Itsenäisyyspuolue

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Itsenäisyyspuolue
Självständighetspartiet

Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liitto (2004–2006)
Vapaan Suomen Liitto (1994–2004)

Ipu-logo-2013-500x381.jpg

Perustettu 1994
Johto Antti Pesonen (pj. 2016–)
Alexander Holthoer (vpj. 2016–)
Lena Wiksten (vpj. 2016–)
Ilkka Luoma (vpj. 2016–)
Ideologia EU-kriittisyys, puolueettomuuspolitiikka, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, suora demokratia, talousdemokratia
Toimisto Nikinsaarentie 31
62900 Alajärvi
Äänenkannattaja IPU
Kansanedustajat 0 (2015)
Eurokansanedustajat 0 (2014)
Kunnanvaltuutetut 0 (2012)
Kansainväliset jäsenyydet TEAM
Nuorisojärjestö Itsenäisyysnuoret
Kotisivu ipu.fi

Itsenäisyyspuolue (lyh. IPU) on suomalainen puolue, jonka politiikassa keskeisellä sijalla ovat Natoon liittymisen vastustaminen ja kriittinen suhtautuminen Euroopan unioniin. Itsenäisyyspuolue ei ole koskaan saanut kansanedustajia, mutta sillä on ollut muutamia edustajia kunnanvaltuustoissa.

Puolue perustettiin presidentinvaaleihin perustetun llkka Hakalehtoa tukeneen liiton muutosvoima suomessa jatkajaksi, vuonna 1994 nimellä Vapaan Suomen Liitto (VSL). Vuonna 2004 nimeksi vaihdettiin Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liitto ja 2006 se lyhennettiin muotoon Itsenäisyyspuolue. Järjestö on poistettu puoluerekisteristä kolmesti (1999, 2007 ja 2015[1]). Se rekisteröitiin uudelleen vuosina 2000, 2008 ja 2017.[2][3][4]

Puolueen äänenkannattaja on vuodesta 1997 alkaen ilmestynyt IPU, joka syksyyn 2010 asti tunnettiin nimellä Vapaa Suomi.[5] Lehden päätoimittajana toimi elokuuhun 2015 Antti Pesonen ja sen jälkeen vuoden ajan Niko Kauko.

Puoluejohto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja on alajärveläinen yrittäjä Antti Pesonen, varapuheenjohtajina toimivat Aleksander Holthoer Lohjalta, Lena Wiksten Porista ja Ilkka Luoma Helsingistä. Puoluesihteerinä toimii Henri Aitakari Laitilasta.

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pää- ja puoluesihteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kari Alhonen ?–2004
  • Kauko Laihanen 2004
  • Veli Karhu 2004–2006
  • Jan Erik Finskas 2007–2008
  • Risto Kangas 2008
  • Lena Wiksten 2009–2010
  • Saku Mättö 2010–2012
  • Martti Pohjolainen 2012–2014
  • Juhani Honkonen 2014–2015
  • Niko Kauko 2015–2016
  • Henri Aitakari 2016–

Varapuheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kauko Laihanen 1990-luvulla
  • Antti Pesonen ?–2004
  • Ilkka Hakalehto 2004–2008[7]
  • Pirkko Karhu ?–2008
  • Lea Launokari 2008–2013
  • Mauri Nygård 2008–2016
  • Jaakko Jukkola ?–2009
  • Mirjaleena Isoaho 2009–2011
  • Marjatta Herrala 2010–2014
  • Martti Pohjolainen 2011–2012
  • Jarmo Nevalainen 2013–2015
  • Lena Wiksten 2014–2015
  • Antti Pesonen 2015–2016
  • Jukka Paakki 2015–2016
  • Marjo Luoma 2015–2016
  • Alexander Holthoer 2016–
  • Lena Wiksten 2016–
  • Ilkka Luoma 2016–

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsenäisyyspuolue ajaa Suomen irrottamista EU:sta ja vastustaa EU:n perustuslakisopimusta, sekä estää Suomen liittyminen Naton jäseneksi. Puolueen vaihtoehto EU-jäsenyydelle on ETA-sopimus, joka takaisi suomalaisille vapaan liikkuvuuden ja muita EU:n kanssa yhteneviä etuja. Tämä vastaa Islannin, Liechtensteinin, Norjan eli EFTA-maiden ETA-järjestelyä tai Sveitsin mallia, jossa kieltäydytään suorasta ETA:sta, mutta tehdään Euroopan unionin kanssa erillisiä sopimuksia tarpeen mukaan.

