Presidenttijohtoinen järjestelmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
  Presidenttijohtoinen järjestelmä
  Semipresidentialismi
  Parlamentaarinen tasavalta, jossa presidentti on hallituksen johdossa ja tarvitsee parlamentin luottamuksen
  Parlamentaarinen tasavalta, joissa presidentin asema lähinnä edustuksellinen (ylin valta pääministerillä)
  Perustuslaillinen monarkia, jossa monarkin asema lähinnä edustuksellinen (ylin valta pääministerillä)
  Perustuslaillinen monarkia, jossa monarkki käyttää merkittävästi poliittista valtaa
  Absoluuttinen monarkia
  Sotilasjuntta tai sotilasdiktatuuri
  Yksipuoluevalta
Valtiomuodot

Tämä artikkeli on osa
Politiikka-luokkaa

muokkaa

Presidenttijohtoinen järjestelmä[1] (muita nimityksiä presidentialismi, presidentillinen järjestelmä, presidenttivaltainen järjestelmä, presidenttijohtoinen tasavalta, presidenttivaltainen tasavalta[2], presidenttijärjestelmä[3]) on yleisin tasavaltalaisen valtiomuodon järjestelmistä.

Presidenttijohtoisessa järjestelmässä on valtionpäämiehenä presidentti. Ylin toimeenpanovalta kuuluu periaatteessa yksin presidentille, mutta osan siitä hän yleensä delegoi ministereille. Ministerit ovat hänen neuvonantajiaan, jotka hän voi nimittää puoluepoliittisista aspekteista välittämättä. Usein hallitukseen kuuluu myös varapresidentti, joka astuu presidentiksi loppukaudeksi, jos siihenastinen presidentti kuolee kesken kautensa tai muuten tulee loppukaudeksi kykenemättömäksi hoitamaan siihenastista virkaansa. Pääministerin virkaa ei tavallisesti ole.

Presidentille on presidentiaalisissa maissa alistettu tyypillisesti sekä virkamiehistö että poliisivoimat (esim. Yhdysvalloissa liittovaltion poliisi FBI), jotka kaikki siis tavallaan suorittavat lakien täytäntöönpanoa presidentin puolesta.

Presidenttijohtoisen järjestelmän ja parlamentarismin vertailua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siinä missä parlamentarismissa yleensä valtionpäämiehen ja hallituksen päämiehen asemat on erotettu toisistaan (valtionpäämiehenä monarkki tai presidentti mutta hallituksen päämiehenä pääministeri), presidenttijohtoisessa järjestelmässä presidentti on sekä valtion että hallituksen päämies. Sekä presidenttijohtoisessa järjestelmässä että parlamentarismissa on lainsäädäntöelimenä parlamentti ja toimeenpanoelimenä hallitus, mutta erona on se, että parlamentarismissa parlamentti kontrolloi hallitusta siten, että tämä tarvitsee parlamentin luottamuksen, mutta presidenttijohtoisessa järjestelmässä hallitus on riippumaton parlamentista ,tosin osassa presidenttijohtoista järjestelmää soveltavista maista presidentti tarvitsee ministerinimityksilleen parlamentin hyväksynnän). Toisaalta presidenttijohtoisessa järjestelmässä siitä huolimatta, että presidentillä on laajat valtaoikeudet, hänelle ei yleensä ole myönnetty parlamentin hajotusoikeutta, kun parlamentarismissa presidentillä tai monarkilla voi olla myös parlamentin hajotusoikeus, vaikka hän yleisesti ottaen ei käyttäisikään laajaa poliittista valtaa. Olennaista on sekin, että presidenttijohtoisessa järjestelmässä toimeenpanovaltaa käyttävän elimen hallituksen jäsenet (presidentti, ministerit ja suuressa osassa tapauksista myös varapresidentti) eivät voi olla samalla lainsäädäntövaltaa käyttävän elimen parlamentin jäseniä eli kansanedustajia, kun taas parlamentarismissa ministerit ovat tavallisesti kansanedustajia.[4] Toisin kuin useimmiten parlamentarismissa, presidenttijohtoisessa järjestelmässä ei tavallisesti ole pääministerin virkaa; harvemmissa presidenttijohtoisen järjestelmän omaavissa maissa on myös pääministerin virka mutta myös pääministeriä koskee se, että toisin kuin parlamentarismissa, ministeri ei ole vastuussa parlamentille vaan vain presidentille. Presidenttijohtoisen järjestelmän toimeenpanovalta ja lainsäädäntövalta on valittu kumpikin kokonaan eri vaalilla (toimeenpanovalta presidentinvaalilla ja lainsäädäntövalta parlamenttivaalilla), kun taas parlamentarismissa parlamentti valitsee hallituksen yleensä ainakin pääosin omasta keskuudestaan.

