Aristokratia

Valtiomuodot
Tämä artikkeli on osa Politiikka-luokkaa
Anarkia Aristokratia Autoritarismi Demokratia Deliberatiivinen demokratia Edustuksellinen demokratia Kansandemokratia Kristillisdemokratia Liberaali demokratia Ohjattu demokratia Puolidemokratia Sosiaalidemokratia Suora demokratia Despotismi Diktatuuri Sotilasdiktatuuri Sotilasjuntta Feodalismi Hyvinvointivaltio Itsevaltius Valistunut itsevaltius Keskitetty valtio Kleptokratia Konstitutionalismi Korporatokratia Krytokratia Liittovaltio Meritokratia Mikrovaltio Minarkismi Monarkia Perustuslaillinen monarkia Absoluuttinen monarkia Nukkevaltio Oikeusvaltio Oklokratia Oligarkia Poliisivaltio Politeia Plutokratia Satelliittivaltio Tasavalta Parlamentaarinen tasavalta Semipresidentialismi Presidenttijohtoinen järjestelmä Sosialistinen tasavalta Islamilainen tasavalta Teknokratia Teodemokratia Teokratia Islamilainen valtio Teonomia Talassokratia Timokratia Totalitarismi Tyrannia Enemmistön tyrannia Vasallivaltio Yhtenäisvaltio Yksipuoluejärjestelmä Kaksipuoluejärjestelmä Monipuoluejärjestelmä Yövartijavaltio

Aristokratia eli ylimysvalta tarkoittaa perinnöllisen aateliston valtaa. Sana on muodostettu kreikan kielen sanasta "aristos", joka tarkoittaa 'paras' sekä sanasta "kratein", joka tarkoittaa 'hallita'. Nimitys aristokratia on peräisin Platonilta, mutta oppilaansa Aristoteles myös myöhemmin käytti sitä. Jälkimmäinen määritteli aristokratian monarkian (yksinvalta) ja demokratian (kansanvalta) vastakohdaksi.

Aristokraattista kulttuuria luonnehti usko jalojen, epäitsekkäiden ja varttuneiden vain yhteistä etua ajavien yli 60-vuotiaiden viisaiden hallintomalliin, kun taas timokratia ja oligarkia olivat valtiomuotoja, jossa ylin valta kuului jollekin, esimerkiksi syntyperän, varallisuuden tai virka-aseman vuoksi etuoikeutetulle kansalaisluokalle.

Historiasta tällaisia timokratia- ja oligarkia-valtiomuotoja löytyi esimerkiksi Spartasta ja keskiajalla Venetsiasta.

Katso myös

• Aristokratia antiikin Kreikassa