Djenné

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Djenné
Djennen suuri moskeija.
Djennen suuri moskeija.

Djenné

Koordinaatit: 13°54′20″N, 4°33′19″W

Valtio Mali
Alue Moptin alue
Piiri Djennén piiri
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 302 km²
Väkiluku (2009) 32 900












Tukulorityylisellä julkisivulla varustettu rakennus Djénnessä. Edmond Fortierien postikortti vuodelta 1906.
Katunäkymä varhain aamulla.

Djenné on kaupunki, kunta ja Moptin alueen Djennén piirin hallinnollinen keskus Malissa. Se sijaitsee Nigerin ja sen sivujoen Banin välisellä tulva-alueella[1] 75 kilometriä Moptista lounaaseen. Kunnassa on 32 900 asukasta (vuonna 2009)[2].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Djennén kaupunkikunnan pinta-ala on 302 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Deraryn, idässä Fakalan ja Madiaman, etelässä Dandougou Fakalan, lännessä Pondorin ja luoteessa Ouro Alin kuntiin. Seudun ilmasto on sudanilais-sahelilainen. Vuotuinen sademäärä on 550 millimetriä.[3]

Kuntaan kuuluu Djennén kaupunki ja yhdeksän kylää: Balé-Seyna, Diabolo, Kamaraga, Niala, Souala, Syn, Wèlingara ja Yentéla. Asukkaat ovat etupäässä songhaita, fulbeja, bambaroita ja bozoja.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin eteläpuolella sijaitseva Djenné-Jeno on arkeologisten tutkimusten mukaan ollut asuttu jo kolmannella vuosisadalla eaa. Vuoden 800 tienoilla se oli suuri kauppakaupunki, jossa asui ehkä 10 000 ihmistä. Djénne-Jenon kukoistuskausi jatkui 1000-luvulle saakka.[4]

Nykyistä kaupunkia pidetään soninkekauppiaiden 1200-luvulla perustamana. Songhaivaltakunnan hallitsija Sonni Ali Ber valloitti sen vuonna 1467 ja marokkolaiset vuonna 1591. Timbuktun tapaan Djennéstä kehittyi kukoistava kauppakaupunki, jonka kautta virtasi Taghazan suolaa etelään ja etelän kultaa pohjoiseen. Se oli myös huomattava islamilaisen sivistyksen keskus. Macinan fulbevaltion hallitsija Ahmadu Lobbo valtasi Djennén 1800-luvun alussa, Umar Tallin johtamat tukulorit vuonna 1861 ja ranskalaiset vuonna 1893. Siirtomaa-aikana Djenné menetti asemansa kaupankäynnin keskuksena parempien kulkureittien varrella sijaitsevalle Moptille.[1][4]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Djennéstä on paikallistieyhteys Ségoun ja Moptin väliselle valtatielle. Tulva-aikaan kaupunkiin pääsee vain veneellä. Paikallisia elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, kalastus, kaupankäynti, käsityöammatit ja matkailu. Kunnassa toimii 11 ala- ja kolme yläkoulua, ammattikoulu ja kolme koraanikoulua. Terveyspalveluihin kuuluu kaksi terveysasemaa, poliklinikka ja kaksi apteekkia. Kaupungissa on vesijohtoverkko.[3]

Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Djenné on kuuluisa sudanilaistyylisestä arkkitehtuuristaan[1][4]. Sen vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde[5]. Huomattavin nähtävyys on bankosta rakennettu moskeija, joka pystytettiin vuosina 1906–1907 vuonna 1830 hävitetyn keskiaikaisen moskeijan tilalle[6]. Kaupungissa käy vuosittain yli 15 000 matkailijaa[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume II, s. 251–252. Leiden: E.J. Brill, 1991. ISBN 90-04-07026-5.
  2. Resultats Provisoires RGPH 2009 (Région de Mopti) Viitattu 29.8.2014. (ranskaksi)
  3. a b c d Plan de Securite Alimentaire Commune Urbaine de Djenné 2006–2010 Viitattu 29.8.2014. (ranskaksi)
  4. a b c Pascal James Imperato, Gavin H. Imperato: Historical Dictionary of Mali, fourth edition, s. 89–91. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0810856035.
  5. Unesco World Heritage List Viitattu 29.8.2014. (englanniksi)
  6. Afrika: entsiklopeditšeski spravotšnik, tom 1, s. 470. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]