Melanesialaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Melanesialaisia koululaisia. Melanesialaisilla on suhteellisen tumma iho, mistä he saivat alkujaan myös nimityksensä. Heidän hiuksensa ovat kähärät, ja niiden väri vaihtelee tummasta vaaleaan.[1]

Melanesialaiset ovat kansoja, jotka asuttavat Melanesian saariryhmää läntisellä Tyynellämerellä. Heitä asuu Indonesiassa, Uudessa-Guineassa, Salomonin saarilla, Bismarckinsaarilla, Torresinsalmen saarilla, Uudessa-Kaledoniassa, Fidžissä ja Vanuatussa.[1]

Melanesialaiset polveutuvat 40–60 000 vuotta sitten Aasiasta saapuneista ihmisistä. Vanuatuun he saapuivat vasta 4000 vuotta sitten, ja Fidžiin 2500 vuotta sitten, jolloin polynesialaiset olivat jo asuttaneet saariryhmän.[1]

Vaikka melanesialaiset ovatkin kulttuurisesti monimuotoinen ryhmä, heitä yhdistää edelleen muutama piirre uskonnossa, elinkeinoissa ja vaihtokaupan järjestelmissä. Toisin kuin polynesialaiset, melanesialaiset eivät koskaan perustaneet hierarkkisia kuningaskuntia, vaan melanesialaisten suurimpia poliittisia yksikköjä olivat sukulinjat tai klaanit. Uskonnoltaan melanesialaiset olivat perinteisesti animisteja, mutta nykyisin useimmat heistä ovat kristittyjä. 1800-luvulta alkaen Melanesiassa syntyi useita millenaristisia lastikultteja. Melanesialaiset puhuvat noin 1200 eri kieltä, jotka kuuluvat papualaisiin ja austronesialaisiin kieliin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d West, Barbara A.: ”Melanesians (people of Melanesia)”, Encyclopedia of the Peoples of Asia and Oceania, s. 521–527. Facts on File, 2009. ISBN 978-0-8160-7109-8.