Tämä on lupaava artikkeli.

Palau

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Palaun tasavalta
Belu'uera Belau
Palaun lippu Palaun vaakuna
lippu vaakuna

Palaun sijainti
Palaun sijainti

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Surangel Whipps Jr.
Pääkaupunki Ngerulmud
Pinta-ala
– yhteensä 459 km² [1] (sijalla 197)
– josta sisävesiä ei merkittävästi
Väkiluku (2018) 21 516 [1] (sijalla 219)
– väestötiheys 44 as. / km²
– väestönkasvu 0,37 % [1] (2014)
Viralliset kielet palaun kieli, englannin kieli, japanin kieli (Angaurilla)
Valuutta Yhdysvaltain dollari (USD)
BKT (2013)
– yhteensä 245,5 milj. USD (PPP) [1]  (sijalla 219)
– per asukas 10 500 USD
HDI (2019) 0,826 [2] (sijalla 50)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 6,2 % [1]
– teollisuus 18 % [1]
– palvelut 81,8 % [1]
Aikavyöhyke UTC+9
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
USA:n hallitsemasta Yhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoalueesta
1. lokakuuta 1994
Lyhenne PW
Kansainvälinen
suuntanumero		 +680
Tunnuslause Rainbow’s End (Sateenkaaren pää)
Kansallislaulu ”Belau rekid[3][4]”

Palaun tasavalta eli Palau en-us-Palau.ogg kuuntele ääntämys (ohje) (myös kirjoitusasua Belau käytetään) on saarivaltio Tyynellä valtamerellä, Filippiinienmeren etelälaidalla, noin 500 kilometriä Filippiineiltä itään. Sen pääkaupunki on Ngerulmud. Palau on osa Mikronesiaa ja koostuu kuudesta saariryhmästä, joihin kuuluu yhteensä yli kolmesataa saarta. Maa itsenäistyi vuonna 1994, joten se on yksi maailman nuorimmista valtioista.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palaun kartta
Palaun saaristoa
Palaun saaristo on muodostunut kalkkikivestä

Palau muodostuu noin 340 saaresta, joista osa on tuliperäisiä, osa korallisaaria.[5] Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 459 km2.[1] Palaun merkittävimmät saaret ovat Angaur, Babeldaob, Koror ja Peleliu, jotka sijaitsevat samalla riutalla. Noin kaksi kolmannesta väestöstä asuu Kororilla. Näiden pohjoispuolella sijaitsee Kayangelin atolli.

Palaulla vallitsee trooppinen ilmasto. Vuosittainen keskilämpötila on noin 27 astetta. Sadetta saadaan ympäri vuoden, vähiten helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Vuoden sadesumma on noin 3 700 mm. Saari ei ole varsinaisella taifuunien reitillä, mutta silloin tällöin hirmumyrskyt ulottuvat sinnekin kesäkuusta joulukuuhun ulottuvalla taifuunikaudella.[6]

Palaulla on Mikronesian monipuolisin luonto, johon on vaikuttanut Uuden-Guinean ja Filippiinien läheisyys. Maanisäkkäitä on vain kaksi lepakkolajia. Yksi sammakko, kuusi gekkoa, kolme skinkkiä ja yksi käärme ovat kotoperäisiä. Suolaisen veden suistokrokotiili on Palaulla esiintymisalueensa reunalla ja sitä uhkaa elinympäristön tuhoutuminen.[6]

Sukeltaminen on Palaulla suosittua, sillä siellä on paljon vedenalaista nähtävää: koralliriuttoja, jyrkänteitä, luolia, laivahylkyjä ja järvi, jossa elää miljoonia sykkiviä meduusoita.[7] Merialueilla on arvioitu elävän 300 sienieläinlajia, 185 merietanaa ja 1 200–1 500 kalalajia. Useimmat merieläinten lajit eivät ole endeemisiä, poikkeuksena helmivenelaji Nautilus belauensis. Korallien vaaleneminen oli suuri ongelma El Niño -vuonna 1997–1998.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palau on asutettu 3000–2000 eaa. useassa aallossa. Ensimmäisten asukkaiden arvellaan tulleen lähinnä Filippiineiltä, Indonesiasta, Uudesta-Guineasta ja Polynesiasta.[5] Ensimmäiset asukkaiksi tai kauppakumppaneiksi pyrkineet eurooppalaiset olivat brittejä 1700-luvun loppupuolella. Vuonna 1783 saarille saapui englantilainen kapteeni Henry Wilson.[9] Hän nimesi alueen Pelewsaariksi.

