Suora demokratia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suora demokratia on demokratian muoto, jossa pääasiallisia vallankäyttäjiä ovat kansalaiset. Suoran demokratian ihanne on kaikkien kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Suorassa demokratiassa päätöksenteon mekanismeja ovat muun muassa kansalaisaloite ja kansanäänestys, jossa äänestyksen kohteena on aina päätettävä asia, sekä vaihtovaali, jossa päätetään istuvan edustajan luottamuksesta kesken toimikauden. Myös kansankokous on eräs suoran demokratian keino.

Tunnetuimpia suoran demokratian toteuttajia ovat Sveitsin kantonit, joissa osassa on edelleen käytössä kansankokous. Käytännössä esimerkiksi työ-, yhdistys- tai kouluyhteisössä suoritettava äänestys on suoraa demokratiaa, jos niissä ei valita edustajia päättämään asioista.

Poliittisesti suoraa demokratiaa kannatetaan jonkin verran kaikkialla poliittisessa spektrissä. Suomessa suoraa demokratiaa ajavat Liike Nyt, Vihreä liitto,[1] Muutos 2011 -puolue,[2] Valta kuuluu kansalle ja Itsenäisyyspuolue.[3] Myös SDP:n puolueohjelmassa oli vuoteen 1952 asti maininta suorasta demokratiasta. Vasemmiston näkemykset suorasta demokratiasta ovat vaihdelleet ja myöhemmin sitä on nimitelty "yltiödemokratiaksi".[4][5] Suomen poliittisista nuorisojärjestöistä Perussuomalaiset Nuoret ilmoittaa kannattavansa suoraa demokratiaa[6][7].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vihreiden demokratiaohjelma, vihreat.fi
  2. Suora demokratia, muutos2011.fi
  3. Ohjelma: eduskuntavaalit 2011, ipu.fi
  4. Karapuu, Heikki (toim.): ”Klaus Mäkelä: Kaikki valta neuvostoille”, Harvojen tasavalta, s. 110–115. Huutomerkki-sarja. Helsinki: Tammi, 1970. Lainaus sivulta 110: "Referendum on porvarillista yltiödemokratiaa."
  5. Apunen, Osmo; Lappalainen, Pertti; Paastela, Jukka; Ruostesaari, Ilkka: ”Pertti Suhonen: Kansan tahto välittömässä demokratiassa”, Vaalit, valta ja vaikuttaminen, s. 93–102. Juhlakirja Olavi Borgin 60-vuotispäiväksi 30.3.1995. Tampere: Tampere University Press, 1995. ISBN 951-44-3718-7. Lainaus sivulta 94: "Kansanäänestykset ovat porvarillista yltiödemokratiaa, ja mielipidetiedusteluihin nojaava poliittinen päätöksenteko sen pisimmälle viety muoto."
  6. Perussuomalaiset Nuoret: PS-Nuorten syyskokouksen julkilausumat ps-nuoret.fi.
  7. Perussuomalaiset Nuoret: Periaateohjelma (s. 5) ps-nuoret.fi.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]