Sotuba

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nigerjoen pohjaa vuoden kuivimpana aikana.

Sotuba on Nigerjoen koski Bamakon kohdalla Malissa. Sen putouskorkeus on noin kymmenen metriä.[1] Sotuba ja sen alapuolella sijaitseva Kenién koski estävät jokiliikenteen Nigerin ylä- ja keskijuoksun välillä[2]. Geologisesti ne liittyvät joen vasemmalla rannalla kohoaviin Mandinguevuoriin[3].

Kosken ylittää vuonna 1960 valmistunut silta. Sen yläpuolella sijaitsevat Damandan ja Aigrettesin padot, jotka ohjaavat vettä Baguinédan keinokastelualueelle johtavaan kanavaan.[1][4] Rakennelmat valmistuivat vuonna 1929[5]. Keinokastellun alueen laajuus on 3 500 hehtaaria ja se käyttää vuosittain 0,215 kuutiokilometriä vettä.[6]

Baguinédan kanavaa hyödyntää[1] vuonna 1966 valmistunut Sotuban vesivoimalaitos, jonka kapasiteetti on 5,7 megawattia ja vuosituotanto keskimäärin 32 gigawattituntia. Laitoksen omistaa Malin valtio ja sen toiminnasta vastaa kansallinen sähköyhtiö Énergie du Mali.[7] Voimalalla ei ole patoallasta, ja sen toimintaa vaikeuttaa Nigerjoen vesimäärän vaihtelu eri vuodenaikoina[8]. Vuonna 2018 alkanut Sotuban voimalaitoksen uudistaminen antaa kuusi megawattia lisätehoa ja nostaa vuosituotannon 82,04 gigawattituntiin. Kiinalaisten yhtiöiden suorittaman työn on määrä valmistua vuonna 2020.[4]

Sotuba on myös yksi Bamakon kaupunginosista[9].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Monographie hydrologique du fleuve Niger. Tome I: Niger supérieur, s. 14, 187. Paris: Orstom, 1986. ISBN 2-7099-0790-9. Teoksen verkkoversio.
  2. Etude d’identification des seuils dans le lit du fleuve Niger et de ses bras au profit de l'Agence du Bassin du Fleuve Niger abfn-mali.org. 2006. Viitattu 4.4.2018.
  3. Carrere, Jean-Marc: Fracturation dans les gres du Proterozoique superieur des Monts Mandingues. Bulletin de la Société Géologique de France, (1974) S7-XVI (5), s. 570–574. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b Centrale hydroélectrique de Sotuba: la capacité de production doublée aBamako.com. 9.2.2018. Viitattu 4.4.2018.
  5. Célerier, J.: L’hydraulique agricole au Soudan. Annales de géographie, 215 (1929), s. 527–528. Artikkelin verkkoversio.
  6. The Niger, a lifeline: Effective water management in the Upper Niger Basin, s. 27. Lelystad, Sévare, Amsterdam, Veenwouden: Rijkswaterstaat, Wetlands International, Institute for Environmental studies, Altenburg & Wymenga ecological consultants, 2005. ISBN 90-807150-6-9. Teoksen verkkoversio.
  7. Planification du secteur de l’électricité. Rapport 2: Scenarios et simulations du plan optimal d’investissements ecowrex.org. 2008. Viitattu 4.4.2018.
  8. Economic Development in Mali: Evolution, problems and prospects. Volume III: Power and water documents.worldbank.org. 1970. Viitattu 4.4.2018.
  9. Diarra, Balla & Ballo, Moïse & Champaud, Jacques: Structure urbaine et dynamique spatiale à Bamako, s. 141. Bamako: Donniya, 2003. ISBN 2-911741-53-6. Teoksen verkkoversio.