Siirry sisältöön

Matamin alue

Wikipediasta
Matamin alue
région de Matam
Matamin alue Senegalin kartalla.
Matamin alue Senegalin kartalla.
Alueen departementit.
Alueen departementit.
Valtio Senegal
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Matam
Pinta-ala 29 616 km²
Väkiluku (2023) 831 632

Matamin alue (ransk. région de Matam) on hallintoalue Senegalin koillisosassa. Sen keskus on Matamin kaupunki. Alueen pinta-ala on 29 616 neliökilometriä.[1] Vuoden 2023 väestönlaskennan mukaan siellä oli 831 632 asukasta[2].

Matamin alue rajoittuu kaakossa ja etelässä Tambacoundan, lounaassa Kaffrinen, lännessä Lougan ja luoteessa Saint-Lousin alueisiin sekä koillisessa Mauritaniaan. Koillisrajalla virtaa Senegaljoki. Luonnonalueita ovat jokilaakson Dandé Mayo, länsiosan Ferlo ja niiden väliin jäävä Diéri. Seutu kuuluu Sahelin ja etelässä Sudanin-Sahelin vyöhykkeisiin. Kasvillisuus on pensassavannia ja aroa.[3]

Alue jakautuu Kanelin, Matamin ja Ranérou-Ferlon departementteihin. Arrondissementteja on viisi, kaupunkikuntia 12, maalaiskuntia 14 ja kyliä 424.[4]

Alueella asuu 4,6 prosenttia Senegalin väestöstä. Kaupunkiväestön osuus on 31,5 prosenttia.[2] Suurimmat kaupunkikunnat ovat Matam, Ourossogui, Sinthiou Bamambé-Banadji ja Kanel[5].

Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito[6]. Tärkeitä viljelykasveja ovat riisi ja sipuli[7]. Lisäksi hyödynnetään metsiä ja harjoitetaan kalastusta, käsityöammatteja ja kaupankäyntiä[6].

Alueen matkailupotentiaali perustuu sen kulttuuriperinteisiin ja luontoon. Nähtävyyksiä ovat vanhat moskeijat ja mausoleumit sekä siirtomaa-ajan rakennukset Matamissa. Matkailupalvelut ovat hyvin vähäisiä.[8]

  1. Situation 2014, s. 19.
  2. a b Recensement général de la population et de l’habitat (RGPH 5, 2023): Projections démographiques 2023–2073 ANSD. Viitattu 22.7.2025.
  3. Situation 2014, s. 20–21.
  4. Situation 2014, s. 24.
  5. Situation 2014, s. 33.
  6. a b Situation 2014, s. 25.
  7. Situation 2014, s. 83.
  8. Situation economique et sociale régionale de Matam 2013 ansd.sn. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 6.6.2018.