Soninke

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Soninken kieli)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Soninke
Soninkejen ydinalue Malin, Mauritanian ja Senegalin rajalla.
Soninkejen ydinalue Malin, Mauritanian ja Senegalin rajalla.
Tiedot
Alue Mali, Mauritania, Senegal ja naapurimaat
Virallinen kieli kansalliskielen asema Malissa, Mauritaniassa ja Senegalissa
Puhujia 2 138 110[1]
Kirjaimisto arabialainen, latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta nigeriläis-kongolaiset kielet
Kieliryhmä mandelaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-2 snk
ISO 639-3 snk

Soninke on etupäässä Malissa, Mauritaniassa ja Senegalissa asuvien soninkejen puhuma mandelainen kieli. Sillä on yli kaksi miljoonaa puhujaa.[2]

Kielen puhujista yli puolet asuu Malin luoteisosassa. Yhtenäistä asutusta on myös Mauritanian kaakkoisosassa ja Senegalin itäosassa. Pieniä ryhmiä asuu vanhastaan Gambian itäosassa, Vélingaran seudulla Ylä-Casamancessa ja Burkina Fasossa. Soninkeilla on laaja diaspora Malin, Senegalin ja Norsunluurannikon kaupungeissa, Keski-Afrikan maissa ja mantereen ulkopuolella varsinkin Ranskassa.[2]

Soninke kuuluu mandekielten länsihaaraan. Se muodostaa bozokielten kanssa oman ryhmänsä, johon luetaan toisinaan myös bobo. Yhteiset piirteet manding-kielten kanssa selittyvät kontaktivaikutuksella.[2]

Murre-erot ovat laajasta puhuma-alueesta huolimatta melko pienet. Poikkeuksen muodostavat Tichittin ja Oualatan keitaille aikaisemmin puhuttu arabialais- ja berberivaikutteinen azer sekä Burkina Fason sillanka, johon ovat vaikuttaneet fulani ja moore. Azer on jo sammunut, sillankalla on muutamia tuhansia puhujia.[3]

Soninkella on kansalliskielen status Malissa, Mauritaniassa ja Senegalissa. Kieli on hyvin elinvoimainen, mutta sen kirjallinen käyttö on vähäistä. Malissa ja Senegalissa järjestetään lukutaito-opetusta ja kieltä käytetään alaluokilla muutamissa kouluissa. Bamakossa ilmestyy soninkenkielinen kuukausilehti Xibaare. Kieltä on aikaisemmin kirjoitettu arabialaisella kirjaimistolla, mutta nykyään käytetään etupäässä latinalaisia aakkosia.[4]

Soninkessa on paljon lainasanoja arabiasta, ranskasta ja bambarasta sekä kontaktimurteissa myös fulbesta. Soninke oli aikaisempina vuosisatoina alueen valtakieli, joka on vaikuttanut muihin kieliin.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Soninke Ethnologue. Viitattu 25.10.2019.
  2. a b c Jazyki mira, s. 248.
  3. Jayki mira, s. 248–249.
  4. Jazyki mira, s. 249.
  5. Jazyki mira, s. 282.