Senegal

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Senegalin tasavalta
République du Sénégal
Senegalin lippu Senegalin vaakuna
lippu vaakuna

Senegalin sijainti

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti
Pääministeri
Macky Sall
Abdoul Mbaye

Pääkaupunki Dakar

Muita kaupunkeja Saint-Louis, Thies, Ziguinchor, Kaolack, Mbour, Tambakounda

Pinta-ala
– yhteensä 196 722[1] km² (sijalla 87)
– josta sisävesiä 2,1 %

Väkiluku (2011) 12 643 799[1] (sijalla 71)
– väestötiheys 56,7 / km²
– väestönkasvu 2,557[1] % (2011)

Viralliset kielet ranskan kieli

Valuutta CFA-frangi (XOF)

BKT (2010) sijalla 116
– yhteensä 23,86 miljardia USD[1]
– per asukas 1 900 USD

HDI (2012) 0.470[2] (sijalla 154)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 14,9 %
– teollisuus 21,4 %
– palvelut 63,6 %

Aikavyöhyke +0
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
 – Ranskasta

20. kesäkuuta 1960

Lyhenne SN

Kansainvälinen
suuntanumero
+221

Motto Un Peuple, Un But, Une Foi (’Yksi kansa, yksi tavoite, yksi usko’)

Kansallislaulu Pincez Tous vos Koras, Frappez les Balafons

Senegalin tasavalta eli Senegal on valtio läntisessä Afrikassa. Sen pinta-ala on 196 722 neliökilometriä ja väkiluku 12,6 miljoonaa. Maan pääkaupunki on Dakar, jossa on asukkaita noin kaksi miljoonaa. Senegal on Afrikan läntisin valtio ja sen naapurivaltiot ovat Gambia, Guinea-Bissau, Guinea, Mali ja Mauritania. Nimensä Senegal on saanut Senegaljoesta. Gambia ja Gambiajoki jakavat Senegalin kahteen eri alueeseen, jotka poikkeavat toisistaan maantieteellisesti, kulttuurillisesti ja etnisesti.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senegalin alueen ensimmäinen järjestäytynyt hallinto oli Ghanan kuningaskunta 700–800-lukujen välillä. Islam levisi Senegaliin 1000-luvulla arabialaisten kauppiaiden välityksellä. Ghana-kuningaskunnan tuhouduttua Malin kuningaskunta otti alueen hallintaansa ja piti sen 1400-luvulle saakka, tosin Wolofien valtakunta, joka oli Malin vasalli Senegaljoen varrella, irtautui Malista 1300-luvulla ja onnistui pysymään itsenäisenä 500 vuotta.[4]

Malin tuhoutuminen merkitsi suurta muutosta alueella. Aiemmin islam oli ollut vain ylimystön uskonto, mutta 1500-luvusta lähtien se levisi myös muun kansan keskuuteen. Songhai onnistui saamaan hallintaansa osia Malin hallitsemista alueista Senegalissa, mutta alue pirstaloitui lukuisiksi pieniksi kuningaskunniksi Senegal- ja Gambiajokien välillä. Tuaregit tuhosivat Songhain 1591, mikä antoi pienille kuningaskunnille entistä enemmän tilaa. Useat alueen heimot hallitsivat itsenäisiä valtakuntiaan, kuten Cayor, Samlou ja Sine, seuraavat 200 vuotta.[4]

Eurooppalaiset tulevat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Senegalista vuodelta 1770

Portugalilaiset purjehtivat rannikolle 1400-luvulla[3] ja perustivat linnoitteen Goréesaarelle 1444. Hollantilaiset valtasivat saaren 1588, mutta hävisivät sen ranskalaisille 1677. 1600-luvulla myös britit ilmaantuivat Senegalin rannikolle. Britit perustivat kauppa-asemakseen Bathurstin 1651 ja ranskalaiset Saint-Louisin 1659 ja muita pienempiä asemia.[4] Aluksi eurooppalaiset kävivät kauppaa paikallisten kuningaskuntien kanssa, mikä muutti monen talouden riippuvaiseksi orjakaupasta. Muita kauppatuotteita olivat norsunluu, kulta ja mausteet, jotka vaihdettiin alkoholiin ja aseisiin.[3]

Britit valloittivat Senegalin Goréeta lukuun ottamatta seitsenvuotisessa sodassa, mutta Ranska valloitti alueen takaisin Yhdysvaltain itsenäisyyssodan aikana.[5] Senegal pysyi Ranskan tärkeimpänä orjakaupan keskuksena 1600- ja 1700-lukujen ajan.[6]

