Kansandemokratia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtiomuodot

Tämä artikkeli on osa
Politiikka-luokkaa

muokkaa

Kansantasavalta tai kansandemokratia on marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa hallintomuodosta käytetty nimitys. Nimitys kansandemokratia sisältää ajatuksen, että järjestelmä eroaa porvarillisesta demokratiasta. Ideologian mukaan valta oli työväenluokan eli ns. proletariaatin.

Ensimmäiset kansandemokratiat muotoutuivat toisen maailmansodan jälkeen, kun Neuvostoliitto alkoi korostaa marxilais-leniniläisen järjestelmän ylivoimaisuutta kapitalismiin verrattuna. Tämä merkitsi, että eri maiden kommunistipuolueita rohkaistiin ottamaan valta itselleen. Sodan voittajavaltioihin kuuluneen Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill piti maaliskuussa 1946 puheen, jossa hän pahoitteli, että Itä-Eurooppa on jäämässä rautaesiripun taakse Neuvostoliiton määräysvaltaan.[1]

Kansantasavallat ja kansandemokratiat:
  Nykyinen
  Entiset

Neuvostoliitto toteutti kansandemokratioiden muodostamisen Josif Stalinin uskotun miehen Andrei Ždanovin johtamana vuodesta 1947 alkaen. Tätä varten perustettiin Kominform-järjestö. Monet itäeurooppalaiset tunsivat kiitollisuutta venäläisille natsimiehityksen lopettamisesta. Kommunistipuolueet saivat paljon kannatusta, ja Kominform ohjasi niitä hankkimaan vaikutusvaltaa myös poliisivoimissa ja armeijassa. Neuvostoliitto takasi niille, että jos he pääsevät valtaan, he myös pysyvät vallassa.[2] Esimerkiksi Tšekkoslovakiassa kommunistit saivat vallan itselleen lyhyen tapahtumasarjan tuloksena. Helmikuussa 1948 hallituspuolueet riitautuivat ja ei-kommunistit erosivat siitä. Kommunistit jäivät hallitukseen ja ottivat haltuunsa tärkeimmät virkapaikat. Presidentti Beneš pelkäsi maan joutuvan sisällissotaan ja nimitti täysin kommunistisen hallituksen 25. helmikuuta 1948. Tämän jälkeen kommunistit eivät enää antaneet valtaa muille puolueille.[3] Kansandemokratioita nimitettiin kommunistisiksi tai sosialistisiksi valtioiksi.

Yhteistä kansandemokratioille on demokraattiseen sentralismiin perustuva yksipuoluejärjestelmä ja kommunistisen puolueen johtoasema. Vaaleissa ehdokkaat ovat kommunistisen puolueen jäseniä tai vähintäänkin sen hyväksymiä. Kommunistipuolueen ohella saattaa olla epäitsenäisiä apupuolueita, esimerkiksi talonpoikien puolue. Itäblokin kansandemokratioiden kommunistihallitukset kaatuivat vuonna 1989. Lopullisesti itäblokki hajosi Neuvostoliiton hajottua 26. joulukuuta 1991.[4]

Nykyiset marxilais-leninistiset kansantasavallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Vuodesta
Laosin lippu Laosin demokraattinen kansantasavalta 1949
Kiinan kansantasavalta 1975

Historialliset marxilais-leninistiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Vuodet
Albanian sosialistinen kansantasavalta. Albanian kansantasavalta 1976–1998
Angolan kansantasavallan lippu Angolan kansantasavalta 1975–1992
Beninin kansantasavallan lippu Beninin kansantasavalta 1975–1990
Buharan sosialistinen kansantasavalta Buharan sosialistinen kansantasavalta 1920–1925
Bulgarian kansantasavalta lippu Bulgarian kansantasavalta 1946–1990
Kongon kansantasavallan lippu Kongon kansantasavalta 1969–1992
Etiopian demokraattisen kansantasavallan lippu Etiopian demokraattinen kansantasavalta 1987–1991
Unkarin kansantasavallan lippu Unkarin kansantasavalta 1949–1989
Kamputsean kansantasavalta 1979–1989
Horezmin sosialistinen kansantasavalta Horezmin sosialistinen kansantasavalta 1920–1925
Korean demokraattinen kansantasavalta 1948–1992/2009[5]
Mongolian kansantasavalta Mongolian kansantasavalta 1924–1992
Mosambikin kansantasavallan lippu Mosambikin kansantasavalta 1975–1990
Puolan kansantasavallan lippu Puolan kansantasavalta 1952–1989
Romanian kansantasavalta Romanian kansantasavalta 1947–1965
Tuvan kansantasavalta Tuvan kansantasavalta 1921–1944
Ukrainan lippu Ukrainan kansantasavalta 1917–1918
 Jemenin demokraattinen kansantasavalta 1967–1990
Jugoslavian liittokansantasavaltalippu Jugoslavian liittokansantasavalta 1945–1963

Nykyiset ei-marxilais-leninistiset kansantasavallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Vuodesta
Algeria Algerian demokraattinen kansantasavalta 1962
Bangladeshin kansantasavalta Bangladeshin kansantasavalta 1971
Korean demokraattinen kansantasavalta 1948
Donetskin kansantasavallan lippu Donetskin kansantasavalta 2014
Luhanskin kansantasavallan lippu Luhanskin kansantasavalta 2014

Historialliset ei-marxilais-leninistiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Vuodet
Valko-Venäjän kansallinen tasavalta Valko-Venäjän kansallinen tasavalta 1918–1919
Flag of the Crimean Republic.svg Krimin kansantasavalta 1917–1918
Unkarin kansantasavallan lippu Unkarin kansantasavalta 1918–1919
Korean kansantasavalta Korean kansantasavalta 1945–1946
Kubanin kansantasavalta Kubanin kansantasavalta 1918–1920
Libyan suuri sosialistisen arabikansantasavallan lippu Libyan suuri sosialistinen arabikansantasavalta 1977–2011
Ukrainan lippu Ukrainan kansantasavalta 1917–1921
Länsi-Ukrainan kansantasavalta Länsi-Ukrainan kansantasavalta 1918–1919
Sansibarin kansantasavallan lippu Sansibarin kansantasavalta 1963–1964

Nykyiset demokraattiset tasavallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Vuodesta
Sri Lanka Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta 1972
São Tomén ja Príncipe São Tomén ja Príncipen demokraattinen tasavalta 19781992
 Itä-Timorin demokraattinen tasavalta 1975/2002
Etiopian demokraattinen liittotasavalta Etiopian demokraattinen liittotasavalta 1991
 Kongon demokraattinen tasavalta 1997
Nepal Nepalin demokraattinen liittotasavalta 2008

Historialliset marxilais-leninistiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Vuodet
Somalian demokraattisen tasavallan lippu Somalian demokraattinen tasavalta 1969–1991
 Vietnamin demokraattinen tasavalta 19451976
Afganistanin demokraattisen tasavallan lippu Afganistanin demokraattinen tasavalta 19781992
 Saksan demokraattinen tasavalta 1949–1990
Madagaskar Madagaskarin demokraattinen tasavalta 1975-1992
SudanSudan Sudanin demokraattinen tasavalta 1969–1985

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Visuri, Pekka. Suomi kylmässä sodassa. ISBN 978-951-1-20925-6. Otava Keuruu 2006, s. 71–73
  2. Niilola, Kari: Suomettuminen ei pelastanut Suomea. Kanava-lehti 8/2012, s. 57
  3. Visuri, s. 78–80
  4. Visuri, s. 284–288
  5. Dae-Kyu, Yoon (January 2003). "The Constitution of North Korea: Its Changes and Implications". Fordham International Law Journal 27 (4): 1289–1305. Viitattu 17 February 2020.