Näin ollen presidenttijohtoisessa järjestelmässä vallan kolmijako-oppi on viety pidemmälle kuin parlamentarismissa, lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta ovat toisistaan tiukemmin erilliset kuin parlamentarismissa.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenttijohtoinen järjestelmä syntyi Yhdysvalloissa vuonna 1787 järjestetyn perustuslaillisen konventin myötä, jossa säädettiin Yhdysvaltain perustuslaki. Useimmat muut Amerikan maat itsenäistyessään perustivat perustuslakinsa Yhdysvaltain perustuslakiin.lähde? Edelleen presidentillinen järjestelmä on ominainen varsinkin Amerikan mantereelle, poikkeuksina Kansainyhteisön sisäpiiriin kuuluvat monarkiat Kanada ja Belize sekä semipresidentiaalinen tasavalta Guyana. Presidenttijohtoinen järjestelmä on käytössä myös monissa Afrikan ja Aasian maissa.

Muunnokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Ranskassa, Venäjällä ja Ukrainassa on käytössä semipresidentialismi (puolipresidentillinen järjestelmä), tasavaltalainen valtiomuoto, jossa on vaikutteita sekä parlamentarismista että presidenttijohtoisesta järjestelmästä. Myös Suomen järjestelmän katsotaan olleen semipresidentiaalinen vuonna 1919 säädetyn, vuoteen 2000 voimassa olleen valtiosäännön aikana. Semipresidentialismi eroaa laajemmasta parlamentarismista siinä, että presidentti on maan todellinen johtaja eikä pelkästään edustuksellinen valtionpäämies, presidenttijohtoisesta järjestelmästä siinä, että pääministerijohtoisen hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta ja sen jäsenet (ministerit) ovat tavallisesti kansanedustajia. Semipresidentialismissa toimeenpanovalta on jaettu parlamentista riippumattoman presidentin sekä pääministerijohtoisen parlamentaarisen hallituksen kesken, kun se presidenttijohtoisessa järjestelmässä kuuluu yksin presidentille. Toisaalta semipresidentialismissa presidentillä voi olla myös oikeus hajottaa parlamentti.

Eräissä maissa, kuten Etelä-Afrikassa ja Botswanassa on käytössä presidenttijohtoinen puhdas parlamentarismi: samoin kuin yleensä presidenttijohtoisessa järjestelmässä presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johtaja eikä pääministerin virkaa ole, mutta toisin kuin presidentillisessä järjestelmässä, hallituksen (presidentin ja ministereiden) on nautittava parlamentin luottamusta.

Luettelo maista joissa on presidenttijohtoinen järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio
 Afganistan
 Angola
 Argentiina
 Benin
 Bolivia
 Brasilia
 Burundi
 Chile
 Kolumbia
 Komorit
 Kongon tasavalta
 Costa Rica
 Kypros
 Dominikaaninen tasavalta
 Ecuador
 El Salvador
 Gambia
 Ghana
 Guatemala
 Honduras
 Indonesia
 Kenia
 Liberia
 Malawi
 Malediivit
 Meksiko
 Myanmar
 Nicaragua
 Nigeria
 Palau
 Panama
 Paraguay
 Filippiinit
 Seychellit
 Sierra Leone
 Etelä-Sudan
 Sudan
 Turkmenistan
 Yhdysvallat
 Uruguay
 Venezuela
 Sambia
 Zimbabwe

Luettelo presidenttijohtoisista maista, joissa on myös pääministerin virka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio
 Azerbaidžan
 Valko-Venäjä
 Kamerun
 Keski-Afrikan tasavalta
 Tšad
 Norsunluurannikko
 Guinea
 Päiväntasaajan Guinea
 Gabon
 Kazakstan
 Mosambik
 Namibia
 Peru
 Ruanda
Korean tasavalta
 Tansania
 Togo
 Uganda
 Uzbekistan
 Jemen

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomenkielisen termin käyttöesimerkki ulkoministeriön sivustolla, viitattu 1.3.2015
  2. Uusi pikkujätiläinen (1989), s. 284–341
  3. Spectrum tietokeskus, osa 12 vuodelta 1980, s. 70
  4. What Is the Difference Between a Parliamentary and Presidential System of Government?