Orjakaupan loputtua 1800-luvulla Ranska otti hallintaansa myös Senegalin sisämaan,[6] josta tuli siirtokunta 1864. Sisämaan valtaus ei sujunut vaivatta ja esimerkiksi Cayorin kuningas Lat Dior taisteli ranskalaisia vastaan vuoteen 1886 saakka.[3] Samaan aikaan Toucouleurin kuningaskunta pyrki levittäytymään alueelle idästä. Myös muslimifanaatikot kapinoivat uusia siirtomaaisäntiään vastaan.[4] Brittien siirtokunta Gambiajoen suussa jakoi Senegalin kahtia, ja ranskalaiset halusivat ostaa tai vaihtaa Gambian Norsunluurannikkoon, mutta britit eivät olleet kiinnostuneita.[3] Senegalin siirtokunnan pääkaupunkina oli aluksi Saint-Louis[4] ja myöhemmin Dakar, josta tuli koko Ranskan Länsi-Afrikan hallinnollinen keskus. Tämän vuoksi Dakarin infrastruktuuria kehitettiin ja satamaa laajennettiin.[6]

Itsenäistyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen islamistiset ja marxilaiset liikkeet vaativat Senegalin itsenäistymistä, mutta lopulta Léopold Sédar Senghorin perustamasta Progressiivinen senegalilainen unioni -järjestöstä tuli maan nationalismin lipunkantaja. Senegal ja autonominen Ranskan Sudan yhdistettiin 1959, ja se itsenäistyi seuraavana vuonna nimellä Malin liittovaltio. Jo kahden vuoden kuluttua liittovaltio hajosi poliittisiin erimielisyyksiin, ja Senegal ja Mali perustettiin. Senghorista tuli Senegalin ensimmäinen presidentti.[3]

Senegalissa oli sen ensimmäisen vuosikymmenen aikana yksipuoluejärjestelmä, mutta maasta ei koskaan tullut kuitenkaan diktatuuria.[6] Ainoa puolue oli Progressiivisen senegalilaisen unionin seuraaja Senegalin sosialistinen puolue, joka säilytti enemmistön parlamentissa vuoteen 2000 asti.[3] Yksipuoluejärjestelmästä tuli nelipuoluejärjestelmä 1974 ja monipuoluejärjestelmä 1980.

Vuonna 1981 Senghor luopui presidenttiydestään ja Abdou Dioufista tuli hänen seuraajansa. Samana vuonna maassa yritettiin vallankaappausta, mutta Diouf pysyi vallassa armeijan tuella. Vuonna 1982 muodostettiin Senegalin ja Gambian muodostama valtioliitto Senegambia, joka kesti vuoteen 1989 saakka. Vuonna 1982 alkoi myös pitkä sisällissota maan eteläisessä maakunnassa Casamancessa, joka halusi itsenäistyä. Mauritanian etniset levottomuudet vuonna 1989 eskaloituivat lopulta rajakonfliktiksi maiden välillä.[3] Maat uusivat diplomaattisuhteensa vuonna 1992.[5]

Neljä vuosikymmentä hallinnut Senegalin sosialistinen puolue hävisi vaalit ensimmäisen kerran vuonna 2000, ja Senegalin demokraattinen puolue nousi valtaan. Demokraattisen puolueen perustaja on vuosina 2000–2012 presidenttinä toiminut Abdoulaye Wade.[7] Wade alkoi neuvotella Casamancen kanssa rauhasta, joka saatiin aikaan vuonna 2004.[5] Yli 20 vuotta kestäneessä sisällissodassa on avustusjärjestöjen mukaan kuollut noin viisituhatta ja 60 000 on joutunut lähtemään kodeistaan.[8] Rauha Casamancessa ei kuitenkaan ole kestänyt.[9] Syksyllä 2009 Casamancessa oli jälleen levottomuuksia.[5]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katunäkymä Senegalista
Senegal satelliittikuvassa toukokuussa 2002.

Senegal on tasavalta, jonka presidentti valitaan vuoden 2001 lakimuutoksen mukaan joka viides vuosi.[1] Ensimmäinen presidentti oli Léopold Sédar Senghor. Kaksikamarisen parlamentin kansalliskokouksessa (alahuone) on 150 edustajaa ja senaatissa 100 edustajaa.[1] Demokratia on vakiintunut, joskin silloinen presidentti Abdoulaye Wade pyrki lykkäämään vuoden 2006 presidentinvaaleja. Wade valittiin vuoden 2007 vaaleissa toiselle kaudelle. Presidentinvaalit sujuivat rauhallisesti.

