Liitännäisvaltio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Liitännäisvaltio on valtio, joka on poliittisesti sidoksissa toiseen, usein suurempaan valtioon, mutta on silti käytännössä itsenäinen alue ja säilyttää perustuslaillisen yhteyden siteen toiseen osapuoleen vapaasta valinnastaan. Tällainen valtio voi itsenäistyä koska tahansa yksipuolisella päätöksellä.

Perustuslaillinen yhteys itsenäiseen valtioon saattaa sisältää kyseisen valtion kansalaisuuden, mutta liitännäisvaltiolla voi silti olla oma maahanmuuttopolitiikkansa ja oma valuutta. Tavallisesti liitännäisvaltioilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista käytännön tason poliittista yhteyttä emävaltioon, vaan ne ylläpitävät omaa hallitustaan ja lainsäädäntöelimiään. Esimerkiksi Cookinsaarilla ei ole edustusta Uuden-Seelannin parlamentissa sillä Uuden-Seelannin lait eivät koske Cookinsaaria.

Uusi-Kaledonia on ollut samanlaisessa yhteydessä Ranskaan vuodesta 1998 lähtien, mutta sillä on silti edustus Ranskan parlamentissa.

Ulkopolitiikka kuuluu tavallisesti emämaan hoidettavaksi, mutta liitännäisvaltio saattaa myös perustaa omia diplomaattisia edustustoja emämaasta riippumatta. Esimerkiksi Cookinsaarilla on omia lähetystöjä useissa naapurimaissa, mukaan lukien Uudessa-Seelannissa.

Britannia piti tällaisen yhteyden nojalla alaisuudessaan lukuisia maita, jotka ovat sittemmin valinneet täyden itsenäisyyden. Näitä ovat Antigua ja Barbuda, Grenada, Saint Lucia, Saint Kitts ja Nevis ja Saint Vincent.

Liitännäisvaltioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvereeniset valtiot jotka ovat suoranaisessa liitännäisvaltioasemassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Liitännäisvaltio(t) Tietoa
Marshallinsaarten lippu. Marshallinsaaret Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat, vuodesta 1986 Yhdysvallat takaa saaren sotilaallisen sekä taloudellisen turvallisuuden.. [1].
Mikronesian lippu Mikronesia Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat, vuodesta 1986 Yhdysvallat takaa saaren sotilaallisen sekä taloudellisen turvallisuuden.[2].
Palaun lippu Palau Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat, vuodesta 1994 Yhdysvallat takaa saaren sotilaallisen sekä taloudellisen turvallisuuden.[3].
Cookinsaarten lippu Cookinsaaret Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti, vuodesta 1965 Uusi-Seelanti hoitaa saaren ulko - ja puolustuspolitiikan ainoastaan Cookinsaarten hallituksen pyynnöstä[4]
Niuen lippu Niue Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti, vuodesta 1974 Uusi-Seelanti hoitaa saaren ulko - ja puolustuspolitiikan ainoastaan Niuen hallituksen pyynnöstä.[5]

Itsenäiset valtiot, jotka ovat erityissopimuksien alaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Liitännäisvaltio(t) Tietoa
Andorran lippu Andorra Espanjan lippu Espanja
Ranskan lippu Ranska, vuodesta 1278
Andorran sotilaallisesta puolustuksesta vastaavat Espanja ja Ranska[6].
Liechtenstein Sveitsin lippu Sveitsi, vuodesta 1923 Liechtensteinin valtionpäämies hoitaa maan virallista ulkopolitiikkaa on Sveitsillä vastuu maan edustamisesta ulkomailla. Liechtensteinilla ei ole omaa puolustusvoimia.[7].
Monacon lippu Monaco Ranskan lippu Ranska, vuodesta 1814 Ranska on tunnustanut valtion itsenäisyyden sekä suvereeniteetin ehdolla, jonka mukaan Monacon hallitus lupaa toimia Ranskan etujen mukaisesti jotka ovat kirjattu Versailles'in sopimukseen vuonna 1919 [8].
San Marinon lippu San Marino Italia San Marinon sotilaallisesta puolustuksesta vastaa Italia [9].
Samoan lippu Samoa Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti Samoan sotilaallisesta puolustuksesta vastaa epävirallisesti Uusi-Seelanti [10]
Naurun lippu Nauru Australian lippu Australia, vuodesta 1968 Naurun sotilaallisesta puolustuksesta vastaa epävirallisesti Australia[11].
Kiribati Australian lippu Australia
Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti
Kiribatin sotilaallisesta puolustuksesta vastaavat Uusi-Seelanti ja Australia [12]
Vatikaanin lippu Vatikaanivaltio Sveitsin lippu Sveitsi, vuodesta 1506
Italia, vuodesta 1929
Lateraanisopimuksen mukaan, jos henkilö menettää Vatikaanin kansalaisuuden tai ei ota muun maan kansalaisuutta, hänestä tulee automaattisesti Italian kansalainen. Italia vastaa Vatikaanin puolustuksen käyttäen Sveitsiläiskaartia, jonka paavi Julius II on perustanut ja saanut sen Sveitsiltä osaksi paavin henkivartiostoa.[13].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. CIA: Marshall Islands at the CIA's page 2010-07-15. CIA. Viitattu 2010-07-15.
  2. CIA: FSM at the CIA's page 2010-07-15. CIA. Viitattu 2010-07-15.
  3. CIA: Palau at the CIA's page 2010-07-15. CIA. Viitattu 2010-07-15.
  4. CIA: The Cook Islands at the CIA's page 2010-07-15. CIA. Viitattu 2010-07-15.
  5. CIA: Niue at the CIA's page 2010-07-15. CIA. Viitattu 2010-07-15.
  6. CIA: Andorra at the CIA's page 2010-07-15. CIA. Viitattu 2010-07-15.
  7. CIA: Liechtenstein at the CIA's page 2010-07-15. CIA. Viitattu 2010-07-15.
  8. CIA: Monaco at the CIA's page 2010-07-15. CIA. Viitattu 2010-07-15.
  9. CIA: San Marino at the CIA's page 2010-07-15. CIA. Viitattu 2010-07-15.
  10. CIA: Samoa at the CIA's page 2012-11-03.
  11. CIA: Nauru at the CIA's page 2010-07-15. CIA. Viitattu 2010-07-15.
  12. Kiribati at the CIA's page CIA. Viitattu 2012-11-02.
  13. CIA: Holy See (Vatican City) at the CIA's page 2010-07-15. CIA. Viitattu 2010-07-15.