Mamadou El Béchir Gologo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mamadou El Béchir Gologo (1924 Koulikoro21. maaliskuuta 2009 Bamako) oli malilainen lääkäri, kirjailija ja poliitikko[1].

Gologo kävi koulunsa Bamakossa ja jatkoi opintojaan William Ponty -koulussa Senegalissa. Hän palveli armeijassa ja valmistui lääkäriksi Dakarissa.[1]

Palvellessaan Office du Nigerin lääkärinä Gologo osallistui Union soudanaise – Rassemblement démocratique africain -puolueen ammattiyhdistystoiminnan järjestämiseen. Vuonna 1957 hänet nimitettiin Ranskan Sudanin terveysministeriön kabinettipäälliköksi. Seuraavana vuonna Gologosta tuli tiedotuslaitoksen apulaisjohtaja ja vuonna 1959 komissaari. Malin itsenäistyttyä vuonna 1960 hänet nimitettiin tiedotuslaitoksen valtiosihteeriksi, sanomalehti L’Essorin johtajaksi ja Malin journalistiliiton puheenjohtajaksi.[1]

Gologon ensimmäinen runokokoelma Mon coeur est un volcan ilmestyi Moskovassa vuonna 1961. Sitä seurasi romaani Le rescapé de l’Ethylos (1963) ja Kiinan-matkasta kertova La Chine: un peuple géant au grand destin, joka julkaistiin ranskaksi ja englanniksi Pekingissä vuonna 1965.[1]

Vuonna 1964 Gologosta tuli tiedotus- ja matkailuministeri ja Malin tietotoimiston johtaja. Hän oli yksi Modibo Keïtan hallituksen radikaaleista marksilaisista, joka kannatti Malissa vuonna 1966 alkanutta ”aktiivista vallankumousta”.[1]

Moussa Traorén marraskuussa 1968 johtaman vallankaappauksen jälkeen Gologo pidätettiin ja lähetettiin vankilaan Kidaliin. Hänet vapautettiin vuonna 1971 ja nimitettiin pian sen jälkeen kansanterveyslaitoksen Bamakon aluepäälliköksi. Vuonna 1977 Gologosta tuli Kansallisen sosiaaliturvainstituutin ja sen terveyskeskuksen johtaja. Vuonna 1979 häntä syytettiin yhdessä muiden US-RDA:n veteraanien kanssa Traorén vastaisen vallankaappausyrityksen suunnittelusta. Hänet tuomittiin neljän vuoden vankeuteen, josta hän vapautui vuonna 1982.[1]

Vankilasta pääsyn jälkeen Gologo menetti lääkärinlupansa ja hän keskittyi eläkkeensä turvin perhe-elämään ja kirjallisiin harrastuksiinsa. 1980-luvulla kirjoitettu toinen romaani Moudaïna ilmestyi vuonna 1995. Traorén syrjäyttämisen jälkeen vuonna 1991 Gologo valittiin uudelleen perustetun US–RDA:n pääsihteeriksi, vuonna 1996 varapuheenjohtajaksi ja vuonna 1997 kunniapuheenjohtajaksi. Gologon ansiot yhtenä itsenäisen Malin luojista tunnustettiin virallisesti 2000-luvun alussa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Dictionary of African Biography, s. 481–482. New York: Oxford University Press, 2012. ISBN 978-0-19-538207-5.