Saksa miehitti osan Palauta vuonna 1885. Vuonna 1899 Espanja myi saaret Saksalle hintaan 25 000 000 Espanjan pesetaa[10]. Ensimmäisessä maailmansodassa Japani miehitti saaret ja sai mandaatin niiden hallintaan aina toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Yhdysvallat otti saaret haltuunsa.[9]

Yhdysvallat hallitsi Palauta osana Tyynenmeren saarten huoltohallintoaluetta ("Trust Territory of the Pacific Islands"). Vuonna 1979 palaulaiset äänestivät Mikronesian liittovaltioon liittymistä vastaan ja päättivät sen sijaan itsenäistyä. 1981 Palausta muodostettiin autonominen tasavalta presidentti Haruo Remeliikin johdolla. Remeliik murhattiin 1985, jolloin vt. presidentiksi tuli Thomas Remengesau. Tätä seurasi presidenttinä vuosina 1989–1993 Ngiratkel Etpison. Pitkän siirtymäkauden jälkeen itsenäisyys saavutettiin 1994. Presidenttinä vuosina 1994–2001 toimi Kuniwo Nakamura, jota seurasi Tommy Remengesau. Vuonna 2008 presidentiksi valittiin maan entinen Taiwanin suurlähettiläs Johnson Toribiong.[9]

Lokakuussa 2009 Palauhun asettui kuusi Guantanamosta vapautettua uiguuria. Tammikuussa 2010 Yhdysvallat avusti Palauta 250 miljoonalla dollarilla. Presidentti Toribiong ei myöntänyt avustuksen ja uiguurien välillä olleen mitään yhteyttä.[9]

Vuonna 2013 taifuuni Haiyan aiheutti vahinkoja useilla saarilla. Vuonna 2014 Palau ilmoitti suunnittelevansa kalastuksen kieltämistä lähivesillään, sillä matkailun taloudellinen merkitys on niin paljon isompi.[9]

Vuonna 2012 valittiin Tommy Remengesau taas Palaun presidentiksi ja hän aloitti uuden kautensa tammikuussa 2013. Seuraavan kerran hänet valittiin uudelle nelivuotiskaudelle vuonna 2016 ja tämä kausi alkoi tammikuussa 2017. Perustuslain mukaan presidentti ei voi olla virassa enempää kuin kaksi kautta peräkkäin, joten Remengesau oli vuosien 2001–2009 ensimmäisten presidenttikausiensa jälkeen neljä vuotta senaattorina ja vuodesta 2013 lähtien taas Palaun presidenttinä.[11] Syksyn 2020 presidentinvaaleissa Remengesaun seuraajaksi valittiin Remengesaun lanko Surangel Whipps Jr., joka on liikemies ja entinen senaattori.[12]

Presidentti Surangel Whipps Jr.


Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palaun presidentti toimii sekä valtionpäämiehenä että hallituksen johtajana. Presidentti valitaan vaalein joka neljäs vuosi.[1] Maalla ei ole omia puolustusvoimia; Yhdysvallat huolehtii sen turvallisuudesta.[5]

Päälliköiden neuvosto neuvoo presidenttiä perinteisiin liittyvissä asioissa.[5] Presidentti voi olla peräkkäin virassa korkeintaan kaksi nelivuotiskautta.[13]

Palaun kansalliskongressi, Olbiil era Kelulau, on kaksikamarinen. Edustajat molempiin kongressin huoneisiin valitaan vaalein.[5]

Osavaltiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palaun 16 osavaltiota

Palaun 16 perinteistä asutuskeskusta muodostavat kukin oman osavaltionsa, jolla on kuvernööri ja paikallishallinto.[5] Suluissa on niiden asukasluku vuonna 2015.[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouden peruspilareita ovat matkailu, maanviljely omiin tarpeisiin sekä kalastus. Valtio on suuri työllistäjä ja saa raha-apua Yhdysvalloilta.[1]

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohti vuonna 2017 oli 16 200 dollaria, kun Filippiineillä vastaava luku oli noin puolet siitä (8 300).[15]

Merkittävimmät luonnonvarat ovat puu, kala ja kaivannaiset, kuten kulta. Merkittävimmät vientituotteet ovat äyriäiset, tonnikala ja kopra.[1]

Palaulla on kolme lentokenttää. Kororissa toimii maan ainoa varsinainen satama.[1] Saarilla ei ole julkista liikennettä, mutta kävelijä saa usein kyydin. Saarten välillä liikutaan yksityisillä pikaveneillä. Valtio järjestää venekyytejä muilta saarilta Kororille.[16]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Palaun väkiluvuksi arvioitiin 21 517.[1] Selvästi suurin väestöryhmä (yli 70 %) on alkuperäiset palaulaiset, jotka ovat pääosin mikronesialaisia. Suurin vähemmistöryhmä on pääosin Filippiineiltä kotoisin aasialaiset, eurooppalaistakin väestöä saarilla on. Noin kolme neljäsosaa väestöstä on kristittyjä, pääosin katolilaisia, 5,7 % harjoittaa paikallista uskontoa nimeltä modekngei.[1]

