Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1968
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vuoden 1968 kesäolympialaisissa Méxicossa, Meksikossa järjestettiin yleisurheilussa 36 kilpailutapahtumaa, miehille 24 ja naisille 12.
Mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 100 m |
|
Jim Hines Yhdysvallat
|
9,9 | Jim Hinesin aika sivusi käsiajanoton maailmanennätystä. Sähköajanotolla hänen aikansa oli 9,95, joka hyväksyttiin 1970-luvulla ensimmäiseksi sähköajanoton maailmanennätykseksi.[1][2] | ||
|
Lennox Miller Jamaika
|
10,0 | ||||
|
Charles Greene Yhdysvallat
|
10,0 | ||||
| 200 m |
|
Tommie Smith Yhdysvallat
|
19,8 | Tommie Smithin aika oli käsiajanoton maailmanennätys ja ensimmäinen virallinen 20 sekunnin alitus. Sähköajanotolla hänen aikansa oli 19,83, joka hyväksyttiin 1970-luvulla ensimmäiseksi sähköajanoton maailmanennätykseksi.[1][3] Palkintojenjakotilaisuudessa Smith ja John Carlos protestoivat rotusortoa vastaan nostamalla mustaan hansikkaaseen puetun nyrkin ylös kansallislaulun soidessa.[1] | ||
|
|
Peter Norman Australia
|
20,0 | ||||
|
|
John Carlos Yhdysvallat
|
20,0 | ||||
| 400 m |
|
Lee Evans Yhdysvallat
|
43,8 | Lee Evansin aika oli käsiajanoton maailmanennätys ja ensimmäinen virallinen 44 sekunnin alitus. Sähköajanotolla hänen aikansa oli 43,86, joka hyväksyttiin 1970-luvulla ensimmäiseksi sähköajanoton maailmanennätykseksi ja säilyi maailmanennätyksenä vuoteen 1988 saakka.[1][4] | ||
|
|
Larry James Yhdysvallat
|
43,9 | ||||
|
|
Ron Freeman Yhdysvallat
|
44,4 | ||||
| 800 m |
|
Ralph Doubell Australia
|
1.44,3 | Ralph Doubellin aika sivusi maailmanennätystä.[1][4] | ||
|
|
Wilson Kiprugut Kenia
|
1.44,5 | ||||
|
|
Tom Farrell Yhdysvallat
|
1.45,4 | ||||
| 1 500 m |
|
Kipchoge Keino Kenia
|
3.34,9 | |||
|
|
Jim Ryun Yhdysvallat
|
3.37,8 | ||||
|
|
Bodo Tümmler Länsi-Saksa
|
3.39,0 | ||||
| 5 000 m |
|
Mohammed Gammoudi Tunisia
|
14.05,0 | |||
|
|
Kipchoge Keino Kenia
|
14.05,2 | ||||
|
|
Naftali Temu Kenia
|
14.06,4 | ||||
| 10 000 m |
|
Naftali Temu Kenia
|
29.27,4 | |||
|
|
Mamo Wolde Etiopia
|
29.28,0 | ||||
|
|
Mohammed Gammoudi Tunisia
|
29.34,2 | ||||
| Maraton |
|
Mamo Wolde Etiopia
|
2.20.26,4 | |||
|
|
Kenji Kimihara Japani
|
2.23.31,0 | ||||
|
|
Michael Ryan Uusi-Seelanti
|
2.23.45,4 | ||||
| 110 m aitajuoksu |
|
Willie Davenport Yhdysvallat
|
13,3 | |||
|
|
Ervin Hall Yhdysvallat
|
13,4 | ||||
|
|
Eddy Ottoz Italia
|
13,4 | ||||
| 400 m aitajuoksu |
|
David Hemery Yhdistynyt kuningaskunta
|
48,1 | David Hemeryn aika oli uusi maailmanennätys. Sähköajanotolla hänen ajakseen saatiin 48,12 s.[5][6] | ||
|
|
Gerhard Hennige Länsi-Saksa
|
49,0 | ||||
|
|
John Sherwood Yhdistynyt kuningaskunta
|
49,0 | ||||
| 3 000 m estejuoksu |
|
Amos Biwott Kenia
|
8.51,0 | |||
|
|
Benjamin Kogo Kenia
|
8.51,6 | ||||
|
|
George Young Yhdysvallat
|
8.51,8 | ||||
| 4 x 100 m |
|
Yhdysvallat Charles Greene Melvin Pender Ronnie Ray Smith Jim Hines |
38,2 | Yhdysvallat juoksi uuden maailmanennätyksen.[5] | ||
|
|
 KuubaHermes Ramírez Juan Morales Pablo Montes Enrique Figuerola |
38,3 | ||||
|
|
 RanskaGérard Fénouil Jocelyn Delecour Claude Piquemal Roger Bambuck |
38,4 | ||||
| 4 x 400 m |
|
Yhdysvallat Vincent Matthews Ron Freeman Larry James Lee Evans |
2.56,1 | Yhdysvallat juoksi uuden maailmanennätyksen. Sähköajanotolla ajaksi saatiin 2.56,16, joka kesti maailmanennätyksenä vuoteen 1992 saakka.[5] | ||
|
|
Kenia Daniel Rudisha Munyoro Hezekiah Nyamau Naftali Bon Charles Asati |
2.59,6 | ||||
|
|
Länsi-Saksa Helmar Müller Manfred Kinder Gerhard Hennige Martin Jellinghaus |
3.00,5 | ||||
| 20 km kävely |
|
Vladimir Golubnitši Neuvostoliitto
|
1.33.58,4 | |||
|
|
José Pedraza Meksiko
|
1.34.00,0 | ||||
|
|
Nikolai Smaga Neuvostoliitto
|
