Siirry sisältöön

Nukkehallitus

Wikipediasta

Nukkehallitus[1][2] eli marionettihallitus[1] on muodollisesti itsenäinen mutta tosiasiallisesti ulkopuolisten tahojen tai toisen valtion määräysvallassa oleva hallitus.[1][3][4][5] Termi on luonteeltaan halventava.[6]

Usein nukkehallitus asetetaan valtaan sotilaallisen miehityksen seurauksena.[6] Nukkehallituksen johtamaa valtiota voidaan kutsua nukkevaltioksi.[7] Nukkevaltion keskeinen tehtävä on peittää valloittajan toimien laittomuus[4] ja mobilisoida miehitettyjen alueiden väestö valloittajan palvelukseen. Tavallinen valtio voi vähitellen ajautua voimakkaamman valtion ohjailtavaksi. Vaihtoehtoisesti miehittäjä voi perustaa miehittämilleen alueille uuden, nukkehallituksen valvoman valtion. Esimerkki tällaisesta valtiosta on esimerkiksi Japanin 1930-luvulla hallitsema Mantšukuo, jonka alue kansainvälisen oikeuden näkökulmasta kuului Kiinan tasavallalle.[7]

Nukkehallituksilla on usein vaikeuksia saada puolueettomien maiden tunnustusta tai jäsenyyttä kansainvälisissä järjestöissä.[7] Nukkehallituksen ja nukkevaltion määritelmät erotetaan toisinaan niin, että nukkevaltio on kokonaan uusi poliittinen yksikkö, jonka miehittäjä on perustanut omia tarkoituksiaan varten. Nukkehallitus puolestaan hallitsee ennestään olemassaolevaa valtiota, vaikka hallitus itsessään onkin miehittäjän luomus. Toisen maailmansodan voittajavaltiot katsoivat, ettei Saksan asettamilla nukkehallituksella ollut hallitsemillaan alueilla erityisiä oikeuksia. Kansainvälisoikeudellisesta näkökulmasta nukkehallitusten toimia pidettiin miehittäjän toimina ja niitä sitoivat samat säädökset. [8]

Talvisodan aikana 1. joulukuuta 1939 perustettiin Neuvostoliiton toimesta Terijoen hallituksena tunnettu nukkehallitus, joka johti nimellisesti Neuvostoliiton miehittämillä alueilla toimivaa Suomen kansantasavaltaa.[9] Terijoen hallituksen johtajana toimi suomalainen kommunisti Otto Wille Kuusinen.[9] Neuvostoliittoa lukuun ottamatta Terijoen hallitus ei saanut minkäänlaista virallista tunnustusta muilta valtioilta.[9] Suomessa Terijoen hallituksen kannatus oli olematonta.[9] Neuvostoliitto lakkautti Terijoen hallituksen, kun se halusi mahdollisen ulkovaltojen väliintulon johdosta päästä talvisodassa diplomaattiseen ratkaisuun Suomen laillisen hallituksen kanssa.[9]

Nykyajan nukkehallituksiksi on katsottu vuosina 2014–2022 Ukrainan separatistien venäläismieliset hallitukset Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavalloissa”, jotka liitettiin laittomasti Venäjään syksyllä 2022.[10][11]

  1. 1 2 3 marionettihallitus. Kielitoimiston sanakirja, 2020. Viitattu 4.1.2021.
  2. Engl. puppet government tai puppet regime. nukkehallitus. MOT Sanakirjat. Viitattu 4.1.2021.
  3. puppet government. Merriam-Webster. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  4. 1 2 McNeely, Connie L.: Constructing the nation-state : international organization and prescriptive action (alaviite sivulla 61). Westport, Conn.: Greenwood Press, 1995. Archive.org, viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  5. Wiberg, Matti (toim. Koukkunen, Kalevi): Politiikan sanakirja – Inhorealistin versio, hakusana ”nukkehallitus”, s. 374. Siltala, Helsinki 2011.
  6. 1 2 puppet. Oxford Learners's Dictionaries. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  7. 1 2 3 Marek, Krystyna: Identity and Continuity of States in Public International Law (sivu 178–179). Librairie Droz, 1968. ISBN 9782600040440. Google-kirjat, viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  8. Lemkin, Rahpael: Axis Rule in Occupied Europe: Laws of Occupation, Analysis of Government, Proposals for Redress (sivu 11). The Lawbook Exchange, Ltd., 2008. Google-kirjat, viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  9. 1 2 3 4 5 Terijoen teatteri Ilta-Sanomat. 27.11.2019. Viitattu 6.7.2026.
  10. Rigatelli, Sara & Taussi, Sari: Itä-Ukrainan “kansantasavallat“ ovat Venäjän performanssi – lue, miksi ne ovat Putinille niin tärkeitä Yle. 22.2.2022. Viitattu 6.7.2026.
  11. Juhola, Teemu & Bjurström, Eelis: Putin julisti neljä Ukrainan aluetta osiksi Venäjää – presidentin mukaan asukkaat ovat "ikuisesti Venäjän kansalaisia", EU tuomitsi laittoman julistuksen Yle. 30.9.2022. Viitattu 6.7.2026.