Ranskan Sudan

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ranskan Sudan
Soudan Français
1890–1958

AOFmap1936 Soudan français.png
Ranskan Sudan vuonna 1936.


Valtiomuoto Ranskan siirtomaa
Ranskan merentakainen alue (vuodesta 1946)

Pääkaupunki Kayes, Bamako

Pinta-ala
– yhteensä 1 241 238 km² 

Väkiluku 4 407 000 (1959)

Edeltäjä(t) Ylä-Senegal

Seuraaja(t) Sudanin tasavalta (1958)
Mali (1960)

Ranskan Sudan[1] (ransk. Soudan Français) oli nykyisen Malin valtion alueen käsittänyt Ranskan siirtomaa Ranskan Länsi-Afrikassa vuosina 1890–1899 ja 1920–1958.

Ranskalaiset valloittivat nykyisen Malin alueen vuosina 1880–1898.[2] Vuonna 1880 he perustivat alueelle sotilasalueen, jota kutsuttiin nimellä Ylä-Senegal. Sen keskuspaikkana toimi aluksi Médinen linnoitus ja vuodesta 1881 lähtien Kayes. Alue nimettiin uudelleen Senegalin kuvernöörin alaiseksi Ranskan Sudaniksi 18. elokuuta 1890. Ranskan Sudan erotettiin Senegalista vuonna 1892 ja seuraavana vuonna sen sotilashallinto korvattiin siviilihallinnolla.[3]

Ranskan Länsi-Afrikan muodostamisen yhteydessä vuonna 1895 osia Ranskan Sudanista liitettiin Senegaliin ja Ranskan Guineaan. Vuonna 1899 laajoja alueita liitettiin Guineaan, Dahomeyhin ja Norsunluurannikkoon ja siirtomaan nimeksi tuli Ylä-Senegal ja Keski-Niger.[4] Vuonna 1902 Ylä-Senegalista ja Keski-Nigeristä sekä Senegalin yhteyteen kuuluneista protektoraateista muodostettiin Senegambia ja Niger[5][6].

Vuonna 1904 perustettiin Ylä-Senegal ja Niger. Vuoteen 1911 saakka siihen kuului myös Nigerin sotilasalue (nykyinen Nigerin tasavalta) ja vuoteen 1919 Ylä-Volta. Ranskan Länsi-Afrikan federaatioon kuuluneen siirtomaan pääkaupunki siirrettiin vuonna 1908 Kayesista Bamakoon.[4]

Vuonna 1920 alue nimettiin jälleen Ranskan Sudaniksi. Osa lakkautetusta Ylä-Voltasta liitettiin siihen vuonna 1932. Alue palautettiin vuonna 1947, jolloin Ylä-Volta perustettiin uudelleen.[4]

Ranskan Sudanin hallinto oli samanlainen kuin muualla Ranskan Länsi-Afrikan siirtomaissa. Kuvernöörin johtama alue oli jaettu ranskalaisten komendanttien johtamiksi piireiksi, jotka puolestaan jakautuivat afrikkalaisten päälliköiden johtamiksi kantoneiksi. Siirtomaan kuvernööri oli Dakarissa istuneen Ranskan Länsi-Afrikan kenraalikuvernöörin alainen.[7] Ranskan Sudanin kuvernööreinä toimivat muun muassa William Ponty (1899–1908), Jean Henri Terrasson de Fougères (1924–1931) ja Edmond Jean Louveau (1946–1952).[8]

Vuonna 1946 hyväksytty Ranskan neljännen tasavallan perustuslaki teki siirtomaan asukkaista Ranskan unionin kansalaisia. Samalla perustettiin alueellinen kansanedustuslaitos, jolla oli oikeus päättää budjetista ja valita edustajia Ranskan parlamenttiin ja Ranskan unionin edustajainkokoukseen.[9]

Ranskan Länsi-Afrikan federaatio hajosi lokakuussa 1958 ja Ranskan Sudanista muodostettu Sudanin tasavalta (Republique Soudanaise) sai autonomian Ranskan yhteisön jäsenenä. Sudanin tasavalta ja Senegal muodostivat Malin liittovaltion, joka itsenäistyi 20. kesäkuuta 1960. Senegal erosi liittovaltiosta jo 20. elokuuta, minkä jälkeen Sudanin tasavalta julistautui itsenäiseksi Malin tasavallaksi 22. syyskuuta 1960.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pascal James Imperato, Gavin H. Imperato: Historical Dictionary of Mali, fourth edition. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5603-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pieni tietosanakirja, s. 1133. Otava, 1925–1928. Runeberg-projekti.
  2. Historical Dictionary of Mali, s. xxxviii–xxx.
  3. Historical Dictionary of Mali, s. ixxxii–ixxxiii, 124.
  4. a b c Historical Dictionary of Mali, s. ixxxiii.
  5. Arrêté promulguant dans la Colonie du Sénégal et dépendances le décret du 1er octobre 1902 réorganisant le Gouvernement général de l’Afrique occidentale française Viitattu 28.1.2018.
  6. Les colonies françaises au début du XXe siècle: Cinq ans de progrès (1900–1905), tome II, s. 12–14, 185–186. Marseille: Barlatier, 1906. Teoksen verkkoversio.
  7. Historical Dictionary of Mali, s. ixxxi–ixxxii.
  8. Historical Dictionary of Mali, s. ixxxiv.
  9. Historical Dictionary of Mali, s. ixxxii.
  10. Historical Dictionary of Mali, s. xxxii, ixxi–ixxii, ixxxvii–ixxxviii.