan voittoaika oli uusi maailmanennätys.[26][36] | ||
|
|
Nikolina Štereva Bulgaria
|
1.55,42 | ||||
|
|
Elfi Zinn Itä-Saksa
|
1.55,60 | ||||
| 1 500 m |
|
Tatjana Kazankina Neuvostoliitto
|
4.05,48 | Maailmanennätyksen 3.56,0 aiemmin samana vuonna juossut Tatjana Kazankina voitti kisojen toisen kultamitalinsa. Neljä päivää aiemmin hän voitti kultaa 800 metrin juoksussa.[37] | ||
|
|
Gunhild Hoffmeister Itä-Saksa
|
4.06,02 | ||||
|
|
Ulrike Klapezynski Itä-Saksa
|
4.06,09 | ||||
| 100 m aitajuoksu |
|
Johanna Schaller Itä-Saksa
|
12,77 | Toisessa välierässä neuvostoliittolainen Ljubov Kononova kaatui ja kaatoi samalla romanialaisen Valeria Stefanescun. Juoksu päätettiin uusia seuraavana päivänä muutama tunti ennen loppukilpailua, ja uusinnasta Stefanescu selviytyi jatkoon mutta alkuperäisessä välierässä kolmanneksi sijoittunut itäsaksalainen maailmanennätysnainen Annelie Ehrhardt jäi uusinnassa viidenneksi eikä päässyt loppukilpailuun.[38][39] | ||
|
|
Tatjana Anisimova Neuvostoliitto
|
12,78 | ||||
|
|
Natalja Lebedeva Neuvostoliitto
|
12,80 | ||||
| 4 x 100 m |
|
Itä-Saksa Marlies Oelsner Renate Stecher Carla Bodendorf Bärbel Eckert |
42,55 | |||
|
|
Länsi-Saksa Elvira Possekel Inge Helten Annegret Richter Annegret Kroniger |
42,59 | ||||
|
|
Neuvostoliitto Tetjana Prorotšenko Ljudmila Maslakova Nadežda Besfamilnaja Vera Anisimova |
43,09 | ||||
| 4 x 400 m |
|
Itä-Saksa Doris Maletzki Brigitte Rohde Ellen Streidt Christina Brehmer |
3.19,23 | Saksan demokraattisen tasavallan voittoaika oli uusi maailmanennätys.[38][40] | ||
|
|
Yhdysvallat Debra Sapenter Sheila Ingram Pamela Jiles Rosalyn Bryant |
3.22,81 | ||||
|
|
Neuvostoliitto Inta Klimovica Ljudmila Aksenova Natalja Sokolova Nadežda Iljina |
3.24,24 | ||||
| Korkeushyppy |
|
Rosemarie Ackermann Itä-Saksa
|
193 | Rosemarie Ackermann oli viimeinen kierähdystyyliä käyttänyt korkeushypyn olympiavoittaja.[38] Loppukilpailussa oli mukana 21 hyppääjää, jotka olivat ylittäneet karsintakorkeuden 180 cm.[41] | ||
|
|
Sara Simeoni Italia
|
191 | ||||
|
|
Jordanka Blagojeva Bulgaria
|
191 | ||||
| Pituushyppy |
|
Angela Voigt Itä-Saksa
|
672 | Angela Voigt teki voittotuloksen ensimmäisellä hypyllään. Aiemmin samana vuonna maailmanennätyksen 699 cm hypännyt itäsaksalainen Siegrun Siegl jäi loppukilpailussa neljänneksi tuloksella 659 cm.[38][42] | ||
|
|
Kathy McMillan Yhdysvallat
|
666 | ||||
|
|
Lidija Alfejeva Neuvostoliitto
|
660 | ||||
| Kuulantyöntö |
|
Ivanka Hristova Bulgaria
|
21,16 | Maailmanennätyksen aiemmin samana vuonna työntänyt 34-vuotias Ivanka Hristova teki voittotuloksen viidennellä työnnöllään, jolla hän nousi ohi Nadežda Tšižovan.[38][42] | ||
|
|
Nadežda Tšižova Neuvostoliitto
|
20,96 | ||||
|
|
Helena Fibingerová Tšekkoslovakia
|
20,67 | ||||
| Kiekonheitto |
|
Evelin Schlaak Itä-Saksa
|