Yksi Waden vuoden 2000 presidentinvaalikampanjan teemoista oli korruption vastustaminen. Waden kaudella korruptio kuitenkin lisääntyi.[10]

Kuolemantuomio poistettiin vuonna 2004.[11]

Senegal on yksi Afrikan suurimmista rauhanturvaajamaista.[3]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Senegalin alueet
Senegal jaetaan 14 alueeseen

Senegalin nykyinen aluejako vahvistettiin vuonna 2008. Senegal jakautuu 14 alueeseen,[12] jotka jakautuvat 34 departementtiin ja edelleen 103 arrondissementiin.

 

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senegalin kartta

Kap Verden niemi lähellä Dakaria on Afrikan läntisin piste. Senegalin jakavat kahtia Gambia ja Gambiajoki. Muita tärkeitä jokia ovat maan pohjoisosassa virtaava Senegal ja eteläosassa virtaava Casamance. Senegalin sisämaa on pääosin tasankojen savannia ja puoliaavikkoa. Rannikolla on laajoja hiekkadyynejä. Etelä-Senegal on viljavampaa ja metsäisempää aluetta, ja sen rannikolla on mangrovesoita. Gambiajoen tulvatasangot ovat maan rehevintä aluetta.[6]

Sahelin alueeseen kuuluva Pohjois-Senegal on ilmastoltaan kuivempi kuin Etelä-Senegal. Ilmastoltaan maa on trooppinen ja sadekausi on kesäkuusta lokakuuhun.[6]

Unescon maailmanperintöluettelossa on Senegalista kolme kulttuurikohdetta – Goréen saari, Saint-Louisin saari, Senegambian kivikehät – ja kaksi luontokohdetta (Djoudjin kansallinen lintujensuojelualue ja Niokolo-Koban kansallispuisto).[13] Gambiajoen varressa sijaitsevassa Niokolo-Kobanissa tavataan norsuja, leijonia, leopardeja, simpansseja, paviaaneja ja virtahepoja sekä monia lintuja, matelijoita ja sammakkoeläimiä.[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous on selvästi Senegalin tärkein elinkeino. Viljelysala on väkilukuun nähden yksi Afrikan suurimmista. Vain eteläosaa voidaan viljellä kunnolla, mutta myös sateisimmilla savannialueilla kasvatetaan durraa. Casamancejoen tulvatasangoilla viljellään riisiä. Maapähkinät ovat maan talouden perusta, mutta niiden viljely vie puolet viljelyalasta. Valtio on pyrkinyt tuilla monipuolistamaan maataloutta. Sokeriruo’on, hirssin, puuvillan ja riisin kasvatusta onkin lisätty.[6]

Maan kuivassa pohjoisosassa karjanhoito on pääelinkeino. Senegalin karjakantakin on väkilukuun ja maan pinta-alaan nähden suuri. Monet savanni- ja puoliaavikkoalueiden heimot elävät paimentolaisina.[6]

Senegalilla on vähäiset luonnonvarat. Casamancen rannikolla tosin on maaöljyesiintymiä. Kuitenkin Senegal on kansainvälisen kehitysavun vastaanottaja.[6]

Merkittävimmät luonnonvarat ovat fosfaatti, rautamalmi ja kala. Merkittävimmät vientituotteet ovat kala, maapähkinät, öljytuotteet, fosfaatit ja puuvilla.[1]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senegalin väestöstä 94 % on muslimeita ja 5 % on kristittyjä.[1] Senegalin puhutuin kieli on wolof, jonka lisäksi maassa puhutaan vähemmistökielinä sereriä, fulania, mandinkaa, soninkea ja jolaa. Kaikkiaan maassa puhutaan 38 kieltä.[15] Useimmat kielet ovat pääasiassa puhekieliä, vaikka nuoret senegalilaiset ovat alkaneet kirjoittaa niitä latinalaisella aakkostolla. Islaminuskoiset senegalilaiset kirjoittavat äidinkieltään joskus myös arabialaisella kirjaimistolla. Maan virallista kieltä ranskaa käyttää yleisesti vain eurooppalaistaustaisia kouluja käynyt vähemmistö.[16] [17]

Vuonna 2007 arvioitiin, että HIVin kantajia oli noin prosentti aikuisväestöstä, kaikkiaan noin 67 000 henkeä. ARVT-lääkitystä olisi tarvinnut noin 12 000 henkeä, ja sitä sai noin puolet heistä, noin 6 700 henkeä.[18]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senegalilaista perusruokaa on riisi ja mausteinen kala-vihanneskastike, jota kutsutaan nimellä chep-bu-jen i. Toinen yleinen ruoka on sitruunamehussa marinoitua, uunissa paahdettua kanaa sipulien ja riisin kanssa.[19]

