Suora demokratia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valtiomuodot

Tämä artikkeli on osa
Politiikka-luokkaa

muokkaa

Suora demokratia on demokratian muoto, jossa pääasiallisia vallankäyttäjiä ovat kansalaiset. Suoran demokratian ihanne on kaikkien kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Suorassa demokratiassa päätöksenteon mekanismeja ovat muun muassa kansalaisaloite ja kansanäänestys, jossa äänestyksen kohteena on aina päätettävä asia, sekä vaihtovaali, jossa päätetään istuvan edustajan luottamuksesta kesken toimikauden. Myös kansankokous on eräs suoran demokratian keino.

Tunnetuimpia suoran demokratian toteuttajia ovat Sveitsin kantonit, joissa osassa on edelleen käytössä kansankokous. Käytännössä esimerkiksi työ-, yhdistys- tai kouluyhteisössä suoritettava äänestys on suoraa demokratiaa, jos niissä ei valita edustajia päättämään asioista.

Poliittisesti suoraa demokratiaa kannatetaan jonkin verran kaikkialla poliittisessa spektrissä. Suomessa suoraa demokratiaa ajavat Vihreä liitto,[1] Muutos 2011 -puolue[2] ja Itsenäisyyspuolue.[3] Myös SDP:n puolueohjelmassa oli vuoteen 1952 asti maininta suorasta demokratiasta. Vasemmiston näkemykset suorasta demokratiasta ovat vaihdelleet ja myöhemmin sitä on nimitelty yltiödemokratiaksi.[4][5]

Ideaalisessa suorassa demokratiassa jokaisella kansalaisella on tasavertainen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen itseään koskevaan poliittiseen päätöksentekoon. Informaatioyhteiskunnassa kansanäänestyksiä voitaisiin toteuttaa esim. internetin välityksellä niin, että tunnistautuminen olisi pakollista. Ideaalisessa suorassa demokratiassa jokaisen (äänestäneen) kansalaisen mielipide vaikuttaisi loppupäätökseen suoraan ilman välikäsiä. Kansanedustajan tai parlamentaarikon rooli voitaisiin muuttaa ainoastaan lakeja ja kansanäänestyksiä valmistelevaksi työksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vihreiden demokratiaohjelma, vihreat.fi
  2. Suora demokratia, muutos2011.fi
  3. Ohjelma: eduskuntavaalit 2011, ipu.fi
  4. Karapuu, Heikki (toim.): ”Klaus Mäkelä: Kaikki valta neuvostoille”, Harvojen tasavalta, s. 110–115. Huutomerkki-sarja. Helsinki: Tammi, 1970. Lainaus sivulta 110: "Referendum on porvarillista yltiödemokratiaa."
  5. Osmo Apunen, Pertti Lappalainen, Jukka Paastela, Ilkka Ruostesaari: ”Pertti Suhonen: Kansan tahto välittömässä demokratiassa”, Vaalit, valta ja vaikuttaminen, s. 93–102. Juhlakirja Olavi Borgin 60-vuotispäiväksi 30.3.1995. Tampere: Tampere University Press, 1995. ISBN 951-44-3718-7. Lainaus sivulta 94: "Kansanäänestykset ovat porvarillista yltiödemokratiaa, ja mielipidetiedusteluihin nojaava poliittinen päätöksenteko sen pisimmälle viety muoto."

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.