69,00 | Evelin Schlaak heitti voittotuloksen ensimmäisellä heitollaan. Maailmanennätysnainen, Neuvostoliiton Faina Melnik heitti viidennellä kierroksella tuloksen 68,60 m, joka riitti kakkossijaan, mutta tuo heitto hylättiin jälkikäteen, koska Melnik oli sääntöjen vastaisesti keskeyttänyt vauhtinsa kahdesti.[38][43] | ||
|
|
Maria Vergova Bulgaria
|
67,30 | ||||
|
|
Gabriele Hinzmann Itä-Saksa
|
66,84 | ||||
| Keihäänheitto |
|
Ruth Fuchs Itä-Saksa
|
65,94 | Maailmanennätysnainen Ruth Fuchs teki voittotuloksen ensimmäisellä heitollaan.[44] | ||
|
|
Marion Becker Länsi-Saksa
|
64,70 | ||||
|
|
Kathy Schmidt Yhdysvallat
|
63,96 | ||||
| Viisiottelu |
|
Siegrun Siegl Itä-Saksa
|
4745 | Siegrun Siegl oli ennen viimeistä lajia vasta seitsemäs mutta nousi voittoon 200 metrin juoksun ajallaan 23,09 s. Hän voitti tasapisteisiin päätyneen Christine Laserin, koska oli tätä parempi kolmessa lajissa viidestä. Muutama päivä aiemmin Siegl oli sijoittunut pituushypyn loppukilpailussa neljänneksi.[38][45] | ||
|
|
Christine Laser Itä-Saksa
|
4745 | ||||
|
|
Burglinde Pollak Itä-Saksa
|
4740 | ||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
- Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III. , 2000. ISBN 3-328-00741-5. (saksaksi)
- Laitinen, Esa: Suomen yleisurheilun tilasto-osa. , 1987.
- Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics. Penguin, 1988. ISBN 0-14-010771-1. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Arponen, s. 254
- ↑ Wallechinsky, s. 16–17
- ↑ Kluge, s. 460–461
- ↑ Kluge, s. 461–462
- ↑ Laitinen, s. 534
- ↑ Wallechinsky, s. 40–41
- ↑ Kluge, s. 464
- ↑ Arponen, s. 254–255
- ↑ Wallechinsky, s. 46
- ↑ Kluge, s. 464, 597
- ↑ a b c d e f g Arponen, s. 255
- ↑ Wallechinsky, s. 56
- ↑ Kluge, s. 465, 597
- ↑ Laitinen, s. 540
- ↑ Wallechinsky, s. 67
- ↑ Laitinen, s. 541
- ↑ Kluge, s. 469, 600–601
- ↑ Laitinen, s. 545
- ↑ Wallechinsky, s. 88–89
- ↑ Kluge, s. 469–470
- ↑ Kluge, s. 470
- ↑ Kluge, s. 470–471, 602
- ↑ Arponen, s. 255–256
- ↑ Kluge, s. 471
- ↑ Laitinen, s. 548
- ↑ a b c d e f g Arponen, s. 256
- ↑ Kluge, s. 472
- ↑ Kluge, s. 472, 604
- ↑ Kluge, s. 473
- ↑ Laitinen, s. 550
- ↑ Kluge, s. 473–474
- ↑ Laitinen, s. 551–552
- ↑ Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 144. 2. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.
- ↑ Kluge, s. 474–475
- ↑ Laitinen, s. 554
- ↑ a b Laitinen, s. 555
- ↑ Kluge, s. 476–477
- ↑ a b c d e f g Arponen, s. 257
- ↑ Kluge, s. 478, 610
- ↑ Laitinen, s. 560
- ↑ Kluge, s. 479
- ↑ a b Kluge, s. 480
- ↑ Kluge, s. 480–481, 612
- ↑ Kluge, s. 481
- ↑ Kluge, s. 480, 482, 613
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1976 Wikimedia Commonsissa
Kesäolympialaisten 1976 lajit ja kilpailutapahtumat
Ammunta | Jalkapallo | Jousiammunta | Judo | Koripallo | Käsipallo | Lentopallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Soutu | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu