Valtiomuoto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

tasavalta
  valtionpäämiehelläkin oltava parlamentin luottamus
  parlamentaarinen, valtionpäämies oikeuksiltaan rajattu tai lähes yksinomaan edustuksellinen
  parlamentista riippumaton valtionpäämies
  valtionpäämiesjohtoinen
  yksipuoluejärjestelmä

monarkia
  perustuslaillis-parlamentaarinen, monarkki yksinomaan edustuksellinen
  perustuslaillis-parlamentaarinen, monarkilla valtaoikeuksia
  absoluuttinen

  perustuslaki kumottu (esim. sotilasjuntta)
Valtiomuodot

Tämä artikkeli on osa
Politiikka-luokkaa

muokkaa

Valtiomuoto tarkoittaa poliittisten instituutioiden muodostamaa valtiojärjestystä, jonka tarkoitus on hallita valtiota ja sen kansaa. Valtiomuoto on yleensä valtion hallinnon päättämä ja määrittelemä. Yhteiskuntatieteellinen määritelmä voi poiketa valtiomuodon yleisestä määritelmästä, esimerkiksi monarkia voi joskus ollakin sotilaiden tukema totalitaristinen diktatuuri tai kansantasavallaksi kutsuttava muistuttaa enemmän yksipuoluejärjestelmän alaista poliisivaltiota.

Valtion hallinnon voi myös korvata siirtymäaika tai tilapäinen siirtymäajan hallinto (monarkioissa käytetään usein nimitystä interregnum), jota ei voi nimittää valtiomuodoksi. Esimerkiksi Suomessa käytiin vuosina 1917–1919 läpi siirtymävaihe, jonka aikana maan tulevasta valtiomuodosta ei ollut varmuutta. Nykyaikana siirtymäajan hallinto on voimassa esimerkiksi Egyptissä, jossa valta siirtyi vuonna 2011 sotilasjuntalle. Siirtymäaikaa tai siirtymäajan hallintoa kutsutaan joskus virheellisesti anarkiaksi, vaikka se onkin on oma epähierarkkinen hallintomuotonsa.

Valtiomuotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demokratia – politiikasta päätetään enemmistön mielipiteen mukaan päätöksentekomenetelmässä, joka on avoin kaikille tai useimmille kansalaisille

Liittovaltio – liittovaltio eli federaatio on valtio, joka koostuu useista itsehallinnollisista osavaltioista, joilla voi teoriassa olla myös toisistaan eriävä itsehallinto (esimerkiksi tasavalta ja perustuslaillinen monarkia)

Sotilasjuntta – hallinnosta vastaavat sotilaat, jotka ovat ottaneet vallan; on useimmiten merkinnyt diktatuuria, mutta poikkeuksiakin on, kuten neilikkavallankumouksella valtaan noussut kansallisen pelastuksen juntta Portugalissa 1974–1976.

Teokratia – suurin valta kuuluu uskonnolliselle yhteisölle tai uskonnollisille johtajille

Diktatuuri – yksi henkilö, ryhmä tai puolue (yksipuoluejärjestelmä) hallitsee valtiota, äärimmillään totalitarismi

Historiallisia valtiomuotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifaattikalifin johtama islamilainen teokraattinen valtio

Fasismi – totalitaarinen järjestelmä Italiassa, jossa puoluejärjestelmä ja parlamentti korvattiin ammattikunnista muodostetulla korporaatiolaitoksella

Kansallissosialisminatsi-Saksan muodostanut äärikansallismielinen, rasistinen, populistinen ja johtajakeskeinen absolutistinen diktatuuri, joka lainasi fasismilta joitain piirteitä ja käytäntöjä ja sosialismilta komentotalouden jääden todellisuudessa hallintomuotona sekavaksi ja keskeneräiseksi johtajanpalvontakultiksi. [1]

NeuvostotasavaltaNeuvostoliiton osavaltiot

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bendersky, Joseph W.: A Concise History of Nazi Germany. Rowman & Littlefield, 2007 (3.p.). ISBN 0-7425-5363-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bendersky: 8. luku The total state versus dual state and polycracy s. 105-117