Suora demokratia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valtiomuodot

Tämä artikkeli on osa
Politiikka-luokkaa

muokkaa

Suora demokratia on demokratian muoto, jossa pääasiallisia vallankäyttäjiä ovat kansalaiset. Suoran demokratian ihanne on kaikkien kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, ja tarkemmin, lakiesityksistä äänestämiseen. Suoran demokratian poliittinen järjestelmä ei välttämättä edellytä puolueiden ja kansanedustajien olemassaoloa lainkaan, mutta järjestelmässä voi silti olla parlamentti, sen puolueet ja kansanedustajat, niiden rooli on kuitenkin ainoastaan lakien ja äänestysten valmistelu, julkisen keskustelun käyminen ja kansalaismielipiteen kerääminen. Kansanedustajalla ja kaikilla muilla kansalaisilla olisi välilliseen demokratiaan verrattuna kuitenkin tasavertainen yhden äänen äänestysmahdollisuus KAIKISSA eduskunnan äänestyksissä.

Muita Suoran demokratian päätöksenteon mekanismeja ovat muun muassa kansalaisaloite ja kansanäänestys, jossa äänestyksen kohteena on aina päätettävä asia, sekä vaihtovaali, jossa päätetään istuvan edustajan luottamuksesta kesken toimikauden. Myös kansankokous on eräs suoran demokratian keino.

Sveitsin kantoneilla on poliittinen järjestelmä, joka on lähellä Suoraa demokratiaa. Esimerkiksi työ-, yhdistys- tai kouluyhteisössä suoritettavat äänestykset ovat toisinaan kansalaisten toteuttamia.

Poliittisesti suoraa demokratiaa kannatetaan jonkin verran kaikkialla poliittisessa spektrissä. Suomessa suoraa demokratiaa ajavat Vihreä liitto,[1] Muutos 2011 -puolue[2] ja Itsenäisyyspuolue.[3] Myös SDP:n puolueohjelmassa oli vuoteen 1952 asti maininta suorasta demokratiasta. Vasemmiston näkemykset suorasta demokratiasta ovat vaihdelleet ja myöhemmin sitä on nimitelty yltiödemokratiaksi.[4][5] Toisaalta Suora demokratia ei edellytä puolueen tai kansanedustajien olemassaoloa, joten suoraa demokratiaa ajava puolue ikään kuin hajoittaa itse itsensä. Puolueet ajavat lähinnä rajoitettua Suoraa demokratiaa tai yrittävät suoristaa nykyistä välillistä demokratia.

Ideaalisessa suorassa demokratiassa jokaisella kansalaisella on tasavertainen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen itseään koskevaan poliittiseen päätöksentekoon. Informaatioyhteiskunnassa kansanäänestyksiä voitaisiin toteuttaa esim. internetin välityksellä niin, että tunnistautuminen olisi pakollista. Ideaalisessa suorassa demokratiassa jokaisen (äänestäneen) kansalaisen mielipide vaikuttaisi loppupäätökseen suoraan ilman välikäsiä. Kansanedustajan tai parlamentaarikon rooli voitaisiin muuttaa ainoastaan lakeja ja kansanäänestyksiä valmistelevaksi työksi.

Suora Demokratia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen poliittinen järjestelmä voisi muuttua välillisestä demokratiasta suoraksi demokratiaksi tai ainakin suoremmaksi kuin mitä se tällä hetkellä on, jos käynnissä oleva kansalaisaloite menisi läpi[6]. Kansalaisaloite edellyttää, että Suomen Perustuslain 2 § 1 momentti, joka määrittelee valtiovallan jakautumisen Suomessa muutettaisiin seuraavasti:

Nykyinen: ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”

Kansalaisaloite: ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, joka käyttää valtaansa sitovien kansanäänestysten kautta sekä valtiopäiville kokoontuneen eduskunnan edustuksella.”

Ongelmana nykyisessä lainsäädännössä on sen tulkintavapaus. "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." Lakiin kirjattu sivulause voi olla, ja tiettyjen kansalaisorganissatioiden mielestä on[7], ristiriidassa päälauseen kanssa. Eduskunta ei aina ja välttämättä edusta koko kansaa tai edustus on huonoa. Lisäksi valtiovalta "ei oikeastaan" kuulu kansalle, jos sitä edustaa välikäsi-instituutiot, kuten parlamentti (suom. eduskunta). Hypoteettisessa tilanteessa, jossa eduskunta ei edustakaan Suomen kansaa, laki on tulkinnanvarainen, kuuluuko valta edelleen Suomen kansalle vai eduskunnalle.

Perustuslakiuudistus edesauttaisi ainakin osittain Suomen poliittisen järjestelmän kehitystä kohti aitoa ja suoraa demokratiaa pois nykyisestä rajatusta ja manipuoloitavasta välillisen demokratian parlamentaarisesta poliittisesta järjestelmästä, jonka ongelma on sen epädemokraattisuus ja korruptio. Kehitys kohti aitoa ja suoraa demokratiaa voisi ennenpitkään muuttaa eduskunnan roolin pääasiallisesta päätöksentekoelimestä, pääasialliseksi lakiesitysten valmistelevaksi instituutiksi (äänestysoikeus säilyisi parlamentaarikoilla samalla tasolla). Kaikki valtiovalta (nyk. hallintovalta) ja lainsäädäntövalta (äänestäminen lakialoitteista) kuuluisi kokonaan ja koko Suomen kansalle ilman välikäsimenettelyjä. Tietysti lakiesitysten ja äänestysten valmistelu, valiokunnat ja muu lainsäädäntöön kuuluva työ kuuluisi edelleen, vaaleilla valituille, päteville, kansan luottamusta nauttiville, parlamentaarikoille. Sen sijaan sekä kansanedustajan, että muun kansalaisen äänioikeus parlamentissa olisi yhdenvertainen eli yhden äänen suuruinen. Kansalaisella olisi edelleen äänestämisen suhteen lievemmät vaatimukset kuin parlamentaarikolla, eikä kansalaisen olisi pakko äänestää kaikesta.

Kansaa edustavalle kansanedustajalle/parlamentaarikolle nyk. kuuluvat etuoikeudet kuten vaihtovaalin puuttuminen ja oikeudellinen koskemattomuus ja muut vastaavat voitaisiin kokonaan poistaa, sillä kansanedustajan rooli päätöksenteossa olisi kutakuinkin sama kuin muilla kansalaisislla. Jos parlementaarikon virantoimessa (lakiesityksen valmistelu) havaitaan julkisuudessa puutteita, voidaan järjestää välittömästi voimaantuleva, suora vaihtovaali ja vaihtaa virantoimittaja.

Äänestämistä varten käytettäisiin vahvaan tunnistautumiseen perustuvaa valtiollista tietokantaa. Eräänlaista verkkopankinomaista Oma eduskunta-tyyppistä verkkopalvelua. Teitokoneettomia varten voisi käyttää virastoissa sijaitsevia valvottuja äänestyspäätteitä tai postitse lähetettäviä koottuja virallisia äänestylomakkeita. Vastaavia järjestelmiä on jo olemassa, kuten vero-, poliisi-, oikeus-, kansaneläkelaitoksen järjestelyt.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vihreiden demokratiaohjelma, vihreat.fi
  2. Suora demokratia, muutos2011.fi
  3. Ohjelma: eduskuntavaalit 2011, ipu.fi
  4. Karapuu, Heikki (toim.): ”Klaus Mäkelä: Kaikki valta neuvostoille”, Harvojen tasavalta, s. 110–115. Huutomerkki-sarja. Helsinki: Tammi, 1970. Lainaus sivulta 110: "Referendum on porvarillista yltiödemokratiaa."
  5. Osmo Apunen, Pertti Lappalainen, Jukka Paastela, Ilkka Ruostesaari: ”Pertti Suhonen: Kansan tahto välittömässä demokratiassa”, Vaalit, valta ja vaikuttaminen, s. 93–102. Juhlakirja Olavi Borgin 60-vuotispäiväksi 30.3.1995. Tampere: Tampere University Press, 1995. ISBN 951-44-3718-7. Lainaus sivulta 94: "Kansanäänestykset ovat porvarillista yltiödemokratiaa, ja mielipidetiedusteluihin nojaava poliittinen päätöksenteko sen pisimmälle viety muoto."
  6. Kansalaisaloitepalvelu - Suora Demokratia - Sitovat Kansanäänestykset Suomeen Kansalaisaloitepalvelu. Viitattu 25.5.2016.
  7. Kirjaudu sisään Facebookiin | Facebook Facebook. Viitattu 25.5.2016. fi-FI

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.