Ranskan Länsi-Afrikka
| Ranskan Länsi-Afrikka Afrique occidentale française |
|
|---|---|
1895–1958 |
|
Lippu |
|
Ranskan Länsi-Afrikka (tummanvihreällä) toisen maailmansodan jälkeen. |
|
| Valtiomuoto | Ranskan siirtomaiden liittovaltio |
| Pääkaupunki | Saint-Louis (1895–1902) Dakar (1902–1958) |
| Pinta-ala | |
| – yhteensä | 4 689 000 km² |
| Viralliset kielet | ranska |
| Valuutta | frangi (–1945) CFA-frangi (1945–) |
| Edeltäjät | Dahomeyn, Norsunluurannikon, Ranskan Guinean, Ranskan Sudanin ja Senegalin siirtomaat |
| Seuraajat | |
Ranskan Länsi-Afrikka[1] (ransk. Afrique occidentale française, AOF) oli vuosina 1895–1904 perustettu Ranskan siirtomaa-alue Länsi-Afrikassa. Siihen kuuluivat nykyisten Beninin, Burkina Fason, Guinean, Malin, Mauritanian, Nigerin, Norsunluurannikon ja Senegalin alueet. Siirtomaan hallinnollinen keskus oli Dakar.[2]
Alueesta tuli vuonna 1904 ranskalaisen kenraalikuvernöörin johtama siirtomaa-alueiden liitto. Niiden väliset rajat muuttuivat useaan kertaan. Siirtomaiden johdossa olivat kenraalikuvernöörin alaiset varakuvernöörit neuvonantajineen. Myöhemmin kenraalikuvernöörin yhteyteen perustettiin neuvoa-antava suuri neuvosto. Toisen maailmansodan aikana Ranskan Länsi-Afrikka oli Vichyn hallituksen alainen vuoteen 1942. Sodan jälkeen siirtomaihin perustettiin alueparlamentit, joilla oli oikeus päättää budjetista ja valita edustajia Ranskan kansalliskokoukseen, tasavallan neuvostoon ja Ranskan unionin yleiskokoukseen.[3]
Ranskan Länsi-Afrikka hajosi vuonna 1958, jolloin Ranskan Guinea julistautui itsenäiseksi.[3] Muut siirtomaat, Dahomey, Mauritania, Niger, Norsunluurannikko, Ylä-Volta sekä entisen Ranskan Sudanin ja Senegalin muodostama Malin liittovaltio itsenäistyivät vuonna 1960.[2]
Vaikutusvallan vähentyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ranskan vaikutusvallan vähentyminen Länsi-Afrikassa
Ranskan siirtomaavallan päättyessä ja siirtokuntien itsenäistyessä Ranskan vaikutusvalta alkoi vähentyä useimmissa Länsi-Afrikan maissa 1960-luvulla. Vuosina 1964-1995 Ranska osallistui ainakin 30 suoraan sotilaalliseen väliintuloon.[4] Entinen siirtomaavalta piti Länsi-Afrikkaa ja Sahelia "luonnollisen leviämisen ja vaikutusvallan tilana". Ranskan sotilaallinen läsnäolo Afrikassa mahdollisti sen, että Ranska oli ranskankielisen Afrikan konfliktinratkaisu- ja hallintamekanismien ytimessä. Tämän takia sillä on paikka YK:n turvallisuusneuvostossa.[5] Sotilaallisen läsnäolon vähentyminen 2020-luvulla pakotti Ranskan hallinnon muuttamaan Afrikka-strategiaansa. Marraskussa 2024 presidentti Emmanuel Macronille esitellyn raportin mukaan Ranska aikoo vähentää entisestään sotilaallista läsnäoloaan Afrikassa.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pieni tietosanakirja, s. 1133. Otava, 1925–1928. Runeberg-projekti.
- 1 2 Afrika: Entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 520. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987. (venäjäksi)
- 1 2 Imperato, Pascal James & Imperato, Gavin H.: Historical Dictionary of Mali, s. 5–6. (Neljäs laitos) Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5603-5 (englanniksi)
- ↑ Why does France have military bases in Africa? bbc.com. 6.11.2023. Viitattu 2.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Why does France have military bases in Africa? bbc.com. 6.11.2023. Viitattu 2.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Turvallisuuspolitiikka | Ranskan sotilaat lähtevät vähitellen Afrikasta ja jättävät jälkeensä valtatyhjiön – Sen saattaa täyttää Venäjä Helsingin Sanomat. 2.1.2025. Viitattu 2.1.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ranskan Länsi-Afrikka Wikimedia Commonsissa