Viralliset kielet ovat englanti ja palau, paitsi kolmessa osavaltiossa, joissa paikallinen kieli on virallisessa asemassa palaun sijasta. Angaurilla myös japani on virallinen kieli.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettu Palaun arkkitehtuurin piirre ovat bai-nimiset kylän kokoontumistalot. Perinteinen ruokavalio muodostuu proteiinista, yleensä kalasta, jota hankkivat miehet, ja hiilihydraateista, kuten taarosta, tapiokasta tai riisistä, joiden hankkiminen on naisten asia. Eri suvuilla ja klaaneilla on ollut omia ruokatabujaan, ja tiettyjen ruoka-aineiden lahjoittaminen on liittynyt elämän muutoskohtiin, kuten uuden talon valmistumiseen.[17]

Palaun kansallislaulu on ”Belau rekid”, jonka sävelsi Ymesei O. Ezekiel. Siitä käytetään myös nimitystä ”Belau loba klisiich er a kelulul”, jotka ovat laulun ensimmäiset sanat.[18]

Palaulaiseen musiikkiin on aikojen saatossa tullut vaikutteita muun muassa japanilaisesta musiikkikulttuurista. Populaarimusiikin esittäjiin kuuluu muiden muassa IN-X-ES.[19]

Palaulaisia sanomalehtiä ovat Tia Belau ja Palau Horizon sekä Roureur Belau.[20]

Palau on osallistunut olympialaisiin vuodesta 2000 noin viiden urheilijan joukkueella, mutta ei ole koskaan voittanut mitaleja.[21]

Paikalliset juhlapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pvm Suomalainen nimi
1. tammikuuta Uudenvuodenpäivä
15. maaliskuuta Nuorison päivä
5. toukokuuta Eläkeläisten päivä
1. kesäkuuta Presidentin päivä
9. heinäkuuta Perustuslain päivä
Syyskuun 1. maanantai Työn päivä
1. lokakuuta Itsenäisyyspäivä
24. lokakuuta YK:n päivä
Marraskuun viimeinen torstai Kiitospäivä
25. joulukuuta Joulupäivä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Palau The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi) Viitattu 11.12.2018
  2. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  3. ↑ Palau nationalanthems.info. Viitattu 2.10.2016. (englanniksi)
  4. ↑ National Anthem – Belau Rekid palaugov.pw. Viitattu 2.10.2016. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f Donald Raymond Shuster & Sophie Foster: Palau Encyclopædia Britannica. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  6. ↑ a b Island group of Palau in the western Pacific Ocean WWF. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  7. ↑ Palau Lonely Planet. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  8. ↑ The State of Coral Reef Ecosystems of Palau South Pacific Regional Environment Programme. 2005. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e Timeline: Palau BBC News
  10. ↑ Venta a Alemania "las islas Carolinas, las Palaos y Islas Marianas" Contactar con el administrador de esta comunidad. (espanjaksi)
  11. ↑ Biography – PalauGov.pw palaugov.pw. Arkistoitu 16.10.2019. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Surangel Whipps Jr to be Palau's new president rnz.co.nz. 6.11.2020. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  13. ↑ PalauGov.pw – Your guide to finding and using Palau National Government services palaugov.pw. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  14. ↑ Thomas Brinkhoff: Palau (Bureau of Budget & Planning, Republic of Palau (web)) Citypopulation. Viitattu 11.12.2018.
  15. ↑ GDP on a purchasing power parity basis divided by population (Arkistoitu – Internet Archive) CIA Factbook
  16. ↑ Getting around Lonely Planet. Arkistoitu 8.3.2013. Viitattu 20.11.2020. (englanniksi)
  17. ↑ Karen L. Nero: Palau Countries and their cultures. Viitattu 11.12.2018.
  18. ↑ Palau: "Belau rekid" (Our Palau) National Anthems
  19. ↑ INXES (Arkistoitu – Internet Archive) Kotisivu 2000
  20. ↑ Country Profile Palau BBC News
  21. ↑ Palau Sports Reference. Arkistoitu 17.4.2020. Viitattu 11.12.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg Matkaopas aiheesta Palau Wikimatkoissa

Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Palau&oldid=21147986”