1.34.03,4 | ||||
| 50 km kävely |
|
Christoph Höhne Itä-Saksa
|
4.20.13,6 | |||
|
|
Antal Kiss Unkari
|
4.30.17,0 | ||||
|
|
Larry Young Yhdysvallat
|
4.31.55,4 | ||||
| Korkeushyppy |
|
Dick Fosbury Yhdysvallat
|
224 | Dick Fosbury voitti kultaa hypäten riman yli muista poiketen selkä edellä eli käyttämällä tyyliä, joka tultiin tuntemaan nimellä floppaus ja joka syrjäytti tulevina vuosina muut tyylit.[5][7] | ||
|
|
Ed Caruthers Yhdysvallat
|
222 | ||||
|
|
Valentin Gavrilov Neuvostoliitto
|
220 | ||||
| Seiväshyppy |
|
Bob Seagren Yhdysvallat
|
540 | |||
|
|
Claus Schiprowski Länsi-Saksa
|
540 | ||||
|
|
Wolfgang Nordwig Itä-Saksa
|
540 | ||||
| Pituushyppy |
|
Bob Beamon Yhdysvallat
|
890 | Bob Beamon paransi ensimmäisellä hypyllään maailmanennätystä 55 cm. Tulos säilyi maailmanennätyksenä vuoteen 1991 saakka. Karsinnasta Beamon pääsi jatkoon vasta kolmannella eli viimeisellä hypyllään jäätyään kahdella ensimmäisellä ilman tulosta.[5][8] | ||
|
|
Klaus Beer Itä-Saksa
|
819 | ||||
|
|
Ralph Boston Yhdysvallat
|
816 | ||||
| Kolmiloikka |
|
Viktor Sanejev Neuvostoliitto
|
17,39 | Giuseppe Gentile hyppäsi karsinnassa uuden maailmanennätyksen 17,10 m. Loppukilpailussa maailmanennätystä parannettiin neljä kertaa: Gentile 17,22 m, Viktor Sanejev 17,23 m, Nelson Prudêncio 17,27 m ja Sanejev 17,39 m. Myös neljänneksi sijoittunut Yhdysvaltain Art Walker tuloksellaan 17,12 m ja viidenneksi sijoittunut Neuvostoliiton Nikolai Dudkin tuloksellaan 17,09 m ylittivät ennen kisoja voimassa olleen maailmanennätyksen.[9][10] | ||
|
|
Nelson Prudêncio Brasilia
|
17,27 | ||||
|
|
Giuseppe Gentile Italia
|
17,22 | ||||
| Kuulantyöntö |
|
Randy Matson Yhdysvallat
|
20,54 | |||
|
|
George Woods Yhdysvallat
|
20,12 | ||||
|
|
Eduard Guštšin Neuvostoliitto
|
20,09 | ||||
| Kiekonheitto |
|
Al Oerter Yhdysvallat
|
64,78 | Al Oerter voitti neljännen kerran olympiakultaa kiekonheitossa. Näin hänestä tuli ensimmäinen yleisurheilija, joka voitti samassa lajissa neljä olympiakultaa.[11][12] | ||
|
|
Lothar Milde Itä-Saksa
|
63,08 | ||||
|
|
Ludvík Daněk Tšekkoslovakia
|
62,92 | ||||
| Moukarinheitto |
|
Gyula Zsivótzky Unkari
|
73,36 | |||
|
|
Romuald Klim Neuvostoliitto
|
73,28 | ||||
|
|
Lázár Lovász Unkari
|
69,78 | ||||
| Keihäänheitto |
|
Janis Lusis Neuvostoliitto
|
90,10 | |||
|
|
Jorma Kinnunen Suomi
|
88,58 | ||||
|
|
Gergely Kulcsár Unkari
|
87,06 | ||||
| Kymmenottelu |
|
Bill Toomey Yhdysvallat
|
8193 | |||
|
|
Hans-Joachim Walde Länsi-Saksa
|
8111 | ||||
|
|
Kurt Bendlin Länsi-Saksa
|
8064 | ||||
Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.svg){kind=small}
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
- Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III. , 2000. ISBN 3-328-00741-5. (saksaksi)
- Laitinen, Esa: Suomen yleisurheilun tilasto-osa. , 1987.
- Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics. Penguin, 1988. ISBN 0-14-010771-1. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Arponen, s. 219
- ↑ Laitinen, s. 532
- ↑ Laitinen, s. 533
- ↑ a b Laitinen, s. 534
- ↑ a b c d e Arponen, s. 220
- ↑ Laitinen, s. 540
- ↑ Wallechinsky, s. 82–83
- ↑ Wallechinsky, s. 93–94
- ↑ Arponen, s. 220–221
- ↑ Wallechinsky, s. 98
- ↑ a b c d Arponen, s. 221
- ↑ Wallechinsky, s. 106
- ↑ a b Laitinen, s. 554
- ↑ a b c d Arponen, s. 222
- ↑ a b Laitinen, s. 562
- ↑ Wallechinsky, s. 159
- ↑ Kluge, s. 55
- ↑ Wallechinsky, s. 166
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesäolympialaisten 1968 lajit ja kilpailutapahtumat
Ammunta | Jalkapallo | Koripallo | Lentopallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Pelota (Näytöslaji) | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Soutu | Tennis (Näytöslaji) | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu