Talousdemokratia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Talousdemokratia on ajatussuuntaus, joka vaatii demokraattisen päätöksenteon ulottamista myös talouden vaikutusalueelle. Tämä perustuu oletukseen, jonka mukaan politiikka ja talous on nyky-yhteiskunnassa erotettu toisistaan ja talous sanelee reunaehdot poliittiselle päätöksenteolle.[1]

Yleensä talousdemokratian kannattajat keskittyvät analysoimaan rahanluontiprosessia ja sen oikeudenmukaisuutta. He korostavat, että yksityinen pankkisektori on luonut (lähes) kaiken liikkeellä olevan rahan velkana ja että raha myös katoaa kun velka maksetaan takaisin[2]. Korko nähdään erityisenä ongelmana, koska korkoa näiden velkojen takaisinmaksamiseksi ei talousdemokraattien mielestä luoda missään. Tämän seurauksena korot maksetaan omasta tai toisen ottamasta ja kiertoon kuluttamasta lainasta, ja niinpä velkaa on talousdemokraattien mielestä aina enemmän kuin rahaa[3]lähde tarkemmin?. Lisäksi korko nähdään epäoikeudenmukaisena tulona yksityiselle pankkisektorille varsinkin valtionvelan kohdalla.

Teoriassa korko ei välttämättä aiheuta ongelmaa, koska korko kiertää rahajärjestelmässä toimijalta toiselle. Käytännössä kuitenkin usein yksityisen sektorin pyrkimys nettosäästämiseen johtaa rahan "holvaamiseen", mikä puolestaan tekee mahdottomaksi velkojen takaisinmaksun kokonaistasolla. Tätä ongelmaa lieventää velan määrän jatkuva kasvu.

Talousdemokratian kannattajat kritisoivat nykyistä rahajärjestelmää ikuisen velkakierteen aiheuttamisesta ja näin pakottamisesta talouskasvuun. Ratkaisuna nähdään usein julkisen sektorin mahdollisuus luoda velatonta rahaa niin, että yhteiskunnan kokonaisvelka olisi maksettavissa takaisin. Vaihtoehtona nähdään myös julkisen sektorin mahdollisuus lainata keskuspankista rahaa (lähes) korottomasti, minkä voidaan väittää käytännössä vastaavan velattoman rahan luomista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]