Islannin kuningaskunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Islannin kuningaskunta
Konungsríkið Ísland
Kongeriget Island
1918–1944
lippu vaakuna
lippu vaakuna

sijainti


Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
osa  Persoonaunioni Tanskan kanssa

Monarkki Kuningas Kristian X (1918–1944)

Pääkaupunki Reykjavík

Pinta-ala
– yhteensä 103 125 km² km² 

Väkiluku (1944) 125 967[1]
– väestötiheys 1,2 /km² / km²

Uskonnot Luterilaisuus

Historia
– Persoonaunionin perustaminen 1. joulukuuta 1918
– Kansanäänestys itsenäisyydestä 20. toukokuuta 1944
– Tasavalta 17. kesäkuuta 1944

Viralliset kielet islanti, tanska

Valuutta Islannin kruunu

Kansallislaulu Lofsöngur

Edeltäjä(t) Tanskan lippu Tanska

Seuraaja(t) Islannin lippu Islanti

Islannin kuningaskunta (isl: Konungsríkið Ísland; tansk: Kongeriget Island) oli perustuslaillinen monarkia Euroopassa. Se perustettiin 1. joulukuuta 1918, jolloin Islannin ja Tanskan välille luotiin personaaliunioni. Monarkia ja personaaliunioni lakkautettiin 17. kesäkuuta 1944, jolloin Islannista tuli pidetyn kansanäänestyksen jälkeen tasavalta.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Personaaliunionissa Islanti tunnustettiin täysin suvereeniksi valtioksi, jonka valtion päämiehenä toimii Tanskan kuningas. Islannin pyynnöstä ulkopolitiikka ja puolustus oli jätetty Tanskan hallintaan. Islanti sai oman lipun ja vaakunan.

Toisessa maailmansodassa Tanska joutui Saksan miehittämäksi. Tämän johdosta Islanti ilmoitti ottavansa ulkomaanpolitiikan ja puolustuksen omalle harteelleen. Britannia Islannin protestoinista huolimatta kuitenkin miehitti maan, koska se oli strategisesti tärkeällä paikalla. Vuonna 1941 Islanti hyväksyi puolustussopimuksen Yhdysvaltain kanssa.

Vuonna 1944 maasta tuli tasavalta maassa pidetyn kansanäänestyksen jälkeen. Kansanäänestyksessä aivan ylivoimainen enemmistö (noin 97 %) islantilaisista kannatti personaaliunionin kumoamista. Äänestysprosentti oli peräti yli 98 %. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]