Aleksandr Baryšnikov

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Maa: Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Moskova 1980 kuulantyöntö
Pronssia Pronssia Montréal 1976 kuulantyöntö
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Praha 1978 kuulantyöntö
Sisäratojen EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Budapest 1983 kuulantyöntö
Pronssia Pronssia München 1976 kuulantyöntö
Universiadit
Pronssia Pronssia Moskova 1973 kuulantyöntö

Aleksandr Georgijevitš Baryšnikov (ven. Александр Георгиевич Барышников, s. 11. marraskuuta 1948) on entinen neuvostoliittolainen kuulantyöntäjä ja olympiamitalisti.[1] Hän työnsi ensimmäisenä virallisesti kuulaa tasan 22 metriä ja oli ensimmäisiä pyörähdystyylin menestyksekkäitä käyttäjiä.[2]

Baryšnikov alkoi harjoitella pyörähdystyyliä alkuvuonna 1972 valmentaja Viktor Aleksejevin johdolla.[2] Münchenin 1972 olympialaisissa hän työnsi karsinnassa tuloksen 18,65 m eikä selviytynyt loppukilpailuun.[1][3] Rooman EM-kilpailuissa 1974 hän sijoittui neljänneksi tuloksella 20,13 m[4]

Colombesissa 10. heinäkuuta 1976 Baryšnikov teki maailmanennätyksen 22,00 m. Ennätys pysyi hänen nimissään lähes kaksi vuotta.[5] Montréalin 1976 olympialaisissa hän työnsi loppukilpailun kolmannella kierroksella tuloksen 21,00 m ja neljännellä lähes yhtä pitkälle, 20,96 m. Hän sijoittui pronssille vain 3 cm hopeamitalisti Jevgeni Mironoville ja 5 cm kultamitalisti Udo Beyerille hävinneenä.[1][6]

Prahan EM-kilpailuissa 1978 Baryšnikov saavutti hopeaa tuloksella 20,68 m; alun perin hopealle sijoittunut Jevgeni Mironov hylättiin dopingtestin perusteella.[7] Moskovan 1980 olympialaisissa Baryšnikov teki toisella työntökierroksella tuloksen 21,08 m ja saavutti hopeaa.[1][8]

Sisäratojen EM-kilpailuissa Baryšnikov saavutti pronssia Münchenissä 1976 tuloksella 20,02 m sekä hopeaa Budapestissa 1983 tuloksella 20,44 m. Lisäksi hän sijoittui kuudenneksi Katowicessa 1975 tuloksella 18,80 m ja neljänneksi Milanossa 1978 tuloksella 19,95 m.[9]

Baryšnikov on pituudeltaan 202-senttinen. Hän avioitui Montréalin olympialaisten jälkeen kuulantyönnön olympiavoittaja Nadežda Tšižovan kanssa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aleksandr Baryšnikovin olympiasijoitukset Sports Reference LLC. Viitattu 18.07.2009. (englanniksi)
  • Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook: Helsinki 2005, s. 471. IAAF, 2005. (englanniksi)
  • Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III, s. 246, 471, 603, 698. , 2000. ISBN 3-328-00741-5. (saksaksi)
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 122, 137. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
  • European Athletics Yearbook 1995–1996, s. 124–132. EAA, 1996. ISBN 3-87390-115-3. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Sports Reference LLC
  2. a b c Kluge, s. 603
  3. Kluge, s. 246
  4. Siukonen & Ahola, s. 122
  5. Butler, s. 471
  6. Kluge, s. 471
  7. Siukonen & Ahola, s. 137
  8. Kluge, s. 698
  9. EAA, s. 124–132
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.