Islannin kuningaskunta
| Islannin kuningaskunta Konungsríkið Ísland Kongeriget Island |
|
|---|---|
1918–1944 |
|
.svg) lippu |
 vaakuna |
.svg) |
|
| Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia |
| osa | personaaliunionia Tanskan kanssa |
| Monarkki | Kristian X (1918–1944) |
| Pääkaupunki | Reykjavík |
| Pinta-ala | |
| – yhteensä | 103 125 km² |
| Väkiluku (1944) | 125 967[1] |
| – väestötiheys | 1,2 / km² |
| Uskonnot | luterilaisuus |
| Historia | |
| – personaaliunionin perustaminen | 1. joulukuuta 1918 |
| – kansanäänestys itsenäisyydestä | 20. toukokuuta 1944 |
| – tasavalta | 17. kesäkuuta 1944 |
| Viralliset kielet | islanti, tanska |
| Valuutta | Islannin kruunu |
| Kansallislaulu | Lofsöngur |
| Edeltäjä |  Tanska |
| Seuraaja |  Islanti |
Islannin kuningaskunta (isl. Konungsríkið Ísland, tansk. Kongeriget Island) oli perustuslaillinen monarkia Euroopassa. Se perustettiin 1. joulukuuta 1918, jolloin Islannin ja Tanskan välille luotiin personaaliunioni. Monarkia ja personaaliunioni lakkautettiin 17. kesäkuuta 1944, jolloin Islannista tuli pidetyn kansanäänestyksen jälkeen tasavalta.[2][3]
Kuningaskunnan ainoaksi kuninkaaksi jäi Tanskan kuningas Kristian X (valtakausi Tanskassa 1912–1947), jonka nimen kirjoitusasu Islannissa oli virallisesti Kristján X.[4][5]
Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Islannille myönnettiin autonomia jo 1904. Autonomian aikana saari teollistui nopeasti ja talous kasvoi. Myös koulutustaso nosui, kun peruskoulusta tuli pakollista ja Islannin yliopisto perustettiin vuonna 1911.[6] Ensimmäisen maailmansodan aikana Islannin syrjäinen sijainti suojeli paikallista villateollisuutta ja villan suuri kysyntä johti merkittävään talouskasvuun. Tanskalaiset vakuuttuivat islantilaisten kyvystä hoitaa omia asioitaan, mikä myötävaikutti personaaliunionin perustamiseen.[7] Ajatus kansojen itsemääräämisoikeudesta nousi myös näkyväksi ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa, minkä johdosta Kööpenhaminassa alettiin kääntyä personaaliunionin kannalle.[8]
Islantilaiset kamppanjoivat kuitenkin entistä laajemman autonomian puolesta, mikä johti oman kuningaskunnan perustamiseen 1. joulukuuta 1918.[6] Tämän mahdollisti osapuolten välinen personaaliunionilaki.[9]
Islannin asema personaaliunionissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Personaaliunionissa Islanti tunnustettiin täysin suvereeniksi valtioksi, jonka valtionpäämiehenä toimii Tanskan kuningas. Tämän lisäksi Tanska vastasi Islannin ulkopolitiikasta.[9] Islanti sai oman lipun ja vaakunan.[8]
Sekä Islannilla että Tanskalla oli oikeus pyytää personaaliunionin ehtojen uudelleenneuvotteluita. Mikäli neuvotteluilla ei päästäisi minkäännäköiseen tulokseen, personaaliunio purkautuisi 25 vuoden päästä sen alkamisesta (vuonna 1943).[6] Neuvottelut personaaliunionista oli tarkoitus käydä viimeistään vuonna 1940.[8]
Personaaliunionin purkautuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisessa maailmansodassa Tanska joutui Saksan miehittämäksi. Tämän johdosta Islanti ilmoitti ottavansa ulkomaanpolitiikan ja puolustuksen omalle harteelleen. Islannin protestoinnista huolimatta Yhdistynyt kuningaskunta kuitenkin miehitti maan sen strategisen sijainnin takia. Vuonna 1941 Islanti hyväksyi puolustussopimuksen Yhdysvaltain kanssa.[10]
Vuonna 1944 maasta tuli tasavalta maassa pidetyn kansanäänestyksen jälkeen. Kansanäänestyksessä ylivoimainen enemmistö (noin 97 %) islantilaisista kannatti personaaliunionin kumoamista. Äänestysprosentti oli yli 98 prosenttia.[11] Islannin tasavallan perustuslaki astui voimaan 17. kesäkuuta 1944.[10] Itse personaaliunionilaki kumottiin virallisesti vasta vuonna 1946.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Population - key figures 1703-2011 Statistics Iceland. Viitattu 1.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Halfdanarson, Gudmundur: The A to Z of Iceland (The A to Z Guide Series), No. 229. Lanham: Scarecrow Press, 2010. ISBN 9780810872080 Teoksen verkkoversio Viitattu 1.8.2014.
- ↑ On This Day In 1918, "The Kingdom Of Iceland" Was Born 1.12.2017. The Reykjavik Grapevine. Viitattu 27.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Christian X | Reign of Denmark, World War II, Resistance Movement 22.9.2025. Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Congratulations on the day, ladies! 2024. island.is. Viitattu 1.11.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 Iceland - Arctic, Geothermal, Volcanic 1.11.2025. Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.11.2025. (englanniksi)
- ↑ A Complete History of Iceland 2025. Guide to Iceland. Viitattu 1.11.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 Karlsson, Gunnar: The History of Iceland, s. 283–284. University of Minnesota Press, 2000. ISBN 9780816635894 (englanniksi)
- 1 2 3 Dansk-islandsk Forbundslov af 1918 19.2.2025. Danmarks Nationalleksikon. Viitattu 1.11.2025. (tanskaksi)
- 1 2 Olafson Furstenau, Sunna: Iceland’s Road to Independence Icelandic Roots. 17.6.2013. Viitattu 1.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Thorarensen, Björg: Constitutional Reform Process in Iceland – Involving the people into the process. (pdf) 1.11.2011. Universitetet i Oslo. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 1.8.2014. (englanniksi)