Teknokratia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Teknokratia (”tekno” tulee kreikan sanasta tekhne, joka merkitsee sekä ”tietoa” että ”taitoa” ja ”kratia” kreikan sanasta kratos, joka merkitsee ”valtaa”) on oppi, jonka mukaan tiedolla ja taidolla sekä niiden osaajilla tulisi olla yhteiskunnassa hallitseva asema. Teknokraattisessa yhteiskunnassa valtaa käyttävät asiantuntijat. Käsite syntyi Yhdysvalloissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Teknokratian juuret ovat Frederick Taylorin tieteellisessä liikkeenjohdossa (taylorismi).[1]

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virkamieshallituksia nimitetään usein teknokraattisiksi.

Neuvostoliiton hallintoa vuosina 1917–1955 on nimitetty teknokratiaksi. Vielä vuonna 1986 89 % politbyroon jäsenistä oli insinöörejä.[2]

Kiinassa hallituksen jäsenistä kahdeksan yhdeksästä on insinöörejä tai tiedemiehiä.[3] Samaan aikaan Yhdysvaltain kongressin 535 jäsenestä yksi oli tiedemies ja yksi oli insinööri, mutta yli 200 oli lakimiehiä.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Technocracy Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.7.2022. (englanniksi)
  2. Graham, Loren R.: The Ghost of the Executed Engineer: Technology and the Fall of the Soviet Union, s. 73. Cambridge: Harvard University Press, 1993. (englanniksi)
  3. Paulos, John Allen: Why Don't Americans Elect Scientists? The New York Times. 13.2.2012. Campaign Stops. Viitattu 6.7.2022. (englanniksi)
  4. Why There Are So Few Scientists And Engineers In Politics Daily Kos. 15.3.2011. Viitattu 6.7.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]