Senegalin kirjallisuuden juuret ovat suullisessa tarinankerronnan perinteessä. Sen pohjalta julkaistiin ensimmäisiä ranskankielisiä tekstejä 1800-luvulla. Maan ensimmäisen presidentin Léopold Sédar Senghorin runot nousivat kansainväliseen kuuluisuuteen 1930-luvulla, jolloin afrikkalainen kulttuuri oli muutenkin muodissa länsimaissa. Toisen maailmansodan jälkeen vaikuttaneisiin kirjailijoihin kuuluvat Ousmane Socé, Ousmane Sembène, Cheikh Hamidou Kane ja Abdoulaye Sadji.[20] Birago Diop ja Mariama Bâ nousivat kansainväliseen kuuluisuuteen viimeisinä elinvuosinaan 1980-luvulla.[21][22]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senegalin musiikkiteollisuus on läntisen Afrikan kehittyneimpiä. Senegalista kotoisin oleva mbalax-muusikko ja laulaja Youssou N’Dour on tunnettu myös muualla maailmassa, etenkin Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Rap-artisti Akon on myös kotoisin Senegalista. Senegalissa kehitynyt mbalax-musiikki syrjäytti afrokuubalaisen musiikkityylin 1970-luvulla.[23]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amy Mbacke Thiam voitti naisten 400 metrin juoksun maailmanmestaruuden Edmontonin MM-kilpailuissa 2001, lisäksi hän sai pronssia Pariisin MM-kilpailuissa 2003. Senegalin ainoa olympiamitalisti on Amadou Dia Ba, joka otti hopeaa miesten 400 metrin aidoissa Soulissa 1988. Maa on osallistunut kesäolympialaisiin vuodesta 1964, ja sillä on toisinaan ollut myös edustaja talviolympialaisissa.[24]

Senegalin jalkapallojoukkue selviytyi kahdeksan parhaan joukkoon vuoden 2002 MM-kilpailuissa. Erityisen makea oli kisojen avausottelussa saavutettu voitto entisestä siirtomaaisännästä Ranskasta. Maaliskuussa 2011 Senegal oli FIFA-rankingissa sijalla 69.[25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h The World Factbook: Senegal CIA. (englanniksi)
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. a b c d e f g h i Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput, s. 291–292. Otava, 2004. ISBN 951-1-18177-7.
  4. a b c d e Nils-Göran Särs: Finländsk missionsarbete i Senegal 1974-1985. , 1999. (ruotsiksi)
  5. a b c d Timeline: Senegal BBC. Viitattu 31.1.2010. (englanniksi)
  6. a b c d e f g h i Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 319-320. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  7. Abdoulaye Wade EB.
  8. Peace pact raises hope in Senegal Africa Renewal, Vol.19 #1 (April 2005 (englanniksi)
  9. Attacks in Casamance despite peace move IRIN. Viitattu 31.1.2010. (englanniksi)
  10. Senegal discusses new steps against corruption Afrol News. Viitattu 9.3.2011. (englanniksi)
  11. Senegal Abolishes Death Penalty - who is next? Amnesty 2004 (englanniksi)
  12. Regions of Senegal Statoids. Viitattu 31.1.2010. (englanniksi)
  13. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco WHC. Viitattu 9.3.2011 (englanniksi)
  14. Niokolo-Koba National Park Unesco WHC. Viitattu 9.3.2011 (englanniksi)
  15. Languages of Senegal Ethnologue
  16. Senegal - Language, Culture, Customs and Etiquette Kwintessential
  17. Background note: Senegal US Department of State
  18. Epidemiological Fact Sheet on HIV and AIDS Senegal 2008 WHO. Viitattu 29.3.2011. (englanniksi)
  19. Senegal Countries and their cultures
  20. Senegalese literature at a glance World of African Literatures The University of Western Australia 1995-2011
  21. Birago Diop Biography Jrank biography
  22. Mariama Bâ (1929-1981) Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008
  23. Senegel Afropop. Viitattu 9.3.2011 (englanniksi)
  24. Senegal in Olympics Sport Reference. Viitattu 9.3.2011 (englanniksi)
  25. Associations. Senegal FIFA. Viitattu 9.3.2011 (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Senegal.
  • Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg Matkaopas aiheesta Senegal Wikivoyagessa (englanniksi)