Puolueen muita tavoitteita ovat muun muassa estää pääoman virtaaminen pois Suomesta, puolustaa kotimaista ruoan tuotantoa, kehittää energiaomavaraisuutta ja edistää uusiutuvaan energiaan siirtymistä, torjua Nato-jäsenyys ja turvata Suomen asema puolueettomana maana, varmistaa eri alueiden tasapuolinen kehittäminen ja torjua kuntien pakkoliitokset, perustaa Suomeen riippumaton perustuslakituomioistuin sekä edistää suoran demokratian käyttöönottoa.[8]


Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistys perustettiin vuonna 1994 nimellä Vapaan Suomen Liitto (VSL), ja se merkittiin puoluerekisteriin marraskuussa 1994. Keväällä 1995 VSL:ssä on arvioitu olleen noin 1 000 jäsentä.[9]

Ihmisyydenpuolue (IPU) liittyi tammikuussa 1995 VSL:n kannatusjäseneksi eikä IPU asettanut omia listojaan vuoden 1995 eduskuntavaaleihin.[10] Puheenjohtaja Lauri Kojo oli VSL:n ehdokkaana Uudellamaalla.[11] Puolueita yhdisti vaatimus Suomen EU-jäsenyyden mitätöimisestä.[10]

Itsenäisyypuolue boikotoi vuosien 1999 ja 2004 europarlamenttivaaleja. Marraskuussa 2008 puolue piti Tampereella ylimääräisen puoluekokouksen, jossa se päätti osallistua kesän 2009 eurovaaleihin. Osa puolueesta vastusti päätöstä ja vaati sen perumista uudessa ylimääräisessä kokouksessa. Puoluejohdon mielestä aloitteen takana ei kuitenkaan ollut vaadittua 10 prosenttia jäsenistöstä.[12] Selkkauksen seurauksena puolueesta erkani nivalalaisen Erkki Surakan johtama ryhmä, joka järjestäytyi syksyllä 2009 nimellä Suomalainen Puolue ja pyrki puoluerekisteriin. Uuden puolueen varapuheenjohtajaksi nousi Itsenäisyyspuolueessa aiemmin vastaavaa tehtävää hoitanut Jaakko Jukkola.[13] Suomalaiseen Puolueeseen siirtyivät myös IPU:n entinen puoluesihteeri Risto Kangas sekä taloudenhoitaja Mikko Lahtiluoma.[14]

Suomen Senioripuolue liittyi Itsenäisyyspuolueen jäsenyhdistykseksi heinäkuussa 2012,[15][16] mutta erosi jo vuotta myöhemmin, koska eläkeläisten asioita ei saatu riittävästi esille.[17]

Syyskuussa 2012 perustettiin puolueen nuorisojärjestö Itsenäisyysnuoret, jonka jäsenyys ei edellytä puolueen jäsenyyttä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Linda Lilja.[18]

Itsenäisyyspuolue poistettiin puoluerekisteristä vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen, mutta se keräsi puoluerekisteriin takaisin pääsemiseen vaadittavat 5 000 kannattajakorttia, jotka se jätti oikeusministeriöön 19. joulukuuta 2016.[19]

Vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piraattipuolueen ja Itsenäisyyspuolueen vaalikontit Helsingin Narinkalla.
Tulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
1995 - 28 067 1,01 % [20]
1999 - 10 104 0,38 % [20]
2007 - 5 541 0,20 % [21]
2011 - 3 236 0,11 % [22]
2015 - 13 638 0,46 % [23]
Kunnallisvaalit
Vuosi Valtuutetut Äänet
1996 6 1 364 0,06 % [24]
2000 3 665 0,03 % [24]
2004 2 1 228 0,05 % [25]
2008 2 1 482 0,06 % [26]
2012 0 1 303 0,05 % [27]
Europarlamenttivaalit
Vuosi Mepit Äänet
1996 - 13 746 0,61 % [28]
2009 - 3 563 0,21 % [29]
2014 - 5 668 0,33 % [30]

Itsenäisyyspuolue on osallistunut omilla listoillaan eduskunta-, europarlamentti- ja kunnallisvaaleihin.

VSL:n puheenjohtaja Ilkka Hakalehto osallistui presidentinvaaliin vuonna 2000 saaden noin prosentin äänistä. Hakalehto oli virallisesti Perussuomalaisten ehdokkaana, koska VSL:llä ei ollut ehdokasasetteluun oikeuttavaa edustusta eduskunnassa. Ehdokkaan tukena toimi Itsenäisen Suomen Puolesta 2000 -kansalaisliike. PS:n ja VSL:n lisäksi Hakalehdolle antoi tukensa mm. Suomi Ei-EU -yhdistys[31].

VSL osallistui vuosien 1995 ja 1999 eduskuntavaaleihin kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä. Molemmilla kerroilla puolueen kannatus oli korkeinta Oulun vaalipiirissä.[32][33] Vuoden 2003 eduskuntavaaleihin VSL osallistui 147 ehdokasta asettaneen Muutosvoimat Suomi -yhteistyöpuolueen riveissä. Eduskuntavaaleissa 2007 Itsenäisyyspuolue solmi vaaliliittoja perussuomalaisten kanssa Oulun, Uudenmaan ja Pirkanmaan ja Vaasan vaalipiireissä. Satakunnan vaalipiirissä vaaliliittoon kuului lisäksi kristillisdemokraatit.

Kunnallisvaaleissa 2012 IPU ei saanut valtuutettuja, mutta yksi pääsi varasijalle Juankoskella. Puolueen listoilla oli 89 ehdokasta 29:ssä kunnassa. Vaaleihin 2008 puolue osallistui omalla listalla 28 kunnassa ja se sai läpi edustajansa Alajärven (2,5 % äänistä) ja Pyhäjoen (5,5 %) valtuustoihin. Vuonna 2004 VSL:llä oli ehdokkaita 11 kunnassa. Puolue sai tuolloin molemmat valtuutettunsa Pyhäjoella (9,8 %), jonka valtuustossa se on ollut edustettuna vaaleista 1996 lähtien. Aiemmin VSL:llä oli valtuutettuja myös Halikossa (1996–2000), Hyrynsalmella (1996–2000), Kaavilla (1996–2000), Kiikoisilla (2000–2004) ja Siilinjärvellä (1996–2004).[24][34] Puolueen puheenjohtaja Hakalehto oli Helsingin kaupunginvaltuutettu vuoteen 2004 asti, mutta hänet valittiin Pääkaupunkiseudun sitoutumattomien listalta.

Itsenäisyypuolue boikotoi vuosien 1999 ja 2004 europarlamenttivaaleja. Vaaleissa 2009 ja 2014 puolue asetti täyden ehdokaslistan, mutta se jäi kauas edustajapaikoista.

Kuntavaaleissa 2017 Itsenäisyyspuolue (IPU) asettaa kuntavaaliehdokkaita 24 kuntaan. IPU:n 12-kohtainen kuntavaaliohjelma korostaa inhimillisyyttä ja lähidemokratiaa. IPU:n mielestä hyvien sosiaali- ja terveydenhoidon palvelujen tulee olla kaikkien saatavilla maksukyvystä, iästä tai asuinpaikasta riippumatta. [35]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuusi puoluetta poistettiin puoluerekisteristä 7.5.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 7.5.2015.
  2. Puoluerekisteriin merkityt ja siitä poistetut puolueet Vaalit.fi. 6.2.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 7.5.2015.
  3. Itsenäisyyspuolue palaa puoluerekisteriin 19.12.2016. Iltalehti. Viitattu 19.12.2016.
  4. Itsenäisyyspuolue merkittiin puoluerekisteriin 30.1.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 30.1.2017.
  5. Itsenäisyyspuolueen lehti on nyt IPU IPU 6/2010, s. 2.
  6. http://yle.fi/uutiset/itsenaisyyspuolue_etsii_puheenjohtajaa/8268637
  7. Helsingin Sanomat: Ilkka Hakalehto on kuollut
  8. Ipun-tavoiteohjelma 2011
  9. Pekonen, Kyösti, Hynynen, Pertti & Kalliala, Mari: The New Radical Right Taking Shape in Finland (Sisältyy julkaisuun: The new radical right in Finland) Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos. Viitattu 4.11.2013. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  10. a b Ipu liittyy Vapaan Suomen liittoon (Helsingin Sanomat 23.1.1995)
  11. Pekka Väisänen: Poliitikot ja julkkikset käyvät kilpaan edustajanpaikoista (Helsingin Sanomat 28.1.1995)
  12. Väärinkäsityksestä harmia ja opittavaa (Vapaa Suomi 3/2009), s. 7.
  13. Suomalainen Puolue pyrkii puoluerekisteriin (Helsingin Sanomat 14.9.2009)
  14. Jukkola rakentaa uutta puoluetta (Raahen Seutu 27.8.2009)
  15. Suomen Senioripuolue (SSP) ja Itsenäisyyspuolue (IPU) ovat päättäneet yhdistää voimansa (ipu.fi 9.7.2012)
  16. Tiedotus Suomen Senioripuolue ry:n jäsenille ja kaikille suomalaisille Suomen Senioripuolue 7.6.2012
  17. Seniorit puuhaavat paluuta puoluekentälle Yle 25.7.2013
  18. Tiedote Itsenäisyyspuolue 18.10.2012
  19. Itsenäisyyspuolue palaa puoluerekisteriin Viitattu 19.12.2016.
  20. a b Eduskuntavaalit - aikasarjat StatFin. 29.4.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.6.2014.
  21. Eduskuntavaalit 2007 - tulos puolueittain vaalit.fi. 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  22. Eduskuntavaalit 2011 - tulos puolueittain vaalit.fi. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  23. Eduskuntavaalit 2015 - tulos puolueittain vaalit.fi. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 25.4.2015.
  24. a b c Kunnallisvaalit - aikasarjat StatFin. 19.3.2014. Tilastokeskus. Viitattu 17.6.2014.
  25. Kunnallisvaalit 2004 - tulos puolueittain vaalit.fi. 17.1.2005. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  26. Kunnallisvaalit 2008 - tulos puolueittain vaalit.fi. 31.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  27. Kunnallisvaalit 2012 - tulos puolueittain vaalit.fi. 14.6.2013. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  28. Europarlamenttivaalit - aikasarjat StatFin. 29.4.2014. Tilastokeskus. Viitattu 17.6.2014.
  29. Europarlamenttivaalit 2009 - tulos puolueittain vaalit.fi. 10.6.2009. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  30. Europarlamenttivaalit 2014 - tulos puolueittain vaalit.fi. 30.5.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  31. Ei-EU ry. tukee Hakalehtoa (Vapaa Suomi 10/1999)
  32. Puolueiden saamat äänimäärät (kaikki äänet, ennakkoäänet, vaalipäivän äänet) vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 1995 (Tilastokeskus 7.3.2003)
  33. Puolueiden saamat äänimäärät (kaikki äänet, ennakkoäänet, vaalipäivän äänet) vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 1999 (Tilastokeskus 7.3.2003)
  34. Ehdokastilasto 3.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 9.10.2012.
  35. Antti Pesonen: Itsenäisyyspuolue kuntavaaleihin 2017 Viitattu 15.3.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]