Lastikultti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
John Frum -kulttiin liittyvää liputusta Vanuatulla.

Lastikultti (myös cargokultti tai rahtikultti) on lounaisen Tyynenmeren saarilla esiintyvä uskonnollinen liike. Lastikultissa odotetaan eurooppalaistyyppisten tuotteiden yliluonnollista ilmestymistä, yleensä laivalla tai lentokoneella. Lastikultit saivat alkunsa 1800-luvun lopulla Tyynenmeren saarten kulttuurien kohdatessa teknologisesti edistyneen länsimaisen kulttuurin. Kultteihin liittyi suuria odotuksia ja protestia, ja niiden tavoitteena oli muutos, joka poistaisi muukalaisten aiheuttamat ongelmat tai tekisi ne vaarattomiksi. Jotkin lastikultit ennustivat radikaalia muutosta, joka tuhoaisi vallitsevan järjestelmän. Lastin saapumiseen liitettiin kuolleiden esi-isien kollektiivinen paluu tai Jeesuksen toinen tuleminen.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lastikultteja alkoi esiintyä 1900-luvun alkupuolella etenkin Melanesiassa sekä vähemmässä määrin Polynesiassa ja Mikronesiassa. Melanesian yhteiskunta tarjosi tasa-arvoisena lastikulttien syntymiselle hyvät edellytykset. Perinteiset uskonnot korostivat siellä rikkautta enemmän kuin muualla Oseaniassa, ja profeetat menestyivät jos he ennustivat rikkautta. Melanesiassa eurooppalaisten lähetystyö myös alkoi myöhemmin kuin muissa saaristoissa, joissa länsimaisen tekniikan saavutukset olivat tulleet tutuksi jo aiemmin.[1]

Kuuluisinta varhaista lastikulttia kutsuttiin nimellä ”Vailala-hulluus” ja se alkoi Papuanlahden elema-heimon keskuudessa vuonna 1917 – myös muita tuon ajan lastikultteja kutsuttiin hulluuksiksi ennen nykyisen nimen käyttöönottoa. Paikallisen lähetysseuran kanssa solmittu vuorovaikutus ei tuonut heimolle parempaa elämää, joten Evara-niminen mies perusti muukalaisiin kielteisesti suhtautuneen uskonnollisen liikkeen ja alkoi ennustaa esi-isien rahtilaivan tuloa.[1]

Toinen maailmansota synnytti useita lastikultteja, kun yhdysvaltalaissotilaat käyttivät Tyynenmeren saaria lentotukikohtinaan. Tunnetuin toisen maailmansodan aikaan syntynyt lastikultti ja yksi harvoista yhä toimivista on Etelä-Vanuatun Tannasaaren John Frum -liike.[1] Sen seuraajat pukeutuvat edelleen Yhdysvaltain armeijaunivormuihin, marssivat kantaen puisia kiväärejä ja nostavat Yhdysvaltain lipun salkoon. Koska vanuatulaiset eivät aikoinaan tienneet, miksi amerikkalaissotilaiden monenlaiset tarvikkeet saapuivat ilmasta, he olettivat sotilaiden rituaalien aiheuttaneen sen yliluonnollisesti ja alkoivat siksi jäljitellä niitä: he rakensivat jopa samanlaisia lentokenttiä ja satamia kuin mitä amerikkalaisilla oli.[2]

Muita tunnettuja lastikultteja olivat Uuden-Guinean Taro, Espiritu Santon ”alastonkultti” ja Fidžin Tuka.[3] Monesta lastikultista tuli ajan myötä itsenäisiä kirkkoja, jotka jäljittelivät uskollisesti länsimaisia esikuviaan.[1] Lastikulttien kaltaisia liikkeitä on aikoinaan esiintynyt myös Oseanian ulkopuolella, kuten Japanissa, Burmassa ja Afrikassa.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Trompf, Garry W.: Uusien uskontojen käskirja, s. 271–276. Partridge, Christopher (toim.). Helsinki: Kirjapaja, 2006 (alkuteos 2004). ISBN 951-607-327-1.
  2. Paul Raffaele: In John They Trust 2006. Smithsonian. Viitattu 26.8.2013.
  3. Peter M. Worsley: 50 Years Ago: Cargo Cults of Melanesia Scientific American. Viitattu 26.8.2013.