Segu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee historiallista valtiota. Kaupungista katso Ségou.
Segu
1652–1862
Africa de l'Oèst (fin sègle XVIII).png

Suuripiirteinen kartta Länsi-Afrikan valtioista 1700-luvulla

Valtiomuoto monarkia

Pääkaupunki Ségou

Uskonnot luonnonuskonto

Historia
– Songhai hajoaa; Marokko valloittaa alueen 1591
– Segu irtaantuu Marokosta 1652
– Kulta-aika alkaa 1712
– Valloitetaan 1862

Kieli bambara

Edeltäjä Marokon sulttaanikunta

Seuraaja Toucouleurin valtakunta

Segu (myös Ségou) oli bambaroiden muodostama valtio nykyisen Malin alueella. Se syntyi 1600-luvulla Songhain valtakunnan hajoamisen jälkeen Nigerjoen varrella sijaitsevan Ségoun kauppakaupungin ympärille.[1][2]

Mamari Kulibalin hauta Ségoukorossa Ségoun kaupungin lähellä.

Segun ensimmäinen merkittävä hallitsija eli fama oli Mamari Kulibali (hallitsi 1712–1755), joka valtasi Bamakon, Djennén ja Timbuktun. Vuosina 1766–1790 hallinnut Ngolo Diarra aloitti uuden dynastian, jonka viimeinen voimakas hallitsija oli Kaartan vuonna 1794 hävittänyt Monson Diarra (1790–1808). Umar Tallin johtamat tukulorit valtasivat Kaartan ja Macinan vastaisessa kamppailussa heikentyneen Segun vuonna 1862.[3][4]

Valtion yhteiskuntarakenne koostui maata viljelevien sotureiden, käsityöläisten, kalastajien ja kauppiaiden muodostamista kastiryhmistä sekä asemaltaan erilaisista orjista. Sen talous perustui pitkälti sotiin ja orjakauppaan. Ngolo Diarran aikana koko maanviljelijäväestöstä tuli muodollisesti keskusvallan alaisia orjia.[3] Segun hallitsijat harjoittivat bambaroiden perinteistä uskontoa, mutta suhtautuivat myötämielisesti myös islaminuskoisiin markakauppiaisiin[5][6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Afrika: entsiklopeditšeski spravotšnik, tom 2, s. 346. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.
  2. Encyclopedia of African History and Culture, volume III, s. 238–239. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5271-9.
  3. a b Afrika: entsiklopeditšeski spravotšnik, tom 2, s. 346–347. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.
  4. Encyclopedia of African History and Culture, volume III, s. 65, 239. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5271-9.
  5. Encyclopedia of African History and Culture, volume III, s. 65. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5271-9.
  6. The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume IX, s. 122. Leiden: Brill, 1997. ISBN 90